1/2009

Yliopistolaki vei yliopistoväen barrikaadeille

Yliopistolaki sai yliopistoväen liikkeelle ympäri Suomea. Joukko opiskelijoita ja henkilökuntaa marssi ulos yliopistolta 19.2. iltapäivällä.

Mielenosoituksia järjestettiin muun muassa Helsingissä, Joensuussa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa. Tilaisuuksissa moitittiin vallan siirtoa yliopistojen ulkopuolelle. Yliopistolaiset ilmoittivat pelkäävänsä yliopistojen uusjakoa ja yritysmaailman määräysvallan lisääntymistä. Esille nousi myös pelko lukukausimaksuista ja opiskelun muuttumisesta harvojen etuoikeudeksi.

Lakiesitys oli viime syksynä laajalla lausuntokierroksella, mutta eduskunnalle se annettiin tärkeimpien asioiden sisällön osalta lähes alkuperäisessä muodossa. Henkilöstö ja opiskelijat ovat kokeneet, että kritiikki kaikui suurelta osin kuuroille korville. Yliopistolain on hallituksen 20.2.2009 antaman esityksen mukaan tarkoitus tulla kokonaisuudessaan voimaan 1.1.2010, jolloin uudet yliopistot aloittaisivat toimintansa.

Mielenosoituksien ja kansalaisadressien tarkoituksena on hidastaa lain etenemistä. Adressissa todetaan, että yliopistolaki
on valmisteltu liian nopeasti ja epädemokraattisesti. Lain valmisteluun vaaditaan vuoden aikalisää.

YHL kannattaa aikalisän ottamista

– Laki sisältää monia sellaisia kohtia, joita tulisi miettiä uudestaan, sanoo YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen.

Ehdotettu hallituksen kokoonpano, ulkopuolisten enemmistövaltaan perustuva hallintomalli loukkaa yliopistojen autonomiaa siirtäessään todellisen päätöksenteon pois yliopistoyhteisön käsistä. Hallituksen minimikoko vielä sulkee käytännössä osan henkilöstöryhmistä päätöksenteon ulkopuolelle, tasa-arvosta ei siis ole tietoakaan.

YHL:n puheenjohtaja pitää hyvin huolestuttavana ilmiönä sitä, että lain valmistelussa ei otettu huomioon merkittävien asiantuntijatahojen esittämiä muutoksia.

– Ylimielinen suhtautuminen hyvin perusteltuun kritiikkiin ei lisää luottamusta päättäjiimme, hän sanoo. Korupuheet ja hehkutukset vuosisadan uudistuksesta eivät vakuuta eivätkä myöskään ole vastauksia yliopistolaitoksen tulevaisuudesta tai henkilöstön ja opiskelijoiden asemasta huolta kantavien puheenvuoroihin.

Mielenosoitus Helsingissä alkoi yliopiston Porthanian edustalla. Helsingin mielenosoitukseen osallistuttiin Jyväskylästä saakka.
Kulkue marssi Aleksanterinkatua pitkin huutaen iskulauseita. Mieltä osoitettiin myös mm. Joensuussa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa.

Henkilöstön palvelussuhde muuttuu?

Uusi yliopistolaki tuo lukuisia muutoksia yliopistoihin. Henkilöstön kannalta merkittävin muutos on palvelussuhteen muutos. Virkasuhde muuttuu esityksen mukaan työsopimussuhteeksi vuoden 2010 alusta.

YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen ei pidä päätöstä yliopistojen virkasuhteiden muuttamista työsopimussuhteiksi kaikilta osin järkevänä, sillä yliopistoissa työskentelee henkilöstöryhmiä, jotka käyttävät työssään julkista valtaa. YHL on voimakkaasti painottanut, että virkasuhde tulee säilyttää erityisesti itsenäistä harkintaa edellyttäviä opetustehtäviä ja hallintotehtäviä sekä varsinkin esittelytehtäviä hoitavan henkilöstön ja yleisestä järjestyksestä vastaavan virastomestarihenkilöstön palvelussuhdelajina.

Pellinen näkee ongelmallisena joiltakin osin määräaikaisen henkilöstön tilanteen siirtymävaiheessa. Lain tulkinnassa pitää myös olla tarkka, etteivät määräaikaiset palvelussuhteet entisestään lisäänny. Työsopimuslaissa määräaikaisuuden perusteet on kirjattu selkeästi, mutta pelättävissä on, että yliopistoissa perustellaan määräaikaisuutta entiseen tapaan väljästi alan vakiintuneella käytännöllä.

– Se ei ole hyvää työnantajapolitiikkaa, eikä kestävää henkilöstöpolitiikkaa, sanoo YHL:n puheenjohtaja.

Onnistuneena ratkaisuna hän pitää sitä, että uusiin yliopistoihin siirryttäessä nykyisten yliopistojen palveluksessa olevat ennen vuotta 1980 syntyneet henkilöt pysyvät valtion eläkejärjestelmän piirissä niin kauan kuin he ovat työsuhteessa yliopistoon.

Valtio vastaa perusrahoituksesta

Lain mukaan tutkimuksen ja opetuksen perusrahoituksesta vastaa edelleen valtio. Sen lisäksi yliopistot voivat hankkia ulkopuolista rahoitusta ja saada rahoitusta yliopiston liiketoiminnasta, lahjoituksista ja mahdollisista pääomatuloista. Yliopistojen valtion rahoituksen kehitys sidotaan kustannustason nousuun.

YHL:n puheenjohtaja sanoo esityksen kuulostavan hyvältä, mutta tosiasiassa opetusministeriö määrää hyvin pitkälle yliopistojen perusrahoituksesta. Lakiesityksen mukaan se voisi asettaa perusrahoituksen käytölle myös rajoituksia ja ehtoja.

– Yliopistojen taloudellisen autonomian lisääntyminen on silmälumetta, sanoo Pellinen. Tosiasiallisesti opetusministeriön
ohjaava ote kiristyy, mutta yliopistojen vastuu kasvaa.

Pellisen mielestä on hyvä asia, että annetaan yliopistoille mahdollisuudet hankkia ulkopuolista rahoitusta erityisesti perustutkimukseen käytettävän rahoituspohjan kohentamiseksi.

– Mutta, käykö siinä niin, että valtion perusrahoitus vähenee samassa suhteessa kun ulkopuolinen rahoitus lisääntyy, hän kysyy sarkastisesti. Tälläkin hetkellä taistellaan perusrahoituksen riittävyydestä.

Pellinen muistuttaa, että yliopistojen perusrahoituksen huono ennustettavuus on aiheuttanut vuosi vuoden jälkeen vakavia ongelmia yliopistojen toiminnalle. Hallitusohjelmassa luvataan yliopistoille vuosittaista lisärahoitusta 20 miljoonan euroa. Käytännössä kuitenkin yleinen kustannustason nousu ja yliopistojen tilavuokrakustannusten nousu syövät rahoituspohjaa ja henkilöstön palkkaukseen käytettäviä määrärahoja. Ja lisäksi - valtion tuottavuusohjelman mukaiset määrärahavähennykset, 11 miljoonaa euroa vuodessa, iskevät yliopistoihin entiseen tapaan.

– Uskallan epäillä, että rahoituksen kehityksen sitominen kustannustason nousuun tuo todellisia parannuksia perusrahoituksen krooniseen niukkuuteen, Pellinen tokaisee.

Maksuvalmius, vakavaraisuus,luottokelpoisuus…

Lain mukaan yliopistoilla tulee olla riittävä maksuvalmius, vakavaraisuus ja luottokelpoisuus, kun valtio ei enää jatkossa ole vakavaraisuuden takaaja. Yliopistojen pääomittamiseen voidaan käyttää suoria rahasiirtoja valtion omaisuuden myyntituloista ja yliopistojen hallussa olevaa valtion omaisuutta.
Lisäksi yliopistojen omistukseen voidaan siirtää valtion osakeomistuksia. Yliopistojen vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden turvaamiseksi on tarkoitus yhtiöittää valtion omistamat Senaatti-kiinteistöjen yliopistokiinteistöt kolmeen yliopistojen ja valtion omistamaan kiinteistöosakeyhtiöön, joista yliopistot omistaisivat on 2/3 ja valtio 1/3.

YHL:n puheenjohtajan mielestä on myönteistä, että yliopistot pääsevät hallinnoimaan omia toimitilojaan.

– Kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskustannuksiin tarvitaan kuitenkin merkittävästi rahaa, hän huomauttaa. Monet kiinteistöt
ovat sen ikäisiä, että korjaustarvetta on kaiken aikaa. Lisäksi monet kiinteistöt ovat suojeltuja rakennuksia, joiden korjaaminen
on normaalikiinteistöä kalliimpaa.

Päätösvalta keskittyy harvoille

Uusi yliopistolaki muuttaa rehtorin asemaa ja tuo yliopistojen hallitukseen ulkopuolisten enemmistön. Laki mahdollistaa sen, että hallitus voi jopa valita yliopistoyhteisön johtajan vastoin yliopistoyhteisön edustajien tahtoa.

YHL:n puheenjohtaja ei pidä esitettyä hallintomallia hyvänä.

– Vaikka lain valmistelussa tarkoituksena ei olekaan ollut poistaa perinteistä kolmikantaista päätöksentekorakennetta, käytännössä todellinen päätösvalta on ajautumassa hyvin harvoille päätöksentekijöille, Pellinen sanoo.

Teksti: Anne Nordström
Kuvat: Tarja Pellinen

Linkkejä aiheesta:

• Opetusministeriön kooste uudistukseen liittyvästä aineistosta
• YHL:n tiedotussivu uudistuksen vaiheista.