Yhdistystiedote n:o 7/2007
12.10.2007

• Lue neuvottelutilanteesta netistä!
• Valtiotyönantaja-lehti netissä
• Wanted tasa-arvopalkinnon saajaa!
• Innovaatioyliopiston valmisteluun HSE:n, TaiKin ja TKK:n yhteiset teemaryhmät
• Selvitysmies: Valtion tilankäytössä vielä tehostamismahdollisuuksia
• Perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia halutaan karsia valvonnan tehostamisella
• Suomalaisvaikuttajat ravistelevat käsityksiä naisten urasta
• Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille oikeus tarjota maksullista tilauskoulutusta
• Sukupuolinäkökulma tulisi valtavirtaistaa
• Julkisen sektorin IT-hankinnoille uudet sopimusehdot

Lue neuvottelutilanteesta netistä

Neuvottelutilanne elää jatkuvasti ja Pardian viestintä seuraa neuvottelijoiden edesottamuksia haukan lailla.

• Lue Pardian Neuvottelu-uutiset

Valtiotyönantaja-lehti netissä

• Uusin Valtion työmarkkinalaitoksen uutiskirje Vinkkari

Wanted tasa-arvopalkinnon saajaa!

STTK etsii jälleen tasa-arvopalkinnon saajaa.

• Lisätiedot ja hakuohjeet

Sivun alkuun

Innovaatioyliopiston valmisteluun HSE:n, TaiKin ja TKK:n yhteiset teemaryhmät

Kolme yliopistoa on nimennyt teemaryhmät Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhteistyölle rakentuvalle innovaatioyliopistohankkeelle.
Teemaryhmiä on toistakymmentä ja niiden aihealueina on mm. opetus, tutkimus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, yrittäjyys, talous, henkilöstö, opiskelijapalvelut ja yrittäjyys.

Innovaatioyliopistohankkeen etenemistä ja sen valmistelua voi seurata hankkeessa mukana olevien yliopistojen yhdessä toimittamalta www.innovaatioyliopisto.info -sivustolta. Sivuilla on myös innovaatioyliopisto-blogi, jossa keskustellaan innovaatioyliopistohankkeesta, sen taustoista ja tulevaisuudesta.

Sivun alkuun

Selvitysmies: Valtion tilankäytössä vielä tehostamismahdollisuuksia

Siirtyminen ilmaistaloudesta vastiketalouteen on valtionhallinnossa kesken. Toimitilavuokrat maksetaan monilla hallinnonaloilla edelleen ”päältä pois” hallinnon ylätasolla ilman tehokkuuteen ohjaavia sisäisiä johtamistapoja, sanoo valtionhallinnon vuokria ja toimitilakysymyksiä tarkastellut selvitysmies, VTT:n johtava tutkija Pekka Pajakkala. Raportin päähuomio on kohdistunut yliopisto- ja vankilakiinteistöihin.

Selvitysmies näkee tilankäytössä merkittäviä tehostamismahdollisuuksia. Esim. yliopistotilojen yhteiskäyttöisyys ja käyttöaste ovat alhaisia, eikä tilojen joustavuuteen ja muunneltavuuteen kiinnitetä riittävästi huomiota. Myös onnistuneita esimerkkejä löytyy, ja yhtenä selvitys mainitsee Oulun yliopiston. Valtion omistamat käyttökiinteistöt on keskitetty Senaatti-kiinteistöt -liikelaitokselle, joka rahoittaa toimintansa vuokratuloilla ja investointeja myös velalla. Selvitysmies toteaa, että laitos huolehtii vastuulleen annetuista kiinteistöistä ja tarjoaa kohtuullisin markkinaperusteisin ehdoin toimitiloja ensisijaisesti valtion virastoille ja laitoksille, eikä sen tehtävänä ole kilpailla valtionhallinnon ulkopuolisista tilantarvitsijoista. Toiminnalla pyritään siihen, että valtion kiinteistöt ovat käytössä ja hyvässä kunnossa ja virastot voivat keskittyä ydintehtäviinsä. Selvityksen mukaan käyttäjät ovat pääosin tyytyväisiä Senaatti-kiinteistöjen toimintaan. Toiminnan asiakaslähtöisyyden koetaan parantuneen, ja Senaatti-kiinteistöjen kehittämisaktiivisuus on alan kärkeä.

Valtion sisäisen vuokrajärjestelmän tavoitteena on tilankäytön tehostaminen ja kiinteistöalan yleisten käytäntöjen seuraaminen. Koska markkinavuokrien kehitys vaihtelee alueittain, selvityksessä on tarkasteltu, miten valtion vuokratasot suhtautuvat eri paikkakunnilla toteutuneeseen markkinavuokratasoon ja -kehitykseen. Yliopistokiinteistöissä keskimääräinen kokonaisvuokra noin 9,5 euroa/m2. Selvitysmiehen mukaan korjattavaa jälkeenjääneisyyttä markkinavuokriin nähden esiintyy Helsingissä ja Espoossa sijaitsevissa kiinteistöissä, mikä tulisi ottaa huomioon talousarviossa. Yliopistojen tilavuokrien kokonaissumman nousu on aiheutunut pääosin uusien tilojen rakentamisesta ja vanhojen peruskorjaamisesta. Toimitilakustannusten prosentuaalinen osuus kokonaisrahoituksesta on pysynyt ennallaan vuoden 1996 jälkeen.

Yliopistojen tutkimuksen ulkopuoliseen rahoitukseen selvitysmies puoltaa ns. kokonaiskustannusmallia. Nykyisen järjestelyn ongelmana on se, että budjettivaroista rahoitetaan osa ulkopuoliselle rahoitukselle kuuluvista tila- ja laitekustannuksista, jolloin yliopistot subventoivat ulkopuolisella rahoituksella tapahtuvaa tutkimusta. Ulkopuolisen rahoituksen osuus yliopistoissa on keskimäärin 36 prosenttia, mikä vastaa noin 10 000 henkilötyövuotta ja siten myös merkittäviä toimitilakustannuksia.

--------

YHL on todennut useiden vuosien ajan lausunnoissaan, että tilavuokrien osuus yliopistojen toimintamenoista on kohtuuttoman suuri. Useana vuotena korkeakoulujen kehittämislain perusteella yliopistoille ohjattu vuosittainen 20 miljoonan euron lisärahoitus on suurelta osaltaan jouduttu käyttämään lisääntyneiden tilavuokrien kattamiseen. Viimeksi YHL on ottanut asiaan kantaa sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa talousarvioesityksestä vuodelle 2008

• Lue kannanotto

Valtiovarainministeriö on tilannut VTT johtavalta tutkijalta Pekka Pajakkalalta raportin valtion sisäisten vuokrien järjestelmän toimivuudesta ja Senaatti-kiinteistöjen toiminnasta yliopistojen ja vankiloiden tilakysymyksissä. Selvitysmiehen laajahko raportti on luettavissa VM:n verkkosivuilta.

• www.vm.fi

Sivun alkuun

Perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia halutaan karsia valvonnan tehostamisella

Hallitus esittää lainmuutoksia, joiden avulla pyritään vähentämään perusteettomia määräaikaisia työsuhteita. Muutoksen myötä työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvityksen antamatta jättäminen tulisi rangaistavaksi. Tavoitteena on, että määräaikaisuuden perustetta harkittaisiin tarkemmin ja että peruste tulisi työntekijöiden tietoon nykyistä paremmin. Myös työsuojeluviranomaisen valvontakeinoja ehdotetaan parannettavaksi. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan ensi tilassa.

Lakiehdotukset perustuvat määräaikaisia työsuhteita selvittäneen kolmikantaisen työryhmän työhön. Esitys liittyy Matti Vanhasen II hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus toteuttaa nopealla aikataululla määräaikaisia työsuhteita selvittäneen työryhmän ehdotukset.

• www.mol.fi

Sivun alkuun

Suomalaisvaikuttajat ravistelevat käsityksiä naisten urasta

Politiikan, elinkeinoelämän ja kulttuurin johtotähdet puhuvat nyt naisten urakehityksen puolesta. Muiden muassa presidentti Tarja Halonen, ministeri Stefan Wallin, Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Satu Huber sekä Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta toimivat sosiaali- ja terveysministeriön kampanjan keulakuvina. Naisten urakehitystä edistävän kampanjan tavoitteena on vaikuttaa naisten lisäksi myös työnantajien, henkilöstöjohtajien ja rekrytoijien asenteisiin.

• www.mahdollistamenestys.fi

Sivun alkuun

Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille oikeus tarjota maksullista tilauskoulutusta

Hallitus antoi lokakuun alussa esityksensä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille sallitaan tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen järjestäminen muille kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2008.

Tilauskoulutusta voitaisiin järjestää ryhmälle, mutta ei yksittäiselle opiskelijalle. Koulutuksen tilaajana voisi olla yksityis- tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö eli esimerkiksi osakeyhtiö, yhdistys tai säätiö taikka valtio, kunta tai kuntayhtymä. Tutkintoon johtavasta tilauskoulutuksesta tulee periä tilaajalta vähintään siitä aiheutuvat kustannukset. Esitys antaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille mahdollisuuden uuteen tulolähteeseen.

Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen antamalle tutkintoon johtavalle maksulliselle koulutusviennille on opetusministeriön selvityksen mukaan kysyntää. Tilauskoulutuksen kautta korkeakoulut voisivat osallistua kansainvälisille koulutusmarkkinoille erityisesti Kaukoidässä ja Keski-Aasiassa. Toiminta mahdollistaisi verkottumista eri maiden kehittyvien yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Sivun alkuun

Sukupuolinäkökulma tulisi valtavirtaistaa

Sukupuoli pitää ottaa huomioon kaikessa kehittämistyössä ja toiminnassa, jos halutaan, että henkilöstö voi hyvin ja että henkilöstön kehittäminen hyödyttää työpaikkaa. Sukupuolinäkökulma tulisi saada työpaikkojen toimintatavaksi, toteaa tutkija Katja Uosukainen Tampereen yliopistosta.

- Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen edellyttää paitsi työpaikalla esiintyvien ongelmien tunnistamista myös yhteistä oppimista. Tasa-arvotyö työpaikalla ei voi olla yhden ihmisen varassa, vaan onnistumiseen tarvitaan eri henkilöstöryhmien mukana olemista.

Miten naisten ja miesten tasa-arvokokemukset eroavat toisistaan ja miten työpaikoilla voidaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa? Näihin kysymyksiin vastataan julkaisussa Naisten ja miesten tasa-arvo työpaikkojen kehittämistyössä – kokemuksia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta.

Julkaisun ovat kirjoittaneet Tampereen yliopiston tutkijat Liisa Huhta, Jouni Kempe, Minna Leinonen ja Katja Uosukainen. Julkaisu perustuu Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa kaksi vuotta kestäneeseen tutkimus- ja kehityshankkeeseen Tasa-arvo työpaikkojen valtavirraksi.

Hanketta rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelma, työministeriön Tykes-ohjelma sekä Työsuojelurahasto. Julkaisun kustansi työministeriön Tykes-ohjelma.

Julkaisu: Huhta Liisa, Kempe Jouni, Leinonen Minna, Uosukainen Katja. (2007). Naisten ja miesten tasa-arvo työpaikkojen kehittämistyössä – kokemuksia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta. Tykes-ohjelman Raportteja-sarjan julkaisu nro 54. 140 s. Työelämän kehittämisohjelma Tykes, Helsinki. ISBN 978-952-490-068-3. Julkaisu on saatavissa työministeriön Tykes-ohjelman sivuilla pdf-muodossa osoitteessa http://www.tykes.fi > Ajankohtaista.

• Linkki julkaisuun (Tykes)

Sivun alkuun

Julkisen sektorin IT-hankinnoille uudet sopimusehdot

Julkinen sektori ottaa IT-hankinnoissaan käyttöön uudet sopimusehdot (JIT 2007) 8.10.2007 alkaen. Niitä sovelletaan valtion virastojen, laitosten, liikelaitosten ja rahastojen sekä kuntien ja kuntayhtymien IT-tuotteiden ja palvelujen hankinnoissa.

Julkisen hallinnon IT-hankinnat yhdenmukaistuvat, kun myös kunnat ottavat käyttöön yhteiset sopimusehdot tietotekniikan ja tietoteknisten palvelujen hankinnoissa. Uudet ehdot helpottavat kuntien työtä ja selkeyttävät alan kilpailutusta.

Sopimusehtoja uudistettiin valtiovarainministeriön asettamassa, yli vuoden kestäneessä hankkeessa, jossa oli mukana valtionhallinnon, tieto- ja viestintätekniikan palvelutoimittajien, valtion hankintayksiköiden sekä kuntasektorin edustajia.

• JIT 2007 sopimusehdot

Sopimusehtoja uudistaneen ns. VYSE-hankkeen asiakirjat löytyvät valtioneuvoston hankerekisteristä HAREsta

• HARE-hankerekisteri

Sivun alkuun