Tiedotteet

• Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys (ISYHY) on tyrmistynyt Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätökseen irtisanomisista
• Mustat pilvet Itä-Suomen yliopiston yllä
• STTK jälleen mukana Earth Hour-kampanjassa 26.3. klo 20.30-21.30
• YHL:n liittovaltuusto: Yhteistyöllä yhteiseen tulokseen
• Viikkotyöaika historiaan yliopistoissa - uudistetut työaikamääräykset tulevat voimaan 1.8.2010
• Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n mielenilmaus - Mustan nauhan päivä 1.6.
• Certian työehtosopimuksesta neuvottelutulos

Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys (ISYHY) on tyrmistynyt Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätökseen irtisanomisista

Itä-Suomen yliopiston yhteistoimintaneuvottelut päättyivät maanantaina 19.12. Neuvotteluissa henkilöstöjärjestöt toivat esiin lukuisia erilaisia vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla mahdollisia henkilöstövaikutuksia voitaisiin lieventää. Itä-Suomen yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 27.1. toimenpiteistä, jotka johtavat 33 henkilön irtisanomiseen. Tämä lienee yliopiston tapa toteuttaa strategiansa mukaista ihmisläheistä ja kilpailukykyistä henkilöstöpolitiikkaa ja samalla tapa osoittaa yhteiskuntavastuunsa pitkistä työurista.

Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistyksen näkemyksen mukaan tehtävät vähennystoimet eivät siirrä resursseja tutkimukseen ja opetukseen, vaan päinvastoin opettajille ja tutkijoille valuu entistä enemmän avustavan henkilökunnan aiemmin tekemiä tehtäviä. Yliopistolaissa on määritelty yliopistojen tehtäväksi vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus, mutta yliopisto näyttää fokusoivan opetuksen ja tutkimuksen sekä rahoituksen ansainnan päätehtävikseen, välittämättä muista tehtävistä.

Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys ISYHY ry edustaa pääasiassa yliopistojen muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Yhdistyksen jäsenmäärä on noin 600. Jäseniä työskentelee myös Varastokirjastossa ja Yliopistojen palvelukeskus Certiassa. ISYHY kuuluu Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n, joka on STTK:laisen valtion sektorin suurimman pääsopijajärjestön, Palkansaajajärjestö Pardian suurimpia jäsenliittoja.

Lisätietoja

Juha Riepponen
0400 996 401
Pääluottamusmies YHL

Tomi Rosti
050 308 9977
Puheenjohtaja ISYHY, Varapääluottamusmies YHL

Sivun alkuun

Mustat pilvet Itä-Suomen yliopiston yllä

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry:n jäsenet kautta Suomen tukevat Itä-Suomen yliopiston yhteistoimintaneuvottelujen kohteeksi joutuneita kollegoitaan kiinnittämällä maanantaina 7.11.2011 rintaansa mustan nauhan. Nauhalla YHL ilmaisee, ettei se hyväksy irtisanomisia eikä henkilöstön vähentämistä tilanteessa, jossa työt eivät ole loppuneet eivätkä olennaisesti vähentyneet. Itä- Suomen yliopiston talouskaan ei ole perusteena tällaisiin toimenpiteisiin. YHL ei ylipäänsä hyväksy irtisanomisia yliopistojen taseen kohentamiskeinona.

Maanantaina käynnistyvät yhteistoimintaneuvottelut Itä-Suomen yliopistossa. Neuvottelut koskevat noin 470 työntekijää Kuopiossa ja Joensuussa. Lomautus, osa-aikaistaminen, määräaikaisen työsuhteen päättyminen tai irtisanominen uhkaa noin 60 henkilöä, jotka työskentelevät pääasiassa hallinto- ja tukitehtävissä. Henkilöstön vähentämisellä yliopistojen hallitus kertoo haluavansa mm. tehostaa hallintoa ja prosessien sujuvuutta.

YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen pitää yt-neuvottelujen lähtökohtaa hölmöläisten hommana. Hallintoa ei tehosteta eikä prosesseja sujuvoiteta vähentämällä niissä työskentelevää henkilöstöä ja kuormittamalla jäljelle jääviä sairastumiseen saakka poislähteneiden töillä. Mikäli väitettyjä toimintojen päällekkäisyyksiä kahden yliopiston yhdistymisen seurauksena on todettavissa, tehtäviä voidaan järjestellä rauhallisesti ja suunnitelmallisesti ilman henkilöstön pelottelua ja massiivista yt-kaaosta.

Yliopistoissa on henkilöstöleikkuri jo tehnyt tehtäväänsä jo pitkän aikaa, mm. valtion tuottavuusohjelman nimissä. Lisäksi keväällä 2010 Itä-Suomen yliopisto toteutti oman ”tuottavuusohjelmansa” ja vähensi henkilöstöään hallinto- ja tukitehtävistä kovalla kädellä. Pellinen painottaa, että lisävähennykset vaarantavat jo lain määräämiä yliopistojen perustehtäviä ja siirtävät tukitehtäviä ammattilaisilta opetus- ja tutkimushenkilöstön hoidettavaksi.

On tyrmistyttävää huomata, että yliopiston johto ei arvosta henkilöstöään, hän toteaa ja painottaa, että tämän päivän yliopistossa ei työskentele henkilöstöryhmiä eikä niissä ole toimintoja, joilla ei olisi kytkentää yliopiston perustehtäviin. Tutkimusta ja opetusta ei voida tehdä tuloksellisesti ja tehokkaasti ilman toimivaa hallintoa ja riittäviä tukitoimintoja.

YHL:n puheenjohtaja Pellinen kritisoi voimakkaasti yliopiston harjoittamaa henkilöstöpolitiikkaa, jonka Itä-Suomen yliopisto nettisivuillaan ilmoittaa olevan ihmisläheistä ja kilpailukykyistä.
 

- Pitääkö yliopiston hallitus yt-neuvotteluja ja irtisanomisia ihmisläheisenä henkilöstöpolitiikkana? hän kysyy harmistuneena ja huomauttaa, että henkilöstön ahdinko ja pahanolo on käsin kosketeltavaa. Liiton tuoreen jäsentutkimuksen tulokset osoittavat saman: kouluarvosana henkilöstöpolitiikasta on heikentynyt vuoden 2007 Kuopion ja Joensuun yliopistojen tyydyttävästä Itä-Suomen yliopiston välttävään.

YHL:n jäsenet kiinnittivät edellisen kerran mustan nauhan rintaansa viime vuoden kesäkuussa. Silloin osoitettiin eleellä tukea yt-neuvottelujen kohteena olleelle Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston henkilöstölle.

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry edustaa pääasiassa yliopistojen muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Liiton jäsenmäärä on noin 6000. Jäseniä työskentelee myös Suomen Akatemiassa, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksessa (CIMO), Opetushallituksessa, valtion oppilaitoksissa, Varastokirjastossa, Pelastusopistossa, Yliopistojen palvelukeskus Certiassa ja muissa liopistojen omistamissa yhtiöissä. YHL on STTK:laisen valtion sektorin suurimman pääsopijajärjestön, Palkansaajajärjestö Pardian suurimpia jäsenliittoja.

Sivun alkuun

STTK jälleen mukana Earth Hour-kampanjassa 26.3. klo 20.30-21.30

STTK on ollut jo kahtena edellisenä vuonna mukana WWF:n Earth Hour -kampanjassa. Maailmanlaajuisessa ilmastotempauksessa yksityishenkilöt ja yhteisöt sitoutuvat sammuttamaan valot tunnin ajaksi lauantaina 26.3.2011 klo 20.30-21.30.

Osana kampanjaa osallistujat sitoutuvat haastamaan mukaan mahdollisimman monta yhteistyökumppania tai ihmistä. Haastankin siis tällä viestillä kaikki STTK:n jäsenliitot sammuttamaan valot.

Lisätietoja kampanjasta Facebookissa (vaatii sisäänkirjautumisen) ja kampanjan verkkosivuilla.

Kampanjan verkkosivuilla on saatavilla myös kuva-, video-, ym. materiaalia markkinoinnin tueksi.

Sivun alkuun

YHL:n liittovaltuusto: Yhteistyöllä yhteiseen tulokseen

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton liittovaltuusto on huolestunut henkilöstön osallistumismahdollisuuksien heikkenemisestä oman työpaikkansa toiminnan kehittämiseen ja henkilöstöä koskevaan päätöksentekoon. Yliopistojen hallinnollinen ja taloudellinen asema muuttui vuoden alussa eivätkä henkilöstön osallistumisjärjestelmät nyt ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella ole vielä läheskään tyydyttävällä tasolla.

Yliopistoissa suunnitellaan ja toteutetaan suuria rakenteellisia muutoksia, joilla lähes poikkeuksetta on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Osa muutoksista on seurausta uudistettujen strategioiden toimeenpanosta ja joitakin muutoksia perustellaan yliopistojen taloudellisen tilanteen heikkenemisellä. Vakiintuneen yhteistoimintamenettelyyn perustuvan osallistumisen tilalle ei vielä ole mitään kaikissa olosuhteissa toimivaa muotoa, jonka vuoksi henkilöstöllä ja heidän edustajillaan ei ole riittävää mahdollisuutta antaa omaa käytännön asiantuntemustaan toimintojen kehittämiseen. Mikäli koko yhteisön asiantuntemus jää hyödyntämättä, rakenteiden ja toiminnan kehittämisen hyödyt jäävät toivottua vähäisemmiksi eikä strategioiden tavoitteita saavuteta. Tällöin muutoksista aiheutuu myös taloudellisia menetyksiä. Henkilöstön sitoutuminen muutosten toteuttamiseen edellyttää tietoa ja tiedon mukanaan tuomaa luottamusta. Luottamuksen puute voi jopa estää yliopiston tavoitteiden saavuttamisen.

YHL:n liittovaltuusto toteaa, että vaikka yliopistojen rahoitus ei ole oikean tasoinen niiden tehtäviin nähden eikä siinä ole otettu huomioon kaikkia uusia maksuvelvoitteita, hätäisiin ja kiireisellä aikataululla toteutettuihin henkilöstön asemaan tai palvelussuhdeturvaan vaikuttaviin muutoksiin ei ole aihetta. Harkittujen pitkän tähtäimen muutosten toteuttamiseen on riittävät taloudelliset edellytykset. Edellytykset hyvään, palkitsevaan ja työntekijöiden työtä arvostavan henkilöstöpolitiikan toteuttamiseen ovat myös olemassa. Mekaanisten ja kalliiden, ajoittain sattumanvaraisten henkilöstöleikkausten ajan pitäisi yliopistoissa olla ohitse.
Yliopistojen työntekijät tarjoavat työnantajilleen yhteistyötä ja omaa käytännön asiantuntemustaan. He ovat valmiita tukemaan ja toteuttamaan järkeviä ja tarkoituksenmukaisia muutoksia. Liittovaltuusto muistuttaa, että muutokset perus- ja tukitoimintojen järjestämisessä ovat perusteltuja vain, mikäli niillä saadaan aikaan pysyvää toiminnallista ja taloudellista hyötyä.

YHL:n liittovaltuusto kokoontuu 19.11.2010 Helsingin Messukeskuksessa.

Lisätietoja

• Liittovaltuuston puheenjohtaja Juha Riepponen 0400 996401
• YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen 050 3777366

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry edustaa pääasiassa yliopistojen muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Liiton jäsenmäärä on noin 6500. Jäseniä työskentelee myös Suomen Akatemiassa, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksessa (CIMO), Opetushallituksessa, valtion oppilaitoksissa, Varastokirjastossa, Yliopistojen palvelukeskus Certiassa ja Pelastusopistossa. YHL on STTK:laisen valtion sektorin suurimman pääsopijajärjestön, Palkansaajajärjestö Pardian suurimpia jäsenliittoja.

Sivun alkuun

Viikkotyöaika historiaan yliopistoissa - uudistetut työaikamääräykset tulevat voimaan 1.8.2010

Yliopistojen työehtosopimuksessa sovittiin kahdesta työaikaa koskevasta perusmuutoksesta: työaikalain piirissä olevat noudattavat jatkossa yhtä työaikaa, ja opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajan piiriin siirrettiin lähes kokonaisuudessaan koko opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkausjärjestelmän piirissä oleva henkilöstö.

Viikkotyöajasta yhtenäiseen työaikaan

Työaikalain piirissä olevilla on siis nyt vain yksi työaika, joka on 7 tuntia 15 minuuttia päivässä, 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Kiinteistö- ja virastomestaritehtävissä sekä laboratorio- ja laboratorioteknisissä tehtävissä työskentelevien viikoittainen työaika lyhenee kahdella tunnilla ja vuosityöaika kahdella viikolla. Työajan lyhennys otetaan huomioon myös jaksotyöajan jaksojen ja vuosityöajan pituuden määrittelyssä.

Päivittäisen lepotauon – eli ruokailutauon – osalta määräykset eivät ole muuttuneet. Päivittäinen lepotauko, jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä voi esteettä poistua työpaikalta, on yhden tunnin mittainen, mutta se voidaan paikallisesti sopien lyhentää vähintään 30 minuutin mittaiseksi. Yliopistoissa puolen tunnin lepotauko on ollut yleisesti käytössä.

Päivittäisistä virkistystauoista – kahvitauoista – ei ole sovittu sopimuksella kuten ei ole tehty myöskään valtion sopimuksessa virastotyöaikaa tekevien osalta. Työn tehokkuuden kannalta on kuitenkin aivan välttämätöntä, että kaikille työntekijöille annetaan työaikana mahdollisuus lyhyisiin virkistäytymistaukoihin.

Sivun alkuun

Lisätyö ja ylityö

Yhdenmukaistaminen koskee myös viikkotyöajasta siirtyvien ylityömääräyksiä. Entiseen tapaan päivittäistä ylityötä on 7 tunnin 39 minuutin ja viikoittaista ylityötä 38 tunnin 15 minuutin ylittävä ESIMIEHEN ALOITTEESTA tehty työ. Päivittäisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävä työ, joka ei ole ylityötä, on lisätyötä. Osa-aikatyötä tekeviä koskevat samat määräykset. Lisätyötä ei korvata korotettuna vaan yksinkertaisen, normaalin tuntipalkan mukaan. Nämä sopimusmääräykset ovat samat, joita on aikaisemminkin sovellettu virastotyöaikaa tekeviin. Lisä- ja ylityökorvauksista on sovittu työehtosopimuksessa. Niihin ei tehty muutoksia entiseen verrattuna.

Rajoitukset työaikakorvauksissa

Ylityökorvauksia koskevissa määräyksissä on entiseen tapaan rajoituksia johtavassa asemassa olevien ja sopimuksessa sovitun vaativuusryhmärajan ylittävien osalta. Rajoitusten perusteena on oletus, että johtavassa asemassa olevilla on muita työntekijöitä vapaammat mahdollisuudet itse päättää työn tekemisen ajankohdasta ja työajan käyttämisestä. Sama koskee jossain määrin myös ns. asiantuntijatehtävissä olevia, vaikka he eivät ole johtavassa asemassa. Heillä on kuitenkin oikeus rajoitettuihin korvauksiin.

Sopimuksen mukaisia ylityökorvauksia tai sunnuntaityökorvausta ei makseta muun henkilöstön vaativuustasolla 11 tai ylemmällä tasolla oleville. Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä rajana on vaativuustaso 7.

Mikäli vaativuustasolla 11 tai ylemmällä tasolla oleva ei ole johtavassa asemassa, hänellä on oikeus työaikakorvauksiin tai vastaavaan vapaa-aikaan omien sopimusmääräystensä mukaisesti. Tällaisen työntekijän kanssa voidaan myös sopia säännöllisestä kuukausikorvauksesta, joka perustuu arvioituun ylityömäärään.

Sivun alkuun

Liukuva työaika ei ole ylityötä!

Erityisesti tulee muistaa, että liukuvaa työaikaa ei pidä sekoittaa ylityöhön. Liukumien käyttäminen voimassa olevien säännösten ja kussakin yliopistossa määriteltyjen rajojen puitteissa on AINA työntekijän itse määrättävissä. Mikäli esimies tekee aloitteen säännöllisen työajan ylittämisestä, sovelletaan lisä- tai ylityön laskenta- ja korvausmääräyksiä. On syytä pyytää esimiestä esittämään ylityöaloite, ”määräys” , dokumentoituna (sähköposti, paperidokumentti tai edes tekstiviesti!) jälkikäteisten ongelmien välttämiseksi.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika

Opetus- ja tutkimushenkilöstön työajan soveltamisalaa laajennetaan: pääsääntöisesti, erikseen tehdyin poikkeuksin, kaikki opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkausjärjestelmän piirissä olevat siirtyvät noudattamaan kokonaistyöajan sopimusmääräyksiä. Kaikki siis tekevät työaikasuunnitelman ja vuosiloma muuttuu ”laskennalliseksi” lomaksi. Kuluvan kesän lomien määräytymisestä on voimassa siirtymäsäännös, jonka soveltamisesta on ollut erilaisia näkemyksiä. Yhteisymmärrys pyritään saamaan mahdollisimman pian.

Yliopistojen työehtosopimus on lähetetty Universitas Extrana kaikille jäsenille huhtikuussa. Sopimus kokonaisuudessaan löytyy myös YHL:n kotisivuilta.

Sivun alkuun

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n mielenilmaus

Mustan nauhan päivä 1.6.

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry. ja sen jäsenyhdistykset eri yliopistoissa ilmaisevat huomenna 1.6.2010 mieltään hiljaisesti kantamalla mustaa nauhaa. Tällä eleellä osoitetaan tukea Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen henkilöstölle sekä osoitetaan, että työntekijät eivät hyväksy tätä tapaa yrittää korjata yliopistojen taloutta. YHL julistaa tiistain 1.6.2010 yliopistojen rakenteellisen kehittämisen surupäiväksi. Musta nauha on kapea ja sitä kannetaan roosanauhan tapaan rinnassa tai rusetilla käsivarressa.

Miksi mustan nauhan päivä?

Uudet yliopistot ennättivät toimia vain reilun kuukauden vuoden 2010 alusta, kun Oulun yliopisto ensin ja pari kuukautta myöhemmin Itä-Suomen yliopisto aloittivat yhteistoimintamenettelyt hallinto- ja tukipalvelujen karsimiseksi. Oulun yliopiston yt-neuvottelut päättyivät maaliskuussa ja johtivat lähes 70 henkilön irtisanomiseen. Lisäksi kymmeniä määräaikaisten työntekijöiden sopimuksia jätetään uusimatta, vaikka tehtävät ovat jatkuneet saman henkilön hoitamana vuosia ja jatkuvat edelleen. Vapaaehtoiset – jos vapaaehtoisuudesta voidaan puhua - eläkeratkaisut täydentävät paletin.

Itä-Suomen yliopistossa ollaan nyt päätymässä hieman pienempään määrään, mutta yksilön kannalta aina yhtä lohduttomaan lopputulokseen: potkuja jaetaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

- Kun uutta yliopistolakia valmisteltiin, vakuutettiin, että yliopistojen toimintaedellytykset varmistetaan ja että ne tulevat harjoittamaan entistä parempaa henkilöstöpolitiikkaa, YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen sanoo.

- Tätäkö on fantastinen yliopistouudistus – kengänkuvaa takalistoon – Mauri on tehnyt tehtävänsä yliopistomuutoksen toteuttamisessa, Mauri saa mennä? Pellinen kysyy.

Henkilöstön työmotivaatio laskee, jos nykyinen meno jatkuu. Yliopistolainsäädäntö valmisteltiin kuin tuli olisi ollut hännän alla. Tästä arvosteltiin opetusministeriötä ja poliittista päättäjää. Nyt kuitenkin yliopistot jatkavat samaa menettelyä: paniikkijarrua painetaan, vaikka strategioiden valmistelu on täysin kesken, niiden perusteella tehtävistä henkilöstöstrategioista ei ole tietoakaan ja taloudelliset mahdollisuudet rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen järjellisellä aikataululla ovat olemassa.

Mitä mahdollisuuksia oli henkilöstöstrategioiden ja hyvän henkilöstöpolitiikan valmisteluun yhdessä kuukaudessa ennen Oulun yliopiston ilmoitusta yt-neuvottelujen aloittamisesta? Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Raimo Tervola sanoi helmikuussa, että yliopiston hallituksen tulee uudessa strategiassaan esittää kunnon kehittämis- ja henkilöstösuunnitelma. Mahtaako tämä olla vieläkään valmiina, vaikka olemme kohta juhannuksessa?

Sivun alkuun

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat pilatusmaisesti pesseet kätensä ja väittävät olevansa syyttömiä yliopistojen ja erityisesti niiden tukihenkilöstön ahdinkoon.

Kysymme, voiko opettaja keskittyä paremmin opetukseen ja tutkija tutkimukseen, kun perusinfrastruktuuria heikennetään. Byrokratia yliopistoissa ei ole vähentynyt vaan lisääntynyt tämän uudistuksen myötä. Kun henkilöstön vähennyksiä kohdennetaan tukihenkilöstöön hallinnosta kirjastoihin ja laboratorioihin, aiheuttaa se välittömästi työn siirtymistä opetus- ja tutkimushenkilöstölle.

Välttämättömät sopeuttamistoimet on toteutettava pidemmällä aikavälillä, oikeaa ja aitoa luonnollista poistumaa hyödyntäen. Yliopistojen toimintakyvyn säilyttämiseksi toimenpiteet tulisi kohdistaa kaikkiin henkilöstöryhmiin tasapuolisesti, koska yhteen henkilöstöryhmään kohdistuvat neuvottelut vinouttavat henkilöstörakennetta. Yliopistoissa ei harjoiteta tasapuolista ja yhdenvertaista henkilöstöpolitiikkaa.

Yt-neuvottelujen etenemistä voidaan arvostella myös käytännössä. On varmasti vaikea valmistella irtisanomisia ja arvioida, mistä vähennykset tehdään, mutta tiedon panttaaminen, tökeröt tiedotustilaisuudet tai hallinnon selän taakse piiloutumiset eivät ole parantaneet vaikutusta. Monet irtisanotut ovat tunteneet itsensä kaksoisloukatuiksi, kun tietoa ei ole saanut ja luvatut muutosturva- ja muut tukitoimet ovat viivästyneet. Ihmisten hätä on tässä ja nyt eikä voi odottaa ensi viikkoon. Henkilöstön edustajat ovat kokeneet myös, että todellisia vaihtoehtoja ei ole käyty riittävästi läpi, yliopistot ovat yrittäneet päästä samalla tietyistä yksittäisistä henkilöistä eroon ja työntekijöitä on jätetty epätietoisuuteen kuin löyhään hirteen roikkumaan.

- Ei yliopistoissa tehtävä työ vähene, vaikka väki vähenisikin. Se työ vaan siirtyy toisten tehtäväksi. Yliopiston rahoitusvaje tulee ratkaista muilla keinoilla kuin henkilöstön saneeraamisella ja irtisanomisilla, Kerttu Pellinen sanoo.

Lisätietoja:

Kerttu Pellinen
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry.
Puheenjohtaja
p. 050-3777366
kerttu.pellinen@yhl.fi

Juha Riepponen
Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys ry.
Pääluottamusmies
p. 0400-996401
juha.riepponen@uef.fi
Tomi Rosti
Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys ry.
Puheenjohtaja
p. 050-3089977
tomi.rosti@uef.fi

Raimo Tervola
Oulun yliopiston henkilökuntayhdistys ry.
Pääluottamusmies
p. 050-5564394
raimo.tervola@oulu.fi

Jaana Lehtosaari
Oulun yliopiston henkilökuntayhdistys ry.
Puheenjohtaja
p. 040-7567858
jaana.lehtosaari@oulu.fi

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry edustaa pääasiassa yliopistojen muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Liiton jäsenmäärä on noin 6500. Jäseniä työskentelee myös Suomen Akatemiassa, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksessa (CIMO), Opetushallituksessa, valtion oppilaitoksissa, Varastokirjastossa, Yliopistojen palvelukeskus Certiassa ja Pelastusopistossa. YHL on STTK:laisen valtion sektorin suurimman pääsopijajärjestön, Palkansaajajärjestö Pardian suurimpia jäsenliittoja.

Sivun alkuun

Certian työehtosopimuksesta neuvottelutulos

29.4.2010

Certian työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos 29.4.2010. Saavutetussa neuvottelutuloksessa saatiin kohtuudella turvattua työsuhteen keskeisten ehtojen taso uudessa yhtiössä. Certia Oy aloittaa toimintansa 1.5.2010. Certia Oy on hyväksytty Liikenne- ja erityisalojen työnantajat LTY ry:n jäseneksi ja työehtosopimus solmittiin Certian Oy:n, Palkansaajajärjestö Pardian, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n kesken.

Työaika ja vuosilomat

Sopimus noudattelee pääosin LTY:n ja em. pääsopijajärjestöjen yleistä työehtosopimusta, mutta Certian sopimuksessa on joitakin asioita sovittu paremmin. Työaika on 7 h 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Työaikapankista sovitaan myöhemmin.

Vuosilomien osalta uusi sopimus toi joitakin muutoksia. Siirtyvän henkilöstön pitkät lomat säilyvät ja niihin oikeuttavan viidentoista palvelusvuoden kertymää voi ansaita vielä vuoden loppuun. Tämän jälkeen vuosiloman enimmäismääräksi jää 30 lomapäivää, eli kuuden täyden viikon loma. Muuten vuosilomamääräykset säilyvät pääosin valtion vuosilomasopimuksen mukaisina.

Sairausajan palkka

Sairausajan palkkaus muuttuu LTY:n sopimuksen mukaiseksi. Työnantaja panostaa Certiassa työhyvinvointiin ja yhtiöllä on työntekijän hoitoturvavakuutus, joka täydentää yrityksen työterveyshuoltoa ja korvaa sairaskuluja yritykselle ja vakuutetuille siltä osin kun ne eivät kuulu sairausvakuutuslain ja Kelan työterveyshuollon korvauksien piiriin. Yhtiö säilyttää työterveydenhuoltosopimuksessa mainitut mahdollisuudet fysikaaliseen hoitoon sekä tapauskohtaiseen harkintaan perustuvaan magneettikuvausmahdollisuuteen voimassa olevan sopimuksen mukaisesti.

Samat muutokset palkkausjärjestelmäprosessiin kuin yliopistojen sopimuksessa

Säännölliset suoritusarvioinnit tehdään jatkossa kahden vuoden välein. Suoritusarviointien perusteella toteutettavat palkankorotukset tulevat voimaan kaikkien henkilöstöryhmien osalta säännöllisesti toteutettavan suoritusarvioinnin perusteella 1.6. lukien.

Tehtävän vaativuustason muuttuessa alustava arviointi suoritustasosta tehdään heti ja tämän perusteella toteutettava suoritustason muutos toteutetaan samasta hetkestä. Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa saa kuitenkaan alentua, jos tehtävän vaativuustaso nousee.

Sopimuksella vahvistettiin työntekijän oikeus saada tehtävän vaativuus uudelleen arvioitavaksi hänen sitä pyytäessään. Arviointijärjestelmiin ei tehty muutoksia.

Myöhemmin sovittavia asioita

Sen takaamiseksi, että työehtosopimus saadaan voimaan ennen yhtiömuotoisen toiminnan aloittamista, sovittiin, että yhteistoimintasopimus ja työsuojelun yhteistoimintasopimus ovat voimassa siihen asti kunnes 15.6.2010 mennessä sopimukset on ajantasaistettu.

Palkkausjärjestelmää ryhdytään myös kehittämään sopimuskauden aikana.

Sopimuksen hyväksyminen

Neuvottelutulos käsitellään YHL:n hallituksessa ja lopullisesti sen hyväksyy Palkansaajajärjestö Pardia . Sopimuksen selostustilaisuus on Joensuussa 3.5.2010 ja Vaasassa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Lisätietoja:

neuvottelupäällikkö Niko Simola
Palkansaajajärjestö Pardia ry
p. 040 566 8517
niko.simola@pardia.fi

puheenjohtaja Kerttu Pellinen
Yliopistojen tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry
p. 050 377 7366
kerttu.pellinen@yhl.fi

Sivun alkuun