Yhdistystiedote n:o 8/2007
14.11.2007

• Yliopistojen tehtäväkohtaiset palkat 1.10.2007 lukien löytyvät YHL:n uusituilta nettisivuilta
• VM:n uusimmat ohjeet
• Liittovaltuuston kokous
• Ministeri Sarkomaa: Lakiuudistus takaa yliopistoille modernit toimintaedellytykset
• YHL otti voimakkaasti kantaa henkilöstön puolesta
• Selvitysmies: Opetushallituksesta opetusministeriön toimeenpano- seuranta- ja kehittämisvirasto
• Virtuaaliyliopistotoiminta vakiinnutettava
• Iloinen vartti itsenäiselle Suomelle 5.12.

Yliopistojen tehtäväkohtaiset palkat 1.10.2007 lukien YHL:n nettisivuilla

Yliopistojen palkkausjärjestelmän uudet tehtäväkohtaiset palkat 1.10.2007 lukien löytyvät YHL:n nettisivuilta. Taulukko sisältää 1.10.2007 voimaan tulleet edellisen sopimuskauden 1%:n kehittämisrahan ja uuden sopimuskauden ensimmäisen yleiskorotuksen 3,5%. Täysimääräisenä nämä palkat tulevat maksuun 1.1.2008 lukien.

Maksussa olevat palkat määräytyvät 1.10.2007 – 31.12.2007 välisenä aikana palkkausjärjestelmän siirtymäkauden 3. vaiheen mukaisesti.

Siirtymäkauden keskiarvopalkkataulukkoa käytetään 1.10. – 31.12. välisenä aikana uusien työntekijöiden palkan määrittelyyn

Sivun alkuun

VM:n uusimmat ohjeet

Valtiovarainministeriön uusimmat ohjeet löytyvät netistä. Netistä löytyy myös uusi virka- ja työehtosopimus.

Uusin Valtion työmarkkinalaitoksen uutiskirje Vinkkari on luettavissa.

Sivun alkuun

Liittovaltuuston kokous

YHL:n liittovaltuuston varsinainen kokous pidettiin 10.11.2007 Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys ry:n tekemät aloitteet, jotka koskivat yhtenäistä työaikaa ja tilastoyhteistyötä. Puheenjohtaja Kerttu Pellinen piti katsauksen kuluvan vuoden toiminnasta, jossa painottuivat mm. yliopistojen palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja erilaiset kehittämishankkeet. Tilaisuudessa kuultiin myös katsaus valtion sopimusratkaisuun sekä selostus yliopistojen palvelukeskushankkeen nykyvaiheesta. Kokoukseen osallistui yhteensä 50 henkeä.

Liittovaltuuston kokouksesta enemmän seuraavassa Universitas-lehdessä 4/2007, joka tulee jakoon ennen joulua.

Sivun alkuun

Ministeri Sarkomaa: Lakiuudistus takaa yliopistoille modernit toimintaedellytykset

Yliopistojen taloudellista ja hallinnollista asemaa uudistetaan, jotta suomalaiset yliopistot voivat toimia samankaltaisin säännöin maailman johtavien, modernien yliopistojen kanssa, totesi opetusministeri Sari Sarkomaa opetusministeriön, korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa 14.11.2007 Jyväskylässä.

- Valmistelussa on lähdetty siitä, että kaikista yliopistoista tulee julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Yliopistojen olomuoto muuttuu nykyisestä valtion tilivirastosta oleellisesti. Julkisoikeudellinen laitos ja säätiö ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä ja siten valtion budjettitalouden ulkopuolella, Sarkomaa sanoi.

Uudistuksen myötä lisääntyvä toimivalta ja talousvastuu luovat yliopistoille kannusteet ja edellytykset järjestää toimintansa tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.

- Yliopistojen autonomian toteutuminen edellyttää yliopistoille riittävää rahoituksellista liikkumavapautta. Lähtökohta on, että valtion yliopistoille osoittama rahoitus pysyy vähintään nykyisellä tasolla kustannuskehitys huomioon ottaen. Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää kehitetään niin, että siinä korostuu opetus- ja tutkimustoiminnan laatu, vaikuttavuus sekä voimavarojen tehokas käyttö, Sarkomaa korosti.

- Yliopistolain uudistamista on alusta alkaen valmisteltu tiiviissä yhteistyössä koko yliopistoyhteisön kanssa. Uudistuksen suuntaviivapaperi sai laajalla lausuntokierroksella erittäin myönteisen vastaanoton. Yliopistot ovat uudistusta odottaneet jo pitkään, Sarkomaa muistutti.

Yliopistolain uudistus on tarkoitus viedä eduskunnan käsittelyyn keväällä 2009. Hallitus käsittelee uudistuksen suuntaviivoja iltakoulussa keskiviikkona 21.11.2007.

Sivun alkuun

YHL otti voimakkaasti kantaa henkilöstön puolesta

Myös YHL antoi lausuntonsa yliopistolain uudistamisesta. YHL otti lausunnossaan voimakkaasti kantaa mm. henkilöstön asemaan. Henkilöstön palvelussuhteen ehdoista tehtävän sopimuksen neuvotteleminen on vaativa, ammattitaitoa, neuvottelutaitoa riittävää panostusta ja oikeaa asennetta vaativa tehtävä. Valtion virka- ja työehtosopimuksen sisältämien palvelussuhteen ehtojen siirtäminen toiseen sopimukseen selvitysmiesten ja myös muistion kirjauksen periaatteen mukaan edellyttää syvällistä ja perusteellista valmistelua sekä neuvotteluosapuolten keskinäistä luottamusta.

Ilmausta ”nykyisine etuineen” ei ole YHL:n mielestä hyväksyttävää ymmärtää kapeasti. Keskusteluissa näytetään keskittyvän pääasiassa palkkatason ja eläke-etujen säilyttämiseen. Näiden itsestään selvien, hyvin tärkeiden yksittäisten asioiden lisäksi kaikki muutkin palvelussuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet yksityiskohtineen on eri yhteyksissä luvattu säilyttää ja sitä YHL myös edellyttää.

Tosiasia ei ole, että yliopistoissa työskentelevien palvelussuhde ei voisi olla virkasuhde. Vasta oikeudellisen aseman määrittelyssä tämäkin asia tulee ratkaistavaksi. Yliopistoissa käytetään tällä hetkellä molempia palvelussuhdelajeja ilman, että siitä koituu ongelmia käytännön toiminnassa. Virkasuhteeseen liittyvä virkavastuu ja myös virkamiehen työsopimussuhteista vahvempi oikeudellinen asema on välttämätöntä säilyttää, koska yliopistojen tehtävissä vastuu ei ainakaan muutoksen myötä vähene. Taloudellinen vastuu ja vastuu ihmisistä, toiminnoista, omaisuudesta jne. ei myöskään rajoitu vain ylimpään johtoon. YHL vastustaa ratkaisua, jossa henkilöstöllä on virkavastuu mutta ei virkamiehen asemaa.

Henkilöstön asemaan kohdistuvan ylimalkaisen suhtautumisen merkki on se, että yliopistolain valmistelu tehdään ryhmässä, jossa ei ole henkilöstön edustusta. Myöskään työtä ohjaavaan ohjausryhmään ei useista pyynnöistä huolimatta henkilöstön edustusta ole nimetty, vaikka ryhmään on kutsuttu yliopistojen ja opiskelijoiden edustus. Vasta perustetun henkilöstöryhmän työskentely ei ole vielä alkanut ja nähtäväksi jää, muodostuuko siitä henkilöstöjärjestöjen ja lakia valmistelevien virkamiesten todellinen valmisteluun vaikuttava ryhmä

• Lue lausunto kokonaisuudessaan

Sivun alkuun

Selvitysmies: Opetushallituksesta opetusministeriön toimeenpano- seuranta- ja kehittämisvirasto

Selvitysmies Timo Lankinen esittää, että Opetushallitus olisi jatkossa entistä vahvemmin koulutuksen keskushallinnon toimeenpano-organisaatio. Tehtävien, toimivallan, roolin ja organisaation osalta uudistettu Opetushallitus aloittaisi opetusministeriön toimeenpano-, seuranta- ja kehittämisvirastona 1.1.2009. Uudistusten tavoitteena on kehittää koulutuksen keskushallintoa nykyistä yhtenäisemmäksi, lähentää opetusministeriön ja Opetushallituksen suhdetta sekä pelkistää, supistaa ja tehostaa toimialan hallintoa. Selvitysmies luovutti Opetushallituksen asemaa, roolia ja tehtäviä käsittelevän raporttinsa opetusministeri Sari Sarkomaalle tiistaina 23.10.2007.
Hajallaan oleva koulutustoimialan tietotuotanto tulisi koota Opetushallitukseen perustettavaan koulutuksen tietokeskukseen. Seurantaa ja kehittämistä palvelevan tiedon levittämistä tulee edistää uudistamalla ja kehittämällä sähköisiä palvelumuotoja. Opetushallituksen tulee luoda kokonaiskatsauksia koulutuksen tilasta ja julkaista vuosittain kansallinen koulutuksen tuloskuva sekä koota, levittää ja hyödyntää tutkimusta.

Opetushallituksen yhteyteen perustettaisiin Oppilaitosjohtamisen instituutti, joka huolehtisi yhteistyössä korkeakoulujen kanssa budjettivaroin toteutettavasta oppilaitosjohdon koulutuksesta. Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) toiminta tulisi siirtää pääosin osaksi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian toimintaa. Myös Kansainvälinen henkilövaihdon keskus CIMO tulisi selvitysmiehen mukaan yhdistää osaksi Opetushallitusta.
Lisäksi selvitysmies esittää koulutuksen ohjaus- ja arviointijärjestelmän uudistamista.
Koulutustoimialan valtakunnallista ohjausta tulee selvitysmiehen mukaan vahvistaa korostamalla kansallista koulutuksen seurantaa ja arviointia sekä koulutustarpeiden ennakointia. Normatiivisen ohjauksen tasoja tulee vähentää ja ohjausta kehittää laadullisesti sääntelyä pelkistämällä ja täsmentämällä. Rahoitusohjauksessa kuntien rahoitusosuudesta lukioihin, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluopetukseen tulee luopua, ja kuntien vastuuta perusopetuksen rahoituksesta laajentaa. Tuloksellisuusrahoituksen osuutta tulee lisätä perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.

Koulutustoimialan arviointijärjestelmä tulee uudistaa ja koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin velvoitteita täsmentää. Koulutuksen ulkoista arviointitoimintaa tulee vahvistaa ja kansallinen arviointi keskittää perustettavalle uudelle valtion laitokselle, Koulutuksen arviointikeskukselle (Finnish Centre for Evaluation of Education). Koulutuksen arviointikeskus sijoitettaisiin Jyväskylään ja sen toiminta alkaisi 1.8.2009. Oppimistuloksia koskevan seuranta-arvioinnin toimeenpano kansallisilla oppimistuloksia mittaavilla kokeilla kuuluisi Opetushallitukselle. Lääninhallitusten arviointitoiminnasta koulutuksen alalla luovuttaisiin.

Selvitysmies Timo Lankisen raportti: Opetushallituksen asema, rooli ja tehtävät sekä koulutustoimialan ohjaus muuttuvassa toimintaympäristössä., Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:46

Sivun alkuun

Virtuaaliyliopistotoiminta vakiinnutettava

Virtuaaliyliopistotoiminta on julkistetun arviointiraportin mukaan muodostunut osaksi yhä useampien yliopistoissa työskentelevien tehtäviä. Virtuaaliyliopistotoiminta on yleistänyt tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä, kasvattanut osaamista sekä vahvistanut kehittämiskulttuuria. Myös digitaaliset oppimateriaalit, verkko-opetus ja tukipalvelut ovat lisääntyneet toiminnan myötä. Toiminnan vakiinnuttamisessa ja suunnitelmallisuudessa on kuitenkin merkittäviä ongelmia.

Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikön toimintaa tulisi tarkastella osana virtuaaliyliopistotoiminnan kehittämistarpeita. Virtuaaliyliopiston palveluyksikön asema, rahoitus ja toiminnan vaikuttavuus tulisi vahvistaa hyvissä ajoin ennen erillislaitosratkaisua koskevan sopimuskauden loppua 2012. Jo tätä ennen olisi arviointiryhmän mukaan selvitettävä virtuaaliyliopiston palveluyksikön rooli sekä organisaatioaseman että rahoituksen osalta muodostuvassa innovaatioyliopistossa mahdollisen säätiömallin toteutuessa.

Arviointiraportin kohteena ovat yliopistojen priorisoimat virtuaaliyliopistohankkeet ja niille myönnetty rahoitus vuosien 2001-2003 ja 2004-2006 rahoituskausilla. Arvioinnin väliraportti on julkaistu huhtikuussa 2007.

Virtuaaliyliopistotoiminnan arviointi -muistio, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:48:


Keväällä 2007 julkaistu arviointiryhmän väliraportti Suomen virtuaaliyliopistoverkostojen arviointi, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:28:

Sivun alkuun

Iloinen vartti itsenäiselle Suomelle 5.12.

Suomi juhlii tänä vuonna 90-vuotista itsenäisyyttään. Juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivän aattona 5.12. Iloiseen Varttiin, jolloin vietetään koko kansan juhlahetkeä klo 12.00. Iloinen Vartti Itsenäiselle Suomelle -tapahtuma antaa suomalaisille ja Suomen ystäville yhteisen kokemuksen itsenäisyyden juhlinnasta. Vartti toteutetaan yhteistyössä Yleisradion kanssa.

• www.suomi90finland.fi

Sivun alkuun