1/2008

Yliopistot itsenäistyvät

Henkilöstön asema muuttuu ja
äänivalta kapenee

Yliopistot itsenäistyvät valtiosta vuonna 2010. Paraikaa keskustellaan, kuinka niiden rahoitus ja hallinnointi
hoidetaan.

Valtio aikoo pitää näppinsä edelleen yliopiston
asioissa, vakuuttaa korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä.

– Yliopistot keskittyvät perustehtäväänsä, tutkimukseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Saadaan muualle hoidettavaksi rutiiniasioita, jotka eivät yliopistoon kuulu, Lehikoinen kertoo.

Kiinteistönhuolto on jo ulkoistettu. Myös rutiiniluonteinen hallintotyö siirtyy toisaalle.

Vastaisuudessa palvelussuhteet ovat Lehikoisen
mukaan pääsääntöisesti työsuhteita.
Valtion työmarkkinalaitoksen säilyminen
työnantajan edustajana on auki, sillä toinen mahdollisuus on jättää yliopistojen päätettäväksi, miten ja mihin ne työnantajina
järjestäytyisivät.

Palvelukeskukset yhtiöiksi

Palvelukeskusten yhteys yliopistoihin löystyy.
Ne yhtiöitetään, ja niinpä ne voivat tarjota palveluitaan muillekin. Vastaavasti yliopistot saavat ja joutuvat EU-säännösten
mukaan kilpailuttamaan palveluntarjoajansa.

Yliopistojen henkilöstö on ennakoinut, että valmistelun määrä yliopistoissa kasvaa. Lehikoisen mukaan henkilöstöresursseja
jopa säästyy rutiiniprosessien siirtyessä muualle.

– Täytyy hoitaa paperityö siten, että prosessit
ovat yhteneväiset. Sitä työtä on tehty jo valtavasti yliopistoissa.

Uusia palvelukeskuksia ei ole tekeillä. Tietohallintoa halutaan muuttaa siten, että yliopistojen ja kenties myös ammattikorkeakoulujen tietojärjestelmät olisivat yhteensopivia.

Henkilöstöedustus kutistuu

Innovaatioyliopistosta tulee säätiö, muista yliopistoista julkisoikeudellisia laitoksia. Henkilöstön asema muuttuu.

– On ollut puhetta, että yliopiston hallituksesta
puolet olisi ulkopuolisia. Toinen puoli olisi kolmikantainen kuten nytkin.

Puolet paikoista menisi elinkeinoelämän ja muille yhteiskunnan edustajille. Myös kansainvälinen tiedeyhteisö pääsisi sanomaan
sanansa.

– Ajatuksena on, että yliopisto itse valitsisi nämä ulkopuoliset edustajat.

Rehtorin valitsisi yliopiston hallitus. Kelpoisuusvaatimukset eivät Lehikoisen mukaan välttämättä kaipaa suurta uudistamista.

Innovaatioyliopiston hallituksen kokoonpano on vaikeampi pulma. Valtiosihteeri Raimo Sailas korosti raportissaan ulkopuolisen hallituksen tärkeyttä.

Irti tuottavuusohjelmasta

Kun yliopistot itsenäistyvät, ne irtautuvat samalla valtion tuottavuusohjelmasta. Sen mukaan yliopistojen pitää tänä vuonna säästää 11 miljoonaa henkilöstökuluissa.

Lehikoisen mukaan henkilöstövähennyksiltä voidaan vastaisuudessa säästyä, mutta silloin yliopistojen on lisättävä tuottavuuttaan muilla keinoin.

– Tuottavuusvaade otetaan jotenkin huomioon rahoituksessa. Julkiselta sektorilta edellytetään tuottavuuden kasvua ihan varmasti jatkossakin, hän tähdentää.

Rahoitukseen indeksi

Valtio säilyy edelleen yliopistojen päärahoittajana.
– Se on keskeinen linjaus, Lehikoinen toteaa.

Hän myöntää, että yliopistoilla on liian vähän rahaa tarpeisiinsa nähden. Yliopistolain uudistamisella ei rahoitustasoa voi kuitenkaan nostaa.

Kehittämislain tuoma 20 miljoonan lisärahoitus vuodessa on päättynyt. Yliopistoille luvataan hallitusohjelmassa 80 miljoonan tasokorotus hallituskauden aikana.

Yliopistojen perusrahoitus aiotaan turvata sitomalla se indeksiin vuodesta 2010 alkaen. Lehikoisen mukaan on auki, mitä kaikkea indeksissä otetaan huomioon.

– Tietysti vähimmäistaso on, että kustannustason nousu täytyy huomioida, hän linjaa.

Kiinteistöt yhtiöiksi

Yliopistoissa esitetty toive kiinteistöjen siirtämisestä niiden omistukseen ei sellaisenaan toteudu. Kiinteistöt yhtiöitetään joko yhdeksi tai useammaksi yhtiöksi. Napanuora yliopistoihin säilytetään.

– Yliopistot saavat osakkeita kiinteistöyhtiöistä. Sillä turvataan yliopistojen vakavaraisuutta, Lehikoinen sanoo.

Tällä tavoin yliopistoilla pysyy puheoikeus kiinteistöasioissa, ja jos hyvin menee, yliopistot saavat myös tuottoja. Osakepotin määrä on vielä auki.

Birgitta Suorsa | UP-uutispalvelu