Tiedotteet
Viikkotyöaika historiaan yliopistoissa - uudistetut
työaikamääräykset tulevat voimaan 1.8.2010
Yliopistojen työehtosopimuksessa sovittiin kahdesta työaikaa koskevasta
perusmuutoksesta: työaikalain piirissä olevat noudattavat jatkossa yhtä
työaikaa, ja opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajan piiriin siirrettiin
lähes kokonaisuudessaan koko opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkausjärjestelmän
piirissä oleva henkilöstö.
Viikkotyöajasta yhtenäiseen työaikaan
Työaikalain piirissä olevilla on siis nyt vain yksi työaika, joka on 7 tuntia
15 minuuttia päivässä, 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Kiinteistö- ja
virastomestaritehtävissä sekä laboratorio- ja laboratorioteknisissä tehtävissä
työskentelevien viikoittainen työaika lyhenee kahdella tunnilla ja vuosityöaika
kahdella viikolla. Työajan lyhennys otetaan huomioon myös jaksotyöajan jaksojen
ja vuosityöajan pituuden määrittelyssä.
Päivittäisen lepotauon – eli ruokailutauon – osalta määräykset eivät ole
muuttuneet. Päivittäinen lepotauko, jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana
työntekijä voi esteettä poistua työpaikalta, on yhden tunnin mittainen, mutta se
voidaan paikallisesti sopien lyhentää vähintään 30 minuutin mittaiseksi.
Yliopistoissa puolen tunnin lepotauko on ollut yleisesti käytössä.
Päivittäisistä virkistystauoista – kahvitauoista – ei ole sovittu
sopimuksella kuten ei ole tehty myöskään valtion sopimuksessa virastotyöaikaa
tekevien osalta. Työn tehokkuuden kannalta on kuitenkin aivan välttämätöntä,
että kaikille työntekijöille annetaan työaikana mahdollisuus lyhyisiin
virkistäytymistaukoihin.
Lisätyö ja ylityö
Yhdenmukaistaminen koskee myös viikkotyöajasta siirtyvien ylityömääräyksiä.
Entiseen tapaan päivittäistä ylityötä on 7 tunnin 39 minuutin ja viikoittaista
ylityötä 38 tunnin 15 minuutin ylittävä ESIMIEHEN ALOITTEESTA tehty työ.
Päivittäisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävä työ, joka ei ole
ylityötä, on lisätyötä. Osa-aikatyötä tekeviä koskevat samat määräykset.
Lisätyötä ei korvata korotettuna vaan yksinkertaisen, normaalin tuntipalkan
mukaan. Nämä sopimusmääräykset ovat samat, joita on aikaisemminkin sovellettu
virastotyöaikaa tekeviin. Lisä- ja ylityökorvauksista on sovittu
työehtosopimuksessa. Niihin ei tehty muutoksia entiseen verrattuna.
Rajoitukset työaikakorvauksissa
Ylityökorvauksia koskevissa määräyksissä on entiseen tapaan rajoituksia
johtavassa asemassa olevien ja sopimuksessa sovitun vaativuusryhmärajan
ylittävien osalta. Rajoitusten perusteena on oletus, että johtavassa asemassa
olevilla on muita työntekijöitä vapaammat mahdollisuudet itse päättää työn
tekemisen ajankohdasta ja työajan käyttämisestä. Sama koskee jossain määrin myös
ns. asiantuntijatehtävissä olevia, vaikka he eivät ole johtavassa asemassa.
Heillä on kuitenkin oikeus rajoitettuihin korvauksiin.
Sopimuksen mukaisia ylityökorvauksia tai sunnuntaityökorvausta ei makseta
muun henkilöstön vaativuustasolla 11 tai ylemmällä tasolla oleville. Opetus- ja
tutkimushenkilöstön järjestelmässä rajana on vaativuustaso 7.
Mikäli vaativuustasolla 11 tai ylemmällä tasolla oleva ei ole johtavassa
asemassa, hänellä on oikeus työaikakorvauksiin tai vastaavaan vapaa-aikaan omien
sopimusmääräystensä mukaisesti. Tällaisen työntekijän kanssa voidaan myös sopia
säännöllisestä kuukausikorvauksesta, joka perustuu arvioituun ylityömäärään.
Liukuva työaika ei ole ylityötä!
Erityisesti tulee muistaa, että liukuvaa työaikaa ei pidä sekoittaa
ylityöhön. Liukumien käyttäminen voimassa olevien säännösten ja kussakin
yliopistossa määriteltyjen rajojen puitteissa on AINA työntekijän itse
määrättävissä. Mikäli esimies tekee aloitteen säännöllisen työajan
ylittämisestä, sovelletaan lisä- tai ylityön laskenta- ja korvausmääräyksiä. On
syytä pyytää esimiestä esittämään ylityöaloite, ”määräys” , dokumentoituna
(sähköposti, paperidokumentti tai edes tekstiviesti!) jälkikäteisten ongelmien
välttämiseksi.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika
Opetus- ja tutkimushenkilöstön työajan soveltamisalaa laajennetaan:
pääsääntöisesti, erikseen tehdyin poikkeuksin, kaikki opetus- ja
tutkimushenkilöstön palkkausjärjestelmän piirissä olevat siirtyvät noudattamaan
kokonaistyöajan sopimusmääräyksiä. Kaikki siis tekevät työaikasuunnitelman ja
vuosiloma muuttuu ”laskennalliseksi” lomaksi. Kuluvan kesän lomien
määräytymisestä on voimassa siirtymäsäännös, jonka soveltamisesta on ollut
erilaisia näkemyksiä. Yhteisymmärrys pyritään saamaan mahdollisimman pian.
Yliopistojen työehtosopimus on lähetetty Universitas Extrana kaikille
jäsenille huhtikuussa. Sopimus kokonaisuudessaan löytyy myös
YHL:n
kotisivuilta.
Sivun alkuun
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto
YHL:n mielenilmaus
Mustan nauhan päivä 1.6. 
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry. ja sen jäsenyhdistykset
eri yliopistoissa ilmaisevat huomenna 1.6.2010 mieltään hiljaisesti kantamalla
mustaa nauhaa. Tällä eleellä osoitetaan tukea Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen
henkilöstölle sekä osoitetaan, että työntekijät eivät hyväksy tätä tapaa yrittää
korjata yliopistojen taloutta. YHL julistaa tiistain 1.6.2010 yliopistojen
rakenteellisen kehittämisen surupäiväksi. Musta nauha on kapea ja sitä kannetaan
roosanauhan tapaan rinnassa tai rusetilla käsivarressa. Miksi mustan nauhan
päivä?
Uudet yliopistot ennättivät toimia vain reilun kuukauden vuoden 2010 alusta,
kun Oulun yliopisto ensin ja pari kuukautta myöhemmin Itä-Suomen yliopisto
aloittivat yhteistoimintamenettelyt hallinto- ja tukipalvelujen karsimiseksi.
Oulun yliopiston yt-neuvottelut päättyivät maaliskuussa ja johtivat lähes 70
henkilön irtisanomiseen. Lisäksi kymmeniä määräaikaisten työntekijöiden
sopimuksia jätetään uusimatta, vaikka tehtävät ovat jatkuneet saman henkilön
hoitamana vuosia ja jatkuvat edelleen. Vapaaehtoiset – jos vapaaehtoisuudesta
voidaan puhua - eläkeratkaisut täydentävät paletin. Itä-Suomen yliopistossa
ollaan nyt päätymässä hieman pienempään määrään, mutta yksilön kannalta aina
yhtä lohduttomaan lopputulokseen: potkuja jaetaan tuotannollisista ja
taloudellisista syistä.
- Kun uutta yliopistolakia valmisteltiin, vakuutettiin, että yliopistojen
toimintaedellytykset varmistetaan ja että ne tulevat harjoittamaan entistä
parempaa henkilöstöpolitiikkaa, YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen sanoo. -
Tätäkö on fantastinen yliopistouudistus – kengänkuvaa takalistoon – Mauri on
tehnyt tehtävänsä yliopistomuutoksen toteuttamisessa, Mauri saa mennä? Pellinen
kysyy. Henkilöstön työmotivaatio laskee, jos nykyinen meno jatkuu.
Yliopistolainsäädäntö valmisteltiin kuin tuli olisi ollut hännän alla. Tästä
arvosteltiin opetusministeriötä ja poliittista päättäjää. Nyt kuitenkin
yliopistot jatkavat samaa menettelyä: paniikkijarrua painetaan, vaikka
strategioiden valmistelu on täysin kesken, niiden perusteella tehtävistä
henkilöstöstrategioista ei ole tietoakaan ja taloudelliset mahdollisuudet
rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen järjellisellä aikataululla ovat
olemassa.
Mitä mahdollisuuksia oli henkilöstöstrategioiden ja hyvän
henkilöstöpolitiikan valmisteluun yhdessä kuukaudessa ennen Oulun yliopiston
ilmoitusta yt-neuvottelujen aloittamisesta? Oulun yliopiston
henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Raimo Tervola sanoi helmikuussa, että
yliopiston hallituksen tulee uudessa strategiassaan esittää kunnon kehittämis-
ja henkilöstösuunnitelma. Mahtaako tämä olla vieläkään valmiina, vaikka olemme
kohta juhannuksessa? Sivun alkuun Opetus-
ja kulttuuriministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat pilatusmaisesti pesseet
kätensä ja väittävät olevansa syyttömiä yliopistojen ja erityisesti niiden
tukihenkilöstön ahdinkoon.
Kysymme, voiko opettaja keskittyä paremmin opetukseen ja tutkija
tutkimukseen, kun perusinfrastruktuuria heikennetään. Byrokratia yliopistoissa
ei ole vähentynyt vaan lisääntynyt tämän uudistuksen myötä. Kun henkilöstön
vähennyksiä kohdennetaan tukihenkilöstöön hallinnosta kirjastoihin ja
laboratorioihin, aiheuttaa se välittömästi työn siirtymistä opetus- ja
tutkimushenkilöstölle. Välttämättömät sopeuttamistoimet on toteutettava
pidemmällä aikavälillä, oikeaa ja aitoa luonnollista poistumaa hyödyntäen.
Yliopistojen toimintakyvyn säilyttämiseksi toimenpiteet tulisi kohdistaa
kaikkiin henkilöstöryhmiin tasapuolisesti, koska yhteen henkilöstöryhmään
kohdistuvat neuvottelut vinouttavat henkilöstörakennetta. Yliopistoissa ei
harjoiteta tasapuolista ja yhdenvertaista henkilöstöpolitiikkaa.
Yt-neuvottelujen etenemistä voidaan arvostella myös käytännössä. On varmasti
vaikea valmistella irtisanomisia ja arvioida, mistä vähennykset tehdään, mutta
tiedon panttaaminen, tökeröt tiedotustilaisuudet tai hallinnon selän taakse
piiloutumiset eivät ole parantaneet vaikutusta. Monet irtisanotut ovat tunteneet
itsensä kaksoisloukatuiksi, kun tietoa ei ole saanut ja luvatut muutosturva- ja
muut tukitoimet ovat viivästyneet. Ihmisten hätä on tässä ja nyt eikä voi
odottaa ensi viikkoon. Henkilöstön edustajat ovat kokeneet myös, että todellisia
vaihtoehtoja ei ole käyty riittävästi läpi, yliopistot ovat yrittäneet päästä
samalla tietyistä yksittäisistä henkilöistä eroon ja työntekijöitä on jätetty
epätietoisuuteen kuin löyhään hirteen roikkumaan. - Ei yliopistoissa tehtävä
työ vähene, vaikka väki vähenisikin. Se työ vaan siirtyy toisten tehtäväksi.
Yliopiston rahoitusvaje tulee ratkaista muilla keinoilla kuin henkilöstön
saneeraamisella ja irtisanomisilla, Kerttu Pellinen sanoo.
Lisätietoja: Kerttu Pellinen
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry.
Puheenjohtaja
p. 050-3777366
kerttu.pellinen@yhl.fi
Juha Riepponen
Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys ry.
Pääluottamusmies
p. 0400-996401
juha.riepponen@uef.fi
Tomi Rosti
Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys ry.
Puheenjohtaja
p. 050-3089977
tomi.rosti@uef.fi
Raimo Tervola
Oulun yliopiston henkilökuntayhdistys ry.
Pääluottamusmies
p. 050-5564394
raimo.tervola@oulu.fi
Jaana Lehtosaari
Oulun yliopiston henkilökuntayhdistys ry.
Puheenjohtaja
p. 040-7567858
jaana.lehtosaari@oulu.fi
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry edustaa pääasiassa
yliopistojen muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Liiton jäsenmäärä on
noin 6500. Jäseniä työskentelee myös Suomen Akatemiassa, Kansainvälisen
liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksessa (CIMO), Opetushallituksessa, valtion
oppilaitoksissa, Varastokirjastossa, Yliopistojen palvelukeskus Certiassa ja
Pelastusopistossa. YHL on STTK:laisen valtion sektorin suurimman
pääsopijajärjestön, Palkansaajajärjestö Pardian suurimpia jäsenliittoja. Sivun alkuun
Certian työehtosopimuksesta neuvottelutulos
29.4.2010
Certian työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos 29.4.2010.
Saavutetussa neuvottelutuloksessa saatiin kohtuudella turvattua työsuhteen
keskeisten ehtojen taso uudessa yhtiössä. Certia Oy aloittaa toimintansa
1.5.2010. Certia Oy on hyväksytty Liikenne- ja erityisalojen työnantajat LTY
ry:n jäseneksi ja työehtosopimus solmittiin Certian Oy:n, Palkansaajajärjestö
Pardian, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja Ylemmät toimihenkilöt
YTN ry:n kesken.
Työaika ja vuosilomat
Sopimus noudattelee pääosin LTY:n ja em. pääsopijajärjestöjen yleistä
työehtosopimusta, mutta Certian sopimuksessa on joitakin asioita sovittu
paremmin. Työaika on 7 h 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia
viikossa. Työaikapankista sovitaan myöhemmin.
Vuosilomien osalta uusi sopimus toi joitakin muutoksia. Siirtyvän henkilöstön
pitkät lomat säilyvät ja niihin oikeuttavan viidentoista palvelusvuoden kertymää
voi ansaita vielä vuoden loppuun. Tämän jälkeen vuosiloman enimmäismääräksi jää
30 lomapäivää, eli kuuden täyden viikon loma. Muuten vuosilomamääräykset
säilyvät pääosin valtion vuosilomasopimuksen mukaisina.
Sairausajan palkka
Sairausajan palkkaus muuttuu LTY:n sopimuksen mukaiseksi. Työnantaja panostaa
Certiassa työhyvinvointiin ja yhtiöllä on työntekijän hoitoturvavakuutus, joka
täydentää yrityksen työterveyshuoltoa ja korvaa sairaskuluja yritykselle ja
vakuutetuille siltä osin kun ne eivät kuulu sairausvakuutuslain ja Kelan
työterveyshuollon korvauksien piiriin. Yhtiö säilyttää
työterveydenhuoltosopimuksessa mainitut mahdollisuudet fysikaaliseen hoitoon
sekä tapauskohtaiseen harkintaan perustuvaan magneettikuvausmahdollisuuteen
voimassa olevan sopimuksen mukaisesti.
Samat muutokset palkkausjärjestelmäprosessiin kuin yliopistojen sopimuksessa
Säännölliset suoritusarvioinnit tehdään jatkossa kahden vuoden välein.
Suoritusarviointien perusteella toteutettavat palkankorotukset tulevat voimaan
kaikkien henkilöstöryhmien osalta säännöllisesti toteutettavan
suoritusarvioinnin perusteella 1.6. lukien.
Tehtävän vaativuustason muuttuessa alustava arviointi suoritustasosta tehdään
heti ja tämän perusteella toteutettava suoritustason muutos toteutetaan samasta
hetkestä. Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa saa kuitenkaan alentua, jos tehtävän
vaativuustaso nousee.
Sopimuksella vahvistettiin työntekijän oikeus saada tehtävän vaativuus
uudelleen arvioitavaksi hänen sitä pyytäessään. Arviointijärjestelmiin ei tehty
muutoksia.
Myöhemmin sovittavia asioita
Sen takaamiseksi, että työehtosopimus saadaan voimaan ennen yhtiömuotoisen
toiminnan aloittamista, sovittiin, että yhteistoimintasopimus ja työsuojelun
yhteistoimintasopimus ovat voimassa siihen asti kunnes 15.6.2010 mennessä
sopimukset on ajantasaistettu.
Palkkausjärjestelmää ryhdytään myös kehittämään sopimuskauden aikana.
Sopimuksen hyväksyminen
Neuvottelutulos käsitellään YHL:n hallituksessa ja lopullisesti sen hyväksyy
Palkansaajajärjestö Pardia . Sopimuksen selostustilaisuus on Joensuussa 3.5.2010
ja Vaasassa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Lisätietoja:
neuvottelupäällikkö Niko Simola
Palkansaajajärjestö Pardia ry
p. 040 566 8517
niko.simola@pardia.fi
puheenjohtaja Kerttu Pellinen
Yliopistojen tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry
p. 050 377 7366
kerttu.pellinen@yhl.fi
Sivun alkuun |
