|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||||||||||||||||||
|
Yhdistystiedote n:o 5/2008
YHL:n liittovaltuusto: YHL tuomitsi jyrkästi Lappeenrannan teknillisen yliopiston suunnittelemat irtisanomisetYHL:n liittovaltuusto otti voimakkaasti kantaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston irtisanomissuunnitelmiin ja esitti huolestuneisuutensa yliopistotyönantajan koventuneesta työnantajapolitiikasta. Taitamaton henkilöstöpolitiikka vaarantaa yliopistojen rakenteellisen uudistamisen, liittovaltuusto varoitti. Lisäksi valtuusto kysyi ennakoiko tämä uudistuvan yliopistolaitoksen toimintatapoja ja tulevaa henkilöstöpolitiikkaa? Kuluvan vuoden toiminnan todettiin keskittyneen ennen kaikkea yliopistojen hallinnollisen ja taloudellisen aseman muutossuunnitelmien, yliopistolaitoksen ja muiden liiton toimintapiirissä olevien virastojen rakenteellisen muutoksen seurantaan ja suunnitelmiin vaikuttamiseen erityisesti henkilöstön näkökulmasta. Valtuusto linjasi seuraavan vuoden toimintaa sekä hyväksyi toimintakertomuksen vuodelta 2007 ja talousarvion vuodelle 2009. Valtuusto käsitteli Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistyksen aloitteen, joka koski yliopistoissa noudatettavia eripituisia työaikoja. Valtuuston päätöksen mukaan YHL pitää edelleen keskeisenä sopimustavoitteenaan viikko- ja virastotyöajan yhdentämistä virastotyöajan mittaiseksi. Lisäksi valtuusto totesi eripituisten työaikojen aiheuttavan henkilöstön epätasa-arvoista kohtelua palkkauksessa. Liittovaltuusto kokoontui Helsingissä 14. päivänä marraskuuta 2008. Yliopistokiinteistöjen tulevaisuudesta ratkaisuValtion omistamat ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevat yliopistokiinteistöt yhtiöitetään kolmeen yliopistojen ja valtion omistamaan kiinteistöosakeyhtiöön. Yksi kiinteistöyhtiö hallinnoi Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun muiden yliopistojen kiinteistöjä, toinen Aalto-korkeakoulusäätiön kiinteistöjä ja kolmas Suomen muiden yliopistojen kiinteistöjä. Kiinteistöosakeyhtiöissä yliopistojen omistusosuus on 2/3 ja valtion 1/3. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan mukaan kiinteistöjen käytössä yliopistojen vakavaraisuuden turvaamiseen on huomioitava, että yliopistoilla on käytettävissään toiminnan edellyttämät tarkoituksenmukaiset ja kohtuuhintaiset toimitilat, kiinteistöjen hoito ja hallinta on kustannustehokasta ja kiinteistöjen arvo säilyy myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi kiinteistöjen käytön pääomittamisessa on tuettava yliopistouudistuksen tavoitteita ja siinä on huomioitava yliopistojen tasapuolinen kohtelu. Valtiovarainministeriö ja yliopistot neuvottelevat kiinteistöyhtiöiden perustamiseen liittyvistä asioista siten, että kiinteistöosakeyhtiöt voidaan perustaa viimeistään 1.8.2009. Perustamisvaiheessa yhtiöt omistaa kokonaan valtio. Jatkossa päätösvallasta yliopistojen ja valtion kesken sovitaan osakassopimusneuvotteluissa. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan ratkaisu noudatti opetusministeriön ja valtiovarainministeriön asettaman työryhmän esitystä kiinteistöjen käytöstä. Valtio hyväksyi Tampereen teknillisen yliopiston säätiömuodonTalouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt, että valtio sitoutuu yksityisoikeudellisena säätiönä toimivan Tampereen teknillisen yliopiston pääoman muodostamiseen. Tampereen teknillisen yliopiston säätiön kokonaispääoman on oltava vähintään 175 miljoonaa euroa. Valtion osuutena Tampereen teknillisen yliopiston säätiövarallisuuteen kohdennetaan yhteensä 125 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että yksityiset sijoittajat sitoutuvat vähintään 50 miljoonan euron sijoitukseen. Tähän sijoitukseen ei lasketa talouspoliittisen ministerivaliokunnan 11.4.2008 linjauksen mukaisesti Tampereen teknillisen yliopiston esittämää julkisomisteisten yhtiöiden rahoitusta. Kunnat voivat kuitenkin sijoittaa pääomaa säätiöön. Säätiövarallisuuden tulee olla koottuna vuoden 2011 loppuun mennessä. Valtion nimittämistä jäsenistä säätiön hallitukseen päättää valtioneuvosto. Valtio nimeää edustajikseen hallituksen jäseniksi henkilöitä, joilla on monipuolista tieteellistä, työelämän, talouden ja liiketoiminnan asiantuntemusta. Valtioneuvosto antaa opetusministeriölle valtuuden neuvotella ja allekirjoittaa yliopiston säädekirjan. Yliopistoilla oli 30.9.2008 asti aikaa ilmoittaa halukkuudestaan toimia yksityisoikeudellisena säätiönä vuoden 2010 alusta lukien. Ainoastaan Tampereen teknillinen yliopisto ilmoitti halukkuudestaan. Aiemmin valtio on sitoutunut Aalto-yliopiston pääomittamiseen. Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt vuosille 2010-2012 valittuKorkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on valinnut kymmenen yliopistokoulutuksen laatuyksikköä vuosille 2010-2012. Arviointi toteutettiin opetusministeriön toimeksiannosta viidennen kerran. Päätöstä käytetään yliopistojen seuraavan kolmivuotisen tulossopimuskauden tuloksellisuusrahanjaon perusteena. Tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja relevanssia sekä kannustaa yliopistoja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt vuosille 2010-2012 ovat:
Valittujen yksiköiden toiminnan laadukkuudessa korostuivat mm. panostaminen opettajien pedagogisten taitojen kehittämiseen, tutkintojen rakentuminen mielekkäiksi kokonaisuuksiksi, yksikössä tehtävän tutkimuksen ja koulutuksen kytkeyminen toisiinsa, työelämänäkökulman huomioiminen tutkinnoissa, toisi-aan tukevat opetusmenetelmät ja oppimisen arviointimenetelmät, monipuolinen ja kansainvälinen koulutus- ja tutkimusyhteistyö ja verkottuminen sekä koulutuksen jatkuva ja systemaattinen kehittäminen. Arvioinnin tulokset kootaan KKA:n julkaisusarjassa ilmestyvään raporttiin, joka julkaistaan arvioinnin kansainvälisessä päätösseminaarissa 24.-25.2.2009. Tietosuojalain muutos eteneeEduskunnan perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosesitys on eräin täsmennyksin perustuslain mukainen. Lakiesityksen mukaan työnantaja saisi tietyin ehdoin oikeuden käsitellä työntekijöidensä viestien tunnistamistietoja viestintäverkon tai -palvelun väärinkäytösten sekä yrityssalaisuuksien paljastamisen selvittämiseksi. Laki ei kuitenkaan oikeuttaisi käsittelemään esimerkiksi sähköpostiviestien sisältöä. Asian käsittely eduskunnassa jatkuu peruslakivaliokunnan lausunnon pohjalta liikenne- ja viestintävaliokunnassa, joka laatii mietinnön eduskunnan kokonaisnäkemystä varten. Yt-lakien valvonta halutaan antaa uudelle yhteistoiminta-asiamiehelleTyöryhmä ehdottaa säädettäväksi uuden lain yhteistoimintaa koskevien lakien valvonnasta. Lailla perustettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen erillinen viranomainen, yhteistoiminta-asiamies ja säädettäisiin tämän viranomaisen tehtävistä, oikeuksista ja valtuuksista. Työministerin viime vuoden kesäkuussa asettaman työryhmän tarkoituksena oli luoda yhtenäinen valvontajärjestelmä yhteistoimintaa ja muita henkilöstön osallistumisoikeuksia koskevien lakien noudattamiseksi. Yhteistoiminta-asiamiehen tulisi seurata lakien toteutumista sekä muutoin edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa Myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito siirtyisivät yhteistoiminta-asiamiehen tehtäväksi. Työsuojeluviranomaisille tulisi velvollisuus ilmoittaa yhteistoiminta-asiamiehelle tarkastuksen yhteydessä tai muutoin heidän tietoonsa tullut epäily yhteistoimintalain rikkomisesta. TE-keskusten tehtäväksi tulisi antaa yleisiä neuvoja yhteistoimintalaista. Yhteistoimintalain valvonta paranee Palkansaajakeskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava arvioivat ehdotetun lain parantavan erityisesti yhteistoimintalain tuntemusta ja noudattamista. Järjestöjen mielestä uudistukset edellyttävät toteutuakseen riittävää henkilö- ja koulutusresursointia yhteistoiminta-asiamiehen toimistossa, työsuojelupiireissä ja TE-keskuksissa. Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat yhteistoimintalain tavoitetta työelämän pitkäjänteisestä kehittämisestä. Kehittämisen työkaluina henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet ovat niin tärkeitä, että niiden laatimisen tehosteeksi yhteistoiminta-asiamies voi hakea tuomioistuimelta uhkasakkoa. Sitä voi hakea myös henkilöstön edustaja, mikäli yritys ei anna säännöllisesti tietoja esimerkiksi yrityksen taloudellisesta tilasta ja kehitysnäkymistä. Pakkokeinojen lisäksi yhteistoimintaa pitäisi edistää myös pehmeämmin keinoin. Palkansaajajärjestöt ehdottavatkin muutoin yksimielisen esityksen ohella neuvottelukuntaa, jossa yhteistoiminnan edistämisestä ja valvonnan painopisteistä käytäisiin avointa keskustelua viranomaisten ja etujärjestöjen kesken. Samalla voitaisiin seurata yhteistoimintaan liittyvien viranomaistahojen välistä koordinointia ja valvonnan vaikuttavuutta. Työryhmän mukaan valtion ja kuntien yhteistoimintalakien valvonta on selvitettävä erikseen. Palkansaajakeskusjärjestöt vaativat työn välitöntä käynnistämistä. Eri työntekijäryhmien välinen yhdenvertaisuus edellyttää yhteistoimintalakien valvomista myös julkisella sektorilla. Työryhmän muistio löytyy kokonaisuudessaan STTK:n verkkosivuilta osoitteesta http://www.sttk.fi/yhteistoiminta/yt-lain_valvonta. STTK: Tapaturmavakuutuksen uudistus epäonnistuiTyötapaturmien ja ammattitautien korvattavuutta sääteleviä lakiuudistuksia valmistelleen kolmikantatyöryhmän lopputulos on STTK:lle pettymys. Siihen liittyvä raportti julkistettiin marraskuun alussa. - Tehtävä oli laatia ehdotukset tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi huomioimalla muun muassa muuttuneet työelämän olosuhteet. Tässä työryhmä ei onnistunut, sanoo STTK:ta ryhmässä edustanut lakimies Juri Aaltonen. Työryhmä päätyi erimielisyyksiin useissa olennaisissa asioissa. Aaltonen ihmettelee erityisesti työnantajien toimintaa. - Työnantajat esittivät perusteettomia järjestelmän heikennysvaatimuksia. Mitään syytä työntekijöiden aseman heikennyksiin ei kuitenkaan ole. STTK ei hyväksy esimerkiksi työnantajien vaatimusta työmatkojen rajaamisesta korvattavuuden ulkopuolelle. Yksimielisyyteen työryhmä pääsi oikeustilaa selkeyttävistä ja osin parantavistakin muutoksista. - Hyvinä asioina voi mainita homeen aiheuttamien ammattitautien diagnostiikan kehittämisen, etätyön ja liikkuvan työn sekä sairauden olennaisen pahentumisen korvattavuuden selkeyttämisen. Palkansaajakeskusjärjestöt ja Kunnallinen Työmarkkinalaitos pääsivät myös yhteisymmärrykseen homealtistuksiin liittyvästä valmistelutyöstä. Jatkovalmistelussa tulisi laatia korvausmalli, jolla nykyistä paremmin turvattaisiin työpaikkansa homealtistuksen vuoksi ilman ansioita jäävän toimeentulo tapaturmavakuutusjärjestelmästä. - Nykytila, jossa työntekijä voi jäädä täysin ilman tuloja työpaikkansa homevaurioiden takia, on epäoikeudenmukainen. Elinkeinoelämän Keskusliiton jarruttelua asiassa ei voi kuin hämmästellä. Työryhmän ehdotusten perusteella tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistuksen käynnistäminen ei STTK:n arvion mukaan ole mahdollista. - Jos raporttiin kirjatuista erimielisyyksistä ei synny yhteisymmärrystä, ei
myöskään ole edellytyksiä käynnistää järjestelmän kokonaisuudistusta.
Työnantajien on luovuttava nykytilan heikennysvaatimuksista ja suostuttava
kehittämään järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi, jotta jatkotyö mahdollistuu. Lisääntyvä kriittisyys haastaa sosiaalipalvelujärjestelmänPääosa suomalaisista (90 %) on sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen kokonaisvastuu tulee olla julkisella sektorilla. Kansalaisista 73 prosenttia luottaa edelleen julkisiin sosiaalipalveluihin. Kansalaiset (80 %) luottavat erityisesti sosiaalipalveluiden henkilöstön ammattitaitoon. Keskustelu on kuitenkin muuttunut entistä kriittisemmäksi. - Kansalaisten ja asiakkaiden mielipiteiden ja kokemusten kuuleminen ja niihin reagointi turvaa järjestelmän kehittämisen ja legitimiteetin myös tulevaisuudessa, toteaa sosiaalipalveluista Helsingin yliopistossa 21.11. väittelevä Stakesin kehittämispäällikkö Anu Muuri. Toimeentulotuki ja kotipalvelu saivat kriittistä palautetta. Aikanaan universaaliksi rakennettu kotipalvelujärjestelmä on rapautumassa. Samalla kun kotipalvelujärjestelmän ehkäisevä rooli on vähentynyt, palveluja tuotetaan yhä valikoidummin vain osalle palvelun tarvitsijoita. Naiset suhtautuvat entistä kriittisemmin sekä sosiaalipalveluiden toimivuuteen että sosiaaliturvan tasoon. Myös eläkeläiset suhtautuvat kriittisesti sosiaalipalveluiden toimivuuteen. Kaikkein kriittisempiä olivat ryhmät, jotka käyttävät ja hyötyvät yhteiskunnan palveluista ja etuisuuksista eniten. Korkeammin koulutetut suhtautuivat sosiaalipalveluiden toimivuuteen ja sosiaaliturvan tasoon muita myönteisimmin. Tulot eivät vaikuttaneet mielipiteisiin. Läheisten tuesta ja avusta kysyttäessä kävi ilmi, etteivät hyvinvointivaltion palvelut ole vähentäneet sukulaisten ja tuttavien merkitystä epävirallisena tuen ja avun verkostona ihmisten arjessa. Tutkimusaineistona on Stakesin hyvinvointi ja palvelut -kysely, jonka Tilastokeskus on kerännyt vuosina 2004 ja 2006. Vuoden 2004 otoskoko oli 5 810 (vastausprosentti 82,7) ja 5 798 (vastausprosentti 83,7) vuonna 2006. |
|
|
|||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||||
