1/2008

YHL:n jäsenet ovat erityisosaajia ja tuhattaitureita

Yliopistojen henkilöstö yltää moneen, ongelmajätteiden
huollosta ja vaihto-opiskelijoiden kulkuluvista aina
rahoituksen hankintaan tutkimusprojekteille.
Sarjassamme näkymätön tehdään näkyväksi, kun YHL:n
jäsenet kertovat työstään.

Kemian kummi Turuust

Kuka: Marjatta Virtanen
Ammatti ja työkokemus: laboratoriomestari, 25 vuotta
Koulutus: farmanomi (opistotason tutkinto)
Missä: Åbo Akademi, Turku

Opiskelijoiden kemiankurssi ei etene, jos hapot loppuvat kesken. Marjatta Virtanen osaa jo varautua lukukauden alun peruskursseihin.

- Koeputkia, kolveja, harjoja, pH-paperia ja happoja menee silloin erityisen paljon. Onneksi uudempi opettajapolvi osaa kertoa, milloin kurssi alkaa ja mitä tarvitaan. Osa tuo jopa tilauslistan. Se jouduttaa työtä.

Virtanen vastaa Åbo Akademin kemikaalivarastosta. Sen kautta kulkee laboratoriotarvikkeita, suojavälineitä, useita tuhansia
litroja liuotinaineita ja muita kemikaaleja vuodessa.

Suurin osa aineista on tulenarkoja, osa ympäristölle vaarallisia, mutta kaikki ovat myrkkyjä. Virtanen ei avaa astioita, vaan varmistaa, että tilaus päätyy tilaajalle.

Ongelmajätteet ovat pulmallisempi juttu. Silloin pitää käyttää suojalaseja, hengityssuojaimia ja käsineitä. Virtanen huolehtii,
että varasto pysyy siistinä ja että jätteet on pakattu oikein.

– Joskus laitoksilta tulee ylitäysiä astioita. Ekokemin auto ei huoli niitä, jos jäte pulppuaa korkin läpi. Koetan opastaa, ettei
liian täysiä astioita tulisi.

Astian tuoja saa hoitaa itse ongelmajätteen toisiin astioihin. Lisäksi merkintöjen on oltava kunnossa. Muutoin ÅA joutuu maksamaan ylimääräistä, kun ongelmajätelaitos tutkii tuntemattoman aineen koostumuksen.

– T+ -merkityt supermyrkyt vaativat erityisen tarkkaa valvontaa.

Täytyy tietää, ketä laskuttaa
Yliopiston laboratorioissa käytetään paljon liuottimia.

– Pesuasetonia, metanolia, heksaania…, Virtanen luettelee.

Kemikaalit ja tarvikkeet Virtanen tilaa kolmesta eri tukusta. Joskus aine vaatii vaarallisuutensa takia erikoiskuljetuksen.

Virtasen mukaan yliopiston sisäinen laskutus on monimutkaisempaa.

– Kun yliopistojen rahoitus on kiristynyt, täällä on paljon ulkopuolistenkin rahoittamia tutkimusprojekteja. ”Minun laboratorioilla” on paraikaa kuutisenkymmentä projektia.

– Täytyy olla tarkkana, että laskuttaa oikeaa projektia. Ihminen voi olla samaan aikaan mukana monessa projektissa. Kun tuntee väen, asiat on helppo tarkistaa. Virtanen kiittelee laskutuksen siirtymistä tietokoneille Rondo-järjestelmään. Käsipelillä laskutusta ja maksatusta tehden virheiltä ei voinut välttyä.

– Nyt homma hoituu tilikoodilla ja merkinnällä, onko kyseessä kemikaali, tavara, rahtimaksu vai ongelmajäte.

Perustyö pysyy samana
Virtanen työskentelee yksin. Lomilla ja sairauspoissaolojen aikana häntä on tuurannut esimies. Tämä on siirtynyt vastikään
muualle.

– Maaliskuussa pitäisi tulla uusi henkilö. Katsotaan sitten, miten työt jaetaan. Tuuraajan pitäisi löytyä läheltä.

Virtasen mukaan Akademin laboratorioiden työskentely hankaloituisi, jos laboratoriomestarin työ ulkoistettaisiin.

Muutaman vuoden kuluttua Virtasen pitäisi päästä eläkkeelle. Hän arvelee, että työ ehtii vielä sitä ennen muuttua.

– Kemikaalilainsäädäntökin muuttuu koko ajan.