1/2008

YLIOPISTOT MUUTOKSESSA

Opetusministeri Sari Sarkomaa vastaa lehden kysymyksiin

Miten yliopistojen rahoitus jatkossa turvataan?
Sinivihreän hallituksen keskeinen tavoite on rakentaa Suomen tulevaisuutta tiedon ja osaamisen varaan. Olemme sitoutuneet turvaamaan taloudelliset edellytykset tehdä laadukasta, monialaista perus- ja soveltuvaa tutkimusta. Tämä merkitsee rakenteellisen kehittämisen ohella vahvaa lisäpanosta niin yliopistojen perusrahoituksen kuin tutkimuksen ja kehityksen voimavaroihin.

Tavoitteeni on, että yliopistokenttä vahvistuu kokonaisuutena ja pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, kuten kovenevaan
kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteeni rahoitusjärjestelmän kehittämisessä on se, että jatkossa palkitaan laadusta, ei niinkään määrästä, kuten tähän saakka. Jatkan työtäni sen eteen, että kaikkien yliopistojen voimavarat saadaan asianmukaiselle tasolle. Yliopistojen on myös jatkossa parannettava vetovoimaansa työnantajana. Uusi taloudellinen
ja hallinnollinen autonomia antaa tähänkin hyvä mahdollisuudet.
Innovaatioyliopistosta tehdään säätiö.

Miten muiden yliopistojen hallintoa muutetaan?
Innovaatioyliopisto on pilotti, joka ensimmäisenä
siirtyy säätiöpohjalle. Jatkossa säätiöpohjainen malli on mahdollinen muillekin yliopistoille. Säätiömallissa rehtorin
valitsee hallitus aivan kuten muissakin yliopistoissa on jatkossa tarkoitus toimia. Ulkopuolisten määrä hallituksessa tulee kasvamaan kaikissa yliopistoissa, jotta yhteiskunnallinen
vaikuttavuus vahvistuu.

Akateemisessa päätöksenteossa on tärkeää säilyttää nykyinen kolmikanta. Koko uudistuksen lähtökohta on tukea tieteen ja taiteen vapautta.

Muuttuvatko koko henkilöstön palvelusuhteet työsuhteiksi?
Koko lain uudistuksen edellytys on, että prosessissa on mukana koko yliopistoyhteisö. Olen tavannut itse tiivisti rehtoreita ja kannustanut heitä ottamaan mukaan keskusteluihin
koko yliopistoyhteisön. Tavoitteena on saada aikaan laki, jossa yliopistoja kehitetään tieteen, taiteen ja tutkimuksen sekä opetuksen laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Ei valtion hallinnon. Näin yliopistoille turvataan modernit toimintamahdollisuudet.

Yliopistouudistus on varmasti vaativa prosessi kaikille yliopistoissa työskenteleville, koska yliopistoille tulee uusia tehtäviä lainsäädännön myötä. Esimerkiksi taloudellisen
vastuun saaminen haltuun ja uusi hallintomalli vaativat hallinnossa työskenteleviltä uusia valmiuksia. On varattava resursseja nykyisen henkilöstön kouluttamiseen. Toivonkin, että henkilöstö ottaa tilanteen haasteena ja mahdollisuutena kehittyä työssä.

Uudistuksen jälkeen yksikään yliopisto ei jatka nykyisen muotoisena valtion tilivirastona, vaan yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa kasvatetaan. Taloudellisen liikkumavaran lisääminen antaa yliopistoille paremmat mahdollisuudet kohdentaa tutkimus- ja opetusresursseja
uudelleen sekä hyödyntää uusi tilanne opettajien ja tutkijoiden palkkaamisessa, maksullisen täydennys- ja muun koulutuksen
mitoittamisessa kuin myös tutkimustulosten oikeuksien hyödyntämisessä. Uudistuksen myötä myös neljäsosa valtion henkilöstöstä siirtyy talousarviotalouden ulkopuolelle,
kun työnantaja on jatkossa valtion sijaan yliopisto itse.

Kysymykset: Birgitta Suorsa | UP