Universitas-lehti
Universitas-lehti 1/2008 on menossa painoon. Lehdessä on tuhti annos juttuja
yliopistolaitoksen muutoksesta. Lehdessä myös opetusministeri Sari Sarkomaa
kertoo näkemyksensä yliopistolaitoksen kehittämisestä.
Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa. Aineiston deadline on 15.5.2008.
Yhl-läisten haastattelusarja jatkuu silloin.
Sivun alkuun
Korkeakoulujen kansainvälistyminen vauhtiin
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian valmistelu on käynnistynyt.
Opetusministeriö valmistelee strategiaa yhdessä korkeakoulujen,
opiskelijoiden, elinkeinoelämän, rahoittajaorganisaatioiden ja muiden
osallisten kanssa
Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan korkeakoulumaailman keskeinen haaste
on vertailevasti ottaen vähäinen kansainvälisyys. Hänen mielestään
meneillään oleva korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on syntynyt
vastauksena globalisaatioon ja kansainvälistymisen vaatimuksiin.
Erikoistumalla vahvuusalueilleen korkeakoulut parantavat asemiaan
uskottavana kansainvälisenä yhteistyökumppanina tutkimuksessa ja
koulutuksessa. Pieniä yksikköjä yhdistämällä varmistetaan, että kaikki
yksiköt ovat riittävän monipuolisia ja kykenevät korkealaatuiseen
toimintaan. Toimeenpantavilla uudistuksilla tähdätään kansainväliseen
huippuun tutkimus- ja kehitystoiminnan aloilla, jotka ovat kansantalouden,
yhteiskunnan muun kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta kaikkein
tärkeimpiä.
Sivun alkuun
Paikallinen sopiminen edellyttää tasavertaisuutta
Paikallinen sopiminen antaa mahdollisuuden kehittää työehtoja ja -oloja
työpaikoilla osana lakien ja työ- ja virkaehtosopimusten muovaamaa
kokonaisuutta, osoittaa tänään julkistettu tutkimus.
Paikallisen sopimisen tutkimushankkeesta sovittiin vuosien 2005-2007
tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä. Tutkimuksen on toteuttanut Turun
yliopisto. Perustavoitteena on ollut tuottaa ajanmukaista tietoa paikallisen
neuvottelu- ja sopimustoiminnan tilanteesta, oikeudellisista perusteista,
sovittavista asioista, menettelyistä, kokemuksista ja suhtautumisesta
paikallisen sopimustoiminnan kehitykseen. Tutkimushanke kattoi yksityisen
sektorin lisäksi myös kunta-alan ja valtion.
Kokemukset ja paikallisesta sopimisesta saatava hyöty vaihtelivat jonkin
verran. Tasavertaiseksi koettu neuvotteluasetelma toi myönteisimmät
kokemukset. Myönteisimmät kokemukset koskevat nyt, kuten aikaisemminkin,
työaikasopimuksia. Paikallisesti sovittiin kuitenkin myös yhä enemmän
erilaisista palkka-asioista ja henkilöstön asemaan vaikuttavista
muutoksista. Paikallisen sopimisen tarve ja mahdollisuudet ovat erilaiset
eri aloilla ja toimipaikoilla. Paikallinen sopiminen on suurelta osin
sidoksissa työpaikan tai yrityksen neuvottelusuhteisiin, osaamiseen ja
sopimisen kulttuuriin. Olennaista ovat liittojen ja paikallistason
osapuolten asenteet ja rooli paikallisen sopimisen valmiuksien
kehittämisessä.
STTK:n edustajana Turun yliopiston paikallisen sopimisen tutkimushankkeen
ohjausryhmässä oli Erkki Auvinen.
Sivun alkuun
KKA: Teknillinen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän
auditointi uusitaan
Korkeakoulun arviointineuvosto
(KKA) on auditoinut Teknillisen korkeakoulun (TKK)
laadunvarmistusjärjestelmän ja todennut, ettei se kaikilta osin täytä
korkeakoulujen laadunvarmistukselle asetettuja kriteereitä.
Laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen edellyttää korkeakoulun
toimenpiteitä ja uusinta-auditoinnin toteuttamista noin kahden vuoden
kuluttua. Arviointiryhmä esittää TKK:lle kehittämissuosituksia.
Sivun alkuun
UPJ yliopistomaailmassa -raportti
Teknillisen korkeakoulun tutkijat Aino Salimäki ja Annika Holmborg ovat
selvittäneet yliopistohenkilöstön kokemuksia uudesta palkkausjärjestelmästä
(UPJ) kahdessa yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa ja Joensuun
yliopistossa keväällä 2007. Raportissa pyritään vastaamaan kolmeen
tutkimuskysymykseen: 1) Miten yliopistohenkilöstö kokee UPJ:n? 2) Mitä
hyötyjä ja haasteita UPJ:ssa koetaan olevan? 3) Miten palkkausjärjestelmällä
voidaan tukea yliopistojen johtamista? Aineisto kerättiin internetkyselyn,
siihen yhdistetyn palkka-aineiston ja haastattelujen avulla.
Kyselyvastauksia verrattiin vuonna 2005 TKK:lta sekä kuudesta
valtio-organisaatiosta kerättyyn aineistoon. Kyselyvastaajien mukaan
palkkausjärjestelmän keskeinen kehittämiskohde on sen objektiivisuuden ja
läpinäkyvyyden lisääminen. Vastauksista käy ilmi se, että palkan todelliset
määräytymisperusteet ovat osin epäselvät henkilöstölle ja esimiehille.
Toisaalta myös tietynlaista joustavuutta soveltamiseen toivottiin.
Ensinnäkään järjestelmässä ei pystytä useiden vastaajien mielestä
riittävästi huomioimaan erityisosaamista tai huippusuoriutumista. Toinen
syy, miksi joustavuutta toivottiin erityisesti Teknillisessä korkeakoulussa
on, että eri yksiköiden palkanmaksukyky ja rekrytointimarkkinat vaihtelevat
erityisesti siellä missä ulkopuolisen rahoituksen osuus on suuri.
UPJ yliopistomaailmassa - Teknillisen korkeakoulun ja Joensuun yliopiston
henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia keväällä 2007. Tutkijat Aino
Salimäki ja Annika Holmborg, TKK.
Sivun alkuun
Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden
kehittäminen
Selvitysmiehen Jussi Nuortevan mukaan Turun yliopiston ja Turun
kauppakorkeakoulun konsortiosopimus tukee yhtenäisten toimintakäytäntöjen
luomista sekä tutkimuksessa ja opetuksessa että tukipalveluissa. Erityisen
tärkeää täysimittaisten synergiahyötyjen saamiseksi on myös Åbo Akademin
kiinteä osallistuminen yhteistoimintaan. Selvitysmies ehdottaa, että
korkeakoulut laativat vuoden 2008 loppuun mennessä tarkemman
toteuttamissuunnitelman kirjasto- ja tietopalveluiden yhteisestä
järjestämisestä ja johtamisesta.
Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen, OPM:n
työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:7
Sivun alkuun
Huippuyliopisto televisiossa
Maanantai-illan MOT esittelee huippuyliopistohanketta, ilmeisesti tapansa
mukaan kriittisesti. Ohjelmaan on haastateltu mm. ministeri Sarkomaata,
valtiosihteeri Misukkaa, sekä innovaatioyliopiston johtoryhmän jäseniä.
Sivun alkuun
|
