1/2009

Valtion ryhmähenkivakuutus 2009

Pardia ja muut pääsopijajärjestöt ovat sopineet valtiotyönantajan kanssa valtion ryhmähenkivakuutuksesta. Korvaussummia muutettiin samoin kuin yksityisen alan ryhmähenkivakuutussopimuksessa. Sopimuksen asiasisältöä ei muutettu.  Vuonna 2008 voimassa olleita perussummia ja lapsikorotusta korotettiin 1.1.2009 alkaen 3,8 %. Korotus pyöristetään ylöspäin täyteen kymmeneen euroon.

Kenen kuoltua korvaus voidaan maksaa?

Korvausta maksetaan valtion palveluksessa olleen henkilön (edunjättäjä) jälkeen, jos hän on kuollut ennen kuin palvelussuhteen päättymisestä on kulunut kolme vuotta, eikä hän ole siirtynyt vanhuuseläkkeelle. Lisäksi edellytetään tietty (varsin alhainen) vähimmäisansio, jonka voi tarkistaa valtiokonttorin verkkosivuilta.

Jos edunjättäjän palvelussuhde on päättynyt sen vuoksi, että hän on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, oikeus korvaukseen on voimassa viisi vuotta palvelussuhteen päättymisestä, ellei hänen työkyvyttömyyseläkkeensä ole sitä ennen muuttunut vanhuuseläkkeeksi.

Kenelle korvaus voidaan maksaa?

Korvaukseen ovat oikeutettuja kuolleen henkilön puoliso (aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli), kuolleen henkilön alle 18-vuotiaat lapset sekä sellaiset kuolleen henkilön 18–21-vuotiaat lapset, jotka opiskelevat eivätkä ole ansiotyössä. Avopuoliso on oikeutettu korvaukseen, kun edunjättäjä oli jatkuvasti elänyt avopuolison kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja heillä oli tai on ollut yhteinen lapsi tai viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta. Jos edunjättäjän avioliitto oli vielä voimassa, avopuolisolla on oikeus tukeen edellä mainituin edellytyksin vain silloin, jos hakemus edunjättäjän avioliiton purkamisesta oli vireillä.

Korvaukseen oikeutettuja lapsia ovat edunjättäjän oma lapsi tai ottolapsi, aviopuolison lapsi, jos tämä puoliso on lapsen huoltaja, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, johon edunjättäjällä on elatusvelvollisuus sekä lapsi, jonka elatuksesta edunjättäjä on omassa kodissaan tai muutoin huolehtinut.

Opiskelijakäsitettä täsmennettiin vuodesta 2008 alkaen. Edunsaajiksi määritellään mm. sellaiset 18 - 21 -vuotiaat opiskelevat lapset, jotka ansiotyössä olematta vielä opiskelevat kehittyäkseen vastaista ammattiaan tai tointaan varten. Täsmennyksen mukaan edunsaajana olevan 18‑21‑vuotiaan opiskelevan lapsen opiskelun tulee johtaa ammatillisen pätevyyden saamiseen tai ylioppilastutkintoon. Opiskeluna ei pidetä täydennyskoulutusta, muuta yleissivistävää koulutusta ja harrastusluonteista koulutusta. Ansiotyöksi ei katsota työtä oppilaitosten loma‑aikana eikä työtä, josta saatavat ansiot ovat satunnaisia tai vähäisiä. Opiskelevana lapsena pidetään myös lasta, joka on vakuutetun kuolinhetkellä jättänyt hakemuksen tämän kohdan toisen virkkeen tarkoittamaan opiskelupaikkaan ja joka tulee tämän hakemuksen perusteella valituksi kyseiseen opiskelupaikkaan ja on ottanut opiskelupaikan vastaan.

Korvausta on haettava!

Korvauksen myöntää ja maksaa hakemuksesta Valtiokonttori. Sitä on haettava Valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella. Valtiokonttorin lisäksi lomakkeen voi pyytää työnantajana olleelta valtion virastolta tai laitokselta. Korvausta on haettava viimeistään 5 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana edunjättäjä on kuollut.

Aki Nieminen | Pardian asiamies

Linkkejä:

• Korvaussummat

• Hakulomake