1/2008

Täsmennykset valtion ryhmähenkivakuutukseen

Valtiovarainministeriö ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet eräistä täsmennyksistä valtion ryhmähenkivakuutukseen. Täsmennykset tulivat voimaan 1.1.2008.

Täsmennykset vastaavat yksityisen alan ryhmähenkivakuutussopimuksen ehtoihin tehtyjä muutoksia. Sopimuksen asiasisältöihin ei tullut muutoksia.

Vuonna 2007 voimassa ollevia perussummia ja lapsikorotusta korotetaan 2,5 %. Korotus pyöristetään seuraavaan täyteen
kymmeneen euroon.

Milloin korvaus maksetaan?
Korvausta maksetaan valtion palveluksessa olleen henkilön (edunjättäjä) jälkeen, jos hän on kuollut ennen kuin palvelussuhteen päättymisestä on kulunut kolme vuotta, eikä
hän ole siirtynyt vanhuuseläkkeelle. Lisäksi edellytetään tietty (varsin alhainen) vähimmäisansio, jonka voi tarkistaa valtiokonttorin verkkosivuilta.

Jos edunjättäjän palvelussuhde on päättynyt sen vuoksi, että hän on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, oikeus korvaukseen
on voimassa viisi vuotta palvelussuhteen päättymisestä, ellei hänen työkyvyttömyyseläkkeensä ole sitä ennen muuttunut vanhuuseläkkeeksi.

Kenelle korvaus maksetaan?
Korvaukseen ovat oikeutettuja kuolleen henkilön puoliso (aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli), kuolleen henkilön alle 18-vuotiaat lapset sekä sellaiset kuolleen henkilön 18–21-vuotiaat lapset, jotka opiskelevat eivätkä ole ansiotyössä.
Avopuoliso on oikeutettu korvaukseen, kun edunjättäjä oli jatkuvasti elänyt avopuolison kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja heillä oli tai on ollut yhteinen lapsi tai viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta. Jos edunjättäjän avioliitto oli vielä voimassa, avopuolisolla on oikeus tukeen edellä mainituin edellytyksin vain silloin, jos hakemus edunjättäjän avioliiton purkamisesta
oli vireillä.

Korvaukseen oikeutettuja lapsia ovat edunjättäjän oma lapsi tai ottolapsi, aviopuolison lapsi, jos tämä puoliso on lapsen huoltaja, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, johon edunjättäjällä on elatusvelvollisuus sekä lapsi, jonka elatuksesta edunjättäjä on omassa kodissaan tai muutoin huolehtinut.

Nyt tehdyn tarkistuksen mukaan edunsaajien opiskelijamääritelmää täsmennettiin. Edunsaajiksi määritellään mm. sellaiset 18 - 21 -vuotiaat opiskelevat lapset, jotka ansiotyössä olematta vielä opiskelevat kehittyäkseen vastaista ammattiaan tai tointaan varten. Täsmennyksen mukaan edunsaajana olevan 18-21-vuotiaan opiskelevan
lapsen opiskelun tulee johtaa ammatillisen pätevyyden saamiseen tai ylioppilastutkintoon. Opiskeluna ei pidetä täydennyskoulutusta, muuta yleissivistävää koulutusta ja harrastusluonteista koulutusta. Ansiotyöksi ei katsota työtä oppilaitosten loma-aikana eikä työtä, josta saatavat ansiot ovat satunnaisia tai vähäisiä. Opiskelevana lapsena pidetään myös lasta, joka on vakuutetun kuolinhetkellä jättänyt hakemuksen
tämän kohdan toisen virkkeen tarkoittamaan opiskelupaikkaan ja joka tulee tämän hakemuksen perusteella valituksi
kyseiseen opiskelupaikkaan ja on ottanut opiskelupaikan vastaan.

Miten haetaan?
Korvauksen myöntää ja maksaa hakemuksesta Valtiokonttori. Sitä on haettava Valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella. Valtiokonttorin lisäksi lomakkeen voi pyytää työnantajana olleelta valtion virastolta tai laitokselta. Korvausta on haettava viimeistään 5 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden
päättymisestä, jonka aikana edunjättäjä on kuollut.

Aki Nieminen | Pardian asiamies

• Korvaussummat (valtiovarainministeriön nettisivuilla)