YHL:n toimisto lomalla!
YHL:n toimiston kesälomat
Puheenjohtaja Kerttu Pellinen 30.6. - 10.8.2008
Sihteeri Kristina Sten 30.6.- 20.7. ja 28.7. - 10.8.2008
.
Pardian vaihde/neuvonta
p. 075 324 7500
palvelee kesä- ja elokuussa klo 8.30.-15.00
3.-28.7. klo 8.30-12.30
Uudet työttömyyspäivärahahakemukset osoitetaan:
Palkansaajajärjestö Pardia/YHL,
Ratamestarinkatu 11,
00520 Helsinki.
Työttömyyspäivärahan jatkohakemukset lähetetään suoraan osoitteella:
Valtion Virkamiesten Työttömyyskassa,
Ratamestarinkatu 11,
00520 Helsinki.
Työttömyyskassan puhelinpalvelu (09) 1551
ma ja ke klo 12.00-15.00, pe klo 9.00-11.00
faksi (09) 278 7217
etunimi.sukunimi@valvirtk.fi
www.valvirtk.fi
Työttömyyskassan ympärivuorokautinen puhelinautomaatti
p. 0600-91552 (0,37 e/min + pvm)
Sivun alkuun
Universitas-lehti
Lehti numero 2/2008 ilmestyy lähiaikoina. Lehti sisältää jälleen kerran
tuhdin paketin juttuja yliopistoissa suunnitteilla olevista uudistuksista.
Samoin sarja YHL:n jäsenten työstä jatkuu.
Universitas 3/2008 ilmestyy lokakuun puolella. Aineistoa tulisi toimittaa
Annelle 15.9. mennessä.
Uusin Vinkkari!
ValtIT:n kevään infotilaisuuksien esitykset verkossa
ValtIT:n järjestämien kevään infotilaisuuksien esitykset löytyvät ValtIT:n
verkkosivuilta.
Kannattaa jo nyt merkitä kalenteriin syksyn vastaavien tilaisuuksien
päivämäärät:
- valtionhallinnolle to 20.11.2008 (koko päivä)
- IT-alan yrityksille to 27.11.2008 (iltapäivä).
Sivun alkuun
Kentän ääni: Yliopistoreformista vielä
Yliopistouudistuksesta on pitkin kevättä käyty vilkasta keskustelua mediassa.
Lehtien yleisönosastoilla on julkaistu kannanottoja uudistuksen puolesta ja
vastaan. YHL:n/HYHY:n jäsen Ennio Zuccaro on aktiivisesti ottanut osaa
keskusteluun. Ohessa Ennion viimeisin kannanotto opiskelijoiden kirjoitukseen
Helsingin Sanomissa.
Pitkän hiljaisuuden jälkeen myös opiskelijat tulivat julkisuuteen.
Kirjoituksellaan Helsingin Sanomissa (26.5.) he osallistuivat keskusteluun
yliopistolaitoksen uudistuksesta. Opiskelijoiden mielestä OPM:n suunnittelema
uudistus on oikeansuuntainen. Mutta ovatko opiskelijat ottaneet huomioon
uudistuksen kaikkia seurauksia, jotka erityisesti pitkällä tähtäimellä reformi
tuo mukanaan, mm. opiskelun saatavuuteen sekä yliopistojen työsuhteisiin?
Vuonna 2009 voimaan astuva uusi yliopistolaki ja erityisesti uusi
säätiökorkeakoulu Aalto ovat selviä askelia kohti yliopistojen yksityistämistä.
Yksityisen yliopiston perustunnusmerkki on opetuksen maksullisuus: siksi on
hyvin todennäköistä, että lukukausimaksuja tullaan lähitulevaisuudessa lisäämään
opiskelijoiden maksettaviksi. Lukukausimaksuthan suosivat varakkaiden perheiden
lapsia ja heikentävät taloudellisesti huonommassa asemassa olevien oppilaiden
asemaa.
Huolestuttavinta opiskelijoiden kannanotossa oli se, että he sivuuttivat
kokonaan sen miten uudistukset voivat vaikuttaa yliopistolaitoksen
työsuhteisiin. Yliopistot muuttuvat valtion tilivirastoista itsenäisiksi
organisaatioiksi ja henkilökunnan nykyiset virat muuttuvat työsopimussuhteiksi.
Uudet työsuhteet säilyttävät nykyiset velvollisuudet, esim. virkavastuun, mutta
edut heikkenevät tuntuvasti, sillä irtisanomissuoja, loma ja eläkeasiat
huonenevat. Virka voidaan lakkauttaa vain virkamieslain mukaisin syin, kun taas
työsopimus voidaan purkaa kevyemmin perustein. Virkamiesten vuosiloma- ja
eläke-etuudet voivat myös heikentyä tuntuvasti.
Ministeriön suunnittelema yliopistoreformi pitää sisällään suoranaisia ja
välillisiä seuraamuksia, jotka vaikuttavat yliopistolaitokseen sekä lyhyellä,
että pitkällä aikavälillä. Sitoutumalla uudistuksiin opiskelijat tekevät selvän
valinnan oman tulevaisuutensa kannalta. Jos opiskelijat haluavat valmistuttuaan
työskennellä yliopistossa, näkyy reformi myös heidän tulevissa työsuhteissaan.
Luulisi kuitenkin, että tulevaisuuden perheellisinä ja ammattilaisina
opiskelijatkin arvostavat maksutonta opiskelua sekä vakaita työsuhteita.
Sivun alkuun
Työaika- ja vuokratyödirektiiveistä viimein ratkaisu
EU:n sosiaali- ja työministerien kokouksessa Luxemburgissa saavutettiin
poliittinen ratkaisu työaika- ja vuokratyödirektiiveistä. Ratkaisu syntyi
määräenemmistöpäätöksin eli äänestyksessä. Ratkaisu menee vielä Euroopan
parlamentin käsittelyyn. Siellä on odotettavissa kovaa kritiikkiä, arvioi STTK:n
lakimies Juri Aaltonen. Aaltosen mukaan olennaisia muutoksia jatkokäsittelyssä
tuskin kuitenkaan tulee.
- Jos direktiiveihin ei enää tehdä muutoksia, ei ratkaisulla ole suoranaista
vaikutusta Suomen kansalliseen järjestelmään. Jatkossakin kansallinen
järjestelmämme perustuu työehtosopimusmääräyksiin sekä työaika- ja
työsopimuslakiin.
- Kansallisia lakeja ei syntyneiden ratkaisujen johdosta ole tämänhetkisten
tietojen mukaan tarpeen muuttaa, Aaltonen sanoo.
Työaikadirektiivin uudistaminen on ollut vireillä jo vuosia. Siinä määritellään
mm. enimmäistyöajat ylipitkien työaikojen estämiseksi ja minimilepoajat
työaikasuojelun varmistamiseksi.
Hyväksytty ratkaisu sallii työntekijän ja työnantajan sopia nykyisin sallittua
pidemmästä viikkotyöajasta. Rajoituksena on, että työaika ei ole enempää kuin
keskimäärin 60 tuntia viikossa kolmen kuukauden tasoittumisjaksossa. Suomen
kansallinen työaikalaki ei tällaista sopimista salli.
- Syntynyt ratkaisu on eurooppalaisten palkansaajien työssä jaksamisen,
työaikasuojelun ja työaikakilpailun kannalta huono, Aaltonen arvioi.
Vuokratyödirektiivin osalta ratkaisu on sen sijaan palkansaajien kannalta
positiivinen. Palkansaajaliike on vaatinut kokonaan uutta vuokratyödirektiiviä
ja ratkaisu siitä saatiin nyt vuosien odottelun jälkeen.
Vuokratyödirektiivin tarkoituksena on parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa.
Hyväksytyn direktiivin mukaan vuokratyöntekijää tulee kohdella työehtojen osalta
yhdenvertaisesti käyttäjäyrityksen työntekijöiden kanssa. Neuvostossa hyväksytty
vuokratyödirektiivi parantaa vuokratyöntekijöiden suojelua ja myös poistaa
vuokratyön käyttöä koskevia kansallisia rajoituksia ja kieltoja. Suomi on
kannattanut tasoltaan kattavaa direktiiviä.
Sivun alkuun
STTK: Hajautettu sopimusjärjestelmä arvaamaton riski
OECD:n 3.6. julkistettu maaraportti Suomen kansantalouden kyvystä kohdata
globaali kilpailu on STTK:n mielestä monien esitysten osalta kannatettava, mutta
osaa esityksistä ei voi pitää Suomen kannalta hyvinä.
- OECD suosittelee täysin hajautettua sopimusjärjestelmää. Näin laajasti
hajautettua järjestelmää ei kuitenkaan kannateta edes työnantajajärjestöissä.
Viime syksyn kokemusten perusteella melko yleisesti pidetään tarpeellisena
jonkinasteista sopimustoiminnan koordinaatiota, vaikka käsitykset koordinaation
muodoista vaihtelevat, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund sanoo.
Sund muistuttaa, että pieni avoin kansantalous, kuten Suomi, pärjää
kansainvälisessä kilpailussa tehokkaalla koko kansantalouden säätelyllä.
- OECD:n esittämä hajautettu malli on Suomelle täysin vieras eikä sen
toimivuudesta Suomen tapauksessa ole kokemuksia. Makrovakauteen nojaavasta
keskitetystä järjestelmästä meillä on erinomaisia kokemuksia. OECD:n tarjoama
sopimustoiminnan malli on arvaamaton ja sisältää tarpeettomia riskejä.
OECD suosittelee verotuksen rakenteen muuttamista kansantalouden tehokkuuden
lisäämiseksi. Pääsuuntaviivoista on STTK samaa mieltä.
- Verotuksen painopistettä on siirrettävä työtulojen verottamisesta muiden
verolähteiden suuntaan. Tässä suhteessa maan hallituksen linjaukset ovat OECD:n
ja STTK:n kantojen kannalta arveluttavia. Verotusta on nyt alennettu ja aiotaan
alentaa enimmäkseen muiden tulojen kuin työtulojen osalta. OECD:n raportti antaa
hallitukselle oivan tilaisuuden tarkistaa verotuksen linjauksia, Sund korostaa.
OECD:n verolinjassa on monia yksityiskohtia, joita STTK ei voi hyväksyä.
- Suurituloisten suosiminen veronalennuksissa ei ole kannatettavaa vaan
veronalennusten on kohdistuttava kaikkiin tulonsaajaryhmiin, Sund painottaa.
OECD:n radikaaleimmat esitykset koskevat koulutusjärjestelmää.
- OECD on perustellusti huolissaan korkeakoulutuksen myöhäisestä alkamisiästä ja
valmistumisen pitkittymisestä. Keinona esitetään väliaikaista opiskelijamäärien
lisäämistä. Periaatteessa tämä on kannatettava esitys, mutta toteutustavan tulee
olla kustannustehokas. Korkeakouluihin tulisi väliaikaisesti rakentaa kolmas
lukukausi.
STTK ei myöskään kannata lukukausimaksua rahoituskeinona. OECD esittää
lukukausimaksujen kompensoimista opintotuella.
- Tämä olisi rahan siirtämisestä taskusta toiseen. Yhtenä osana koulutuksen
järkeistämistä tulisi tasapainottaa koulutuspaikkojen ja väestön suhdetta.
Nykyisellään koulutuspaikat ovat jakautuneet liiaksi alueille, joissa
väestöpohja on riittämätön.
Sivun alkuun
Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin – STTK:n selvitys
palkkauksesta ja palkitsemisesta
STTK toteutti tammikuussa 2008 laajan palkkaus- ja
palkitsemisjärjestelmäkyselyä jäsenliittojensa jäsenille. Kyselyllä
kartoitettiin, millaisia palkkaus- ja palkitsemistapoja toimihenkilöiden
työpaikoilla on käytössä ja miten ne toimivat toimihenkilöiden mielestä. Lisäksi
selvitettiin, miten he suhtautuvat erilaisiin ajatuksiin palkkauksen
kehittämisestä.
Tulosten perusteella toimihenkilöt vaikuttavat kaipaavan kannustusta ja
palkitsemisesta hyvistä työsuorituksista. Vaikka peruspalkkausjärjestelmien
toimivuuteen ollaan yllättävän tyytyväisiä, palkkausjärjestelmät eivät heidän
mielestään palkitse hyvistä työsuorituksista, eivätkä työnantajat huomioi hyviä
työsuorituksia.
Erityisesti julkisen sektorin vastaajat kokevat, että palkkaus- ja
palkitsemisjärjestelmät eivät palkitse hyvistä työsuorituksista. Myös
tulospalkkiojärjestelmien toimivuuteen löytyy enemmän tyytymättömiä kuin
tyytyväisiä. Yksi syy siihen voi olla se, että henkilöstön näkemyksiä ei oteta
huomioon työpaikoilla palkkausta ja palkitsemista kehitettäessä.
Mitä on oikeudenmukaisuus?
STTK:laisessa toimihenkilöiden joukossa oikeudenmukaista palkkaa kuvaavat
erityisesti kolme asiaa: palkka muodostuu työn vaativuuden avulla, palkassa
näkyy henkilön pätevyys ja palkassa näkyy työn tulokset.
Mutta vaikka palkka ja palkitseminen ovat tärkeitä toimihenkilöille, STTK:laiset
toimihenkilöt arvostavat ennen kaikkea mielenkiintoista työtä sekä työssä
oppimista ja kehittymistä.
Toimihenkilöt eivät halua kasvattaa palkkaeroja yleensä työmarkkinoilla, eikä
enemmistö halua kasvattaa palkkaeroja henkilöstöryhmien tai sektoreiden välillä.
Kuitenkin omaan työhön kaivataan kannustavuutta ja palkitsemista, vaikka samalla
tunnustetaan, että palkitsemisen epätasainen jakautuminen aiheuttaa katkeruutta.
Aineellinen palkitseminen ei ole tällä hetkellä tasapuolista kaikilla
toimihenkilöiden työpaikoilla. Pohdinnan paikka olisikin, miten palkitsemisessa
yhdistetään oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus.
Kysely toteutettiin posti- ja sähköpostikyselynä lähes 3 000 toimihenkilölle,
joista vastasi 1 227. Vastausprosentiksi tuli 43 %.
Sivun alkuun
Työpaikoilla rohkeasti päin konflikteja
Työpaikan muutosten ei tarvitse olla epämääräinen kaaos, vaan tilanteen voi
ottaa määrätietoisesti haltuun, kertoo työelämän kehittämisen erikoislehti Telma
2/2008.
Koska muutos on työpaikkojen jokapäiväistä toimintaa, sen tuomia konflikteja ei
saa pelätä. Ongelmiin pitää tarttua ja nostaa ne puheenaiheiksi, muistuttaa
tutkija Jaana Venkula.
- Työelämänkin syvin olemus on epävarmuudessa, hyvissä ja huonoissa
yllätyksissä. Ihminen menestyy, jos hän osaa kohdata niitä, Venkula pohtii
Telmassa.
Tutkijan mukaan yhä useammalla on myös tunne, että työajasta menee yhä isompi
osa muuhun kuin itse työhön: erilaiseen puuhasteluun, kokouksiin ja
raportointeihin. Siksi kysymisen ja kyseenalaistamisen taitoa tarvitaan.
Telmassa ovat käsittelyssä myös nuorten naisten urakehitysmahdollisuudet
pikkukaupungeissa ja paikallisen sopimisen istuvuus erilaisille työpaikoille.
Hyvän työn onnistumisen salaisuutta valottaa kolumnissaan Tapio Liinoja: ”Hyvä
juttu vaatii alleen pienen kriisin, hyssyttely tuottaa vain vaimean
lopputuloksen.”
Telma on Työturvallisuuskeskuksen ja Työsuojelurahaston julkaisema työelämän
kehittämisen erikoislehti.
Sivun alkuun
|
