1/2009

Henkilöstön edustajien puheenvuoro

• Harmaa työ piilottaa henkilöstövajeen

• Tarkastuksen myötä määräaikaisille vakityötä

• Faktat määräaikaisuuksista

Harmaa työ piilottaa henkilöstövajeen

Leena Heino sanoo Tampereen yliopiston elävän resurssiutopiassa

Ilmaiset ylityöt ovat petollisia.

- Työnantaja näkee todellisuuden toisin kuin me, sillä hommat tuntuvat hoituvan, sanoo puheenjohtaja Leena Heino
Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistyksestä.

– Harmaa työ hämärtää todellisen työn määrää. Ongelma tuntuu vain paisuvan yliopistomuutosten myötä, harmittelee puheenjohtaja Leena Heino Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistyksestä.

Heino pohtii, mitä tapahtuisi harmaan työn eli ilmaisten ylitöiden lakattua. Hommat hidastuisivat. Toistaiseksi henkilöstö ei ole siihen ryhtynyt muun muassa määräaikaisuuksien jatkon pelossa.

- Vaikuttaa toisinaan siltä, että ihmiset haluavat salailla jopa yhdistykseltä, paljonko ilmaista ylityötä oikein tehdään. Ehkä pelätään, että tiukempi linja muuttaisi työnantajankin suhtautumista ja saattaisi lisätä tarkkailua ja valvontaa. Nyt jokaisesta minuutista ei haluta tehdä selkoa, mutta toisaalta se minuutti korvataan yliopistolle reilusti.

– Ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin, Heino painottaa.

Ilmaisten ylitöiden takia neuvottelut työnantajan kanssa ovat Heinon mukaan absurdeja. Työnantaja luottaa oletuksiinsa.

– Työnantaja luottaa säästölukuihinsa, koska hommat hoituvat. Me koetamme kertoa, kuinka paljon töitä oikeasti tehdään. Jotenkin ajatellaan, että vain budjetissa näkyvät asiat ovat olemassa. Harmaa työ ei palkkabudjetissa näy.

Rahapula paljastaa ongelmat

– Työtä voisi parhaiten tehostaa kysymällä näkemyksiä asiantuntijoilta eli niiltä, jotka tekevät sitä työtä parhaillaan, Heino vinkkaa työnantajalle.

Nyt muutokset tulevat ylhäältä, ja usein ne tuntuvat jäävän tietojärjestelmien käyttöönottoon.

Heino epäilee, että talouden taantuma iskee viipeellä yliopistoihin ja juuri silloin, kun yksityistä rahaa pitäisi saada yliopistojen muuttuessa tulosvastuullisiksi.

Viimeistään tuolloin joudutaan päättämään, mitkä työt voidaan jättää tekemättä.

– Jossain kohtaa ihmiset eivät pysty enää venymään. Etenkin, kun henkilöstön keski-ikä nousee.

Näkyvätkin ylityöt tuntuvat kasaantuvan, sillä niitä ei pysty ottamaan pois vapaina.

– Täällä on ihmisiä, joilla on pitämättä 1990-luvun laman aikaan kertyneitä säästövapaita, Heino muistuttaa.

Allianssi ei jääne tähän

Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto perustivat yhteisen yliopistoallianssin vajaa vuosi sitten. Leena Heino ounastelee, että tiedeyhteistyö vaikuttaa myöhemmin myös henkilöstöönkin.

Hänelle sinänsä toiveikkaista strategiapapereista paljastuu pessimistinen näköala.

– Pahaa pelkään, että mahdolliset kustannussäästöt haetaan vähentämällä tukihenkilökuntaa. Tällainen uhkakuva on nähtävissä rivien välistä.

Heino viittaa Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhteistyöhön ja opetusministeriön haluun yhdistellä yliopistoja. Tampereellakin allianssi ennakoinee syvempää yhteistyötä.

Samanaikaisesti tapahtuva suurten ikäluokkien eläköityminen vie tietotaitoa sekä työntekijä- että työnantajapuolelta.

– Missä vaiheessa uudet henkilöt koulutetaan ja siirretään se hiljainen tieto eteenpäin? Miten asiat on hoidettu, kehen pitää ottaa yhteyttä?

– Isojen muutosten myötä tulee aina katkos. Siksi olisikin ollut parempi, että esimerkiksi yliopistouudistus olisi tehty askeleittain, ei hyppäyksittäin, Heino sanoo.

Epävarmuus vie voimia

Heino muistuttaa, että liikelaitostaminen, palvelukeskushanke ja yliopistojen allianssi nakertavat työrauhaa. Epävarmuutta lisää vielä muutamien vuosien kuluttua alkava yliopistolaisten eläköitymisaalto, jonka varjolla työnantaja voi tehdä isojakin muutoksia.

– Henkilöstö pelkää, että pitääkö vielä muuttaa toiselle paikkakunnalle ja opetella siellä uudet työtehtävät. Kyse on koko perheen muutosta.

Se ei ole helppo ratkaisu. Uudistukset eivät Heinon mukaan välttämättä vie itse asiaa eteenpäin. Silti ne luovat paineita henkilöstölle. Hän ottaa esimerkiksi teknisten palveluiden liikelaitostamisen.

– Pitkän uran yliopistolla tehnyt siirretään firmaan, jolla on sopimus yliopiston kanssa viideksi vuodeksi. Entä sen jälkeen, kun ihminen on jo esimerkiksi 55-vuotias eikä halutuinta työvoimaa markkinoilla?

Toimintojen siirtäminen palvelukeskuksiin sekä yliopistojen oikeudellisen aseman muuttuminen luovat epätietoisuutta.

–Yliopistolla ihmiset ovat voineet keskittyä työhönsä. Heihin on luotettu. Ulkoistaminen vie heidän ympäristöön, jossa heihin ei luoteta eikä tulevasta ole selvyyttä. Tehtävät eivät ole muuttuneet mihinkään, Heino painottaa.

– Liikelaitostamisen myötä henkilöstö ei sitoudu yliopistoyhteisöön. Heinon mukaan henkilöstön tilanne on vaikea, koska työnantaja ei kerro suoraan, mitä se haluaa.

– Henkilöstö joutuu elämään epävarmuudessa. Rajatilassa oleminen on hankalaa, varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa.

Birgitta Suorsa | UP-uutispalvelu

Tarkastuksen myötä määräaikaisille vakityötä

Saija Kyllönen kertoo urakkaa riittävän

Työnantajaa on vaikeaa vakuuttaa aiheettomista määräaikaisuuksista. Jyväskylän yliopistossa asiaa tutkittiin tapaus tapaukselta.

– Yksi määräaikaisuus oli hyväksytty ilman minkäänlaista perustetta, henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Saija Kyllönen kertoo.

Tilastot eivät ole saaneet työnantajaa vakuuttuneeksi määräaikaisuuksilla pelaamisesta saati aiheettomista määräaikaisuuksista. Yliopistomaailmassa asiasta on riidelty vuosikausia.

Määräaikaistarkasteluissa on saatu vihdoin jotain kättä pidempää. Jyväskylän yliopistossa tarkastelut aloitettiin yksilötasolla marraskuussa. Työryhmään kuuluvat pääluottamusmiehet ja henkilöstöjohtaja.

Aidot määräaikaiset eli muun muassa sijaiset ja tutkijakoulutettavat rajattiin tarkastelun ulkopuolelle.

– On katsottu ensinnäkin, ovatko määräaikaisuuden perusteet oikeita. Joitain puutteita löytyi. Yksi määräaikaisuus oli täysin vailla perustetta. Se oli päässyt jotenkin hallinnon hampaiston läpi, JYHYn puheenjohtaja Saija Kyllönen kertoo.

Lisäksi tutkittiin määräaikaisuuksien pituuksia ja ketjutuksia. Yhdessä tehtävässä ihminen oli tehnyt samaa työtä kymmenen
vuotta määräaikaisuuspätkissä. Vuoden alusta työsuhde vihdoin vakinaistettiin.

Työryhmä kokoontuu vastedes vähintään pari kertaa vuodessa. Nykyinenkin urakka on Kyllösen mukaan vielä kesken.

– Otimme syksyllä tarkasteluun heitä, joiden työsuhde tai määräys oli päättymässä viime vuoden lopussa. Nyt työryhmä katsoo ensisijaisesti tänä vuonna päättyvät työja virkasuhteet.

Jo selvitys säikäytti

Selvityksellä oli vaikutusta.

– Saimme pois perusteettomia määräaikaisuuksia. Kolmisenkymmentä sai vakituisen työn, Saija Kyllönen toteaa.

Tarkastuksen myötä määräaikaisille vakitöitä Saija Kyllönen kertoo urakkaa riittävän Työnantajaa on vaikeaa vakuuttaa aiheettomista määräaikaisuuksista. Jyväskylän yliopistossa asiaa tutkittiin tapaus tapaukselta.

Noin kaksi kolmesta vakinaistettavista oli yliopiston tukihenkilöitä, joka kolmas opetus- ja tutkimushenkilöstöitä. Koko yliopiston väestä tukihenkilöstöä on puolet.

Jo selvitys herätti työnantajat niin, ettei työryhmän tarvinnut puuttua asiaan.

Viime sopimuskieroksella sovitun mukaisesti pitkiä määräaikaisuuksia tehneitä ihmisiä ehdotettiin vakinaistettaviksi. Laitosten ja tiedekuntien ehdotuksista hyväksyttiin osa.

Tiiviimpään seurantaan

Perkauksen alkuun pääsy oli henkilökuntayhdistyksen mukaan työlästä.

– Neuvottelut käytiin kuitenkin hyvässä hengessä ja avoimessa keskustelussa, Kyllönen sanoo.

Seuraava suuri haaste on hänestä se, miten neuvottelut saadaan jatkumaan siten, että jokainen tapaus otetaan heti tarkasteluun.

– Parempi olisi katsoa saman tien, mitä ihmisten työ- ja virkasuhteet oikein ovat. Muuten tarkastelemme taas tilastoja keväällä.

Tavallisimmin määräaikaisuuksia tekevät nuoret, synnytysikäiset naiset sekä korkeakoulutetut. Tutkijat ovat puhuneet syrjinnästä.

Kyllösen mukaan määräaikaisuuksia tekeviä ei tarkasteltu sukupuolittain eikä tehtäväryhmittäin. Hän muistuttaa, että yliopisto on naisistumassa.

– Pyrkijöissä on enemmän naisia ja valmistumisen myötä myös tutkijoissa.

Henkilöstön edustajat eivät Kyllösen mukaan havainneet, että tukihenkilöstön määräaikaisuudet olisivat osuneet nimenomaan nuorille ja naisille.

Projektista projektiin

Määräaikaisuuksia käytetään ahkerasti erilaisissa projekteissa. Perusteluksi esitetään rahoituksen epävarmuutta, mikä ei kelpaa lainmukaiseksi syyksi määräaikaisuuteen.

Kyllösen mukaan Jyväskylässäkin on tavallista, että samat henkilöt palkataan yhä uudelleen uusiin projekteihin.

– Meillä on yksi tutkimusyksikkö talossa, jossa on yksi tai kaksi vakinaista henkilöä. Kaikki muut ovat määräaikaisia, johtaja mukaan lukien, Kyllönen kertoo.

Tukityöt pysyvät yksiköissä projektista toiseen.

– Laboratoriot ja tekniikka täytyy pitää kunnossa. Epävarman rahoituksen aikana näyttää olevan kovin vaikea saada edes heitä vakinaistettua. Euro on voimakas konsultti kaikissa asioissa yliopistoissakin, Kyllönen sanoo.

Hän tähdentää, että nyt on kuitenkin otettu suunta kohti selvempiä pelisääntöjä.

– Ainakaan yliopistouudistus ei epävarmuutta vähennä. Pää on kuitenkin saatu auki, joten eiköhän tämä jatkoa saa.

Birgitta Suorsa | UP-uutispalvelu

Faktat määräaikaisuuksista

Virkasuhteisten ja työsopimussuhteisten palvelussuhteen määräaikaisuudesta on säädetty mm. virkamieslain 9 §:ssä ja työsopimuslain 1 luvun 3 §:ssä:

• Virkamieheksi voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaista virkasuhdetta. Virkamiestä ei tällöin nimitetä virkaan, vaan virkasuhteeseen.
   
• Virkaan voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos viran luonteeseen tai viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy sitä vaatii.
   
• Jos virkamies nimitetään 1 tai 2 momentin nojalla määräajaksi, tulee nimittämiskirjasta ilmetä määräaikaisuuden peruste. Virkamies on nimitettävä koko määräaikaisuuden perusteena olevaksi ajaksi, jollei erityisestä syystä toisin päätetä. (30.11.2007/1088)
   
• Virat, joihin on aina nimitettävä määräajaksi, säädetään asetuksella.
   
• Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.
   
• Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.