YHL huolissaan henkilöstön työhyvinvoinnista
YHL on lähestynyt virastojen henkilöstöasioista vastaavia kirjeellä,
jossa se esittää huolestumisensa henkilöstön työhyvinvoinnista. Liitto
toteaa, että kilpailussa motivoituneesta ja ammattitaitoisesta
henkilökunnasta on tärkeäksi tekijäksi oikeudenmukaiseksi koetun palkkauksen
ohella jo nyt osoittautunut henkilöstön tyytyväisyys
työskentelyolosuhteisiin, hyvään johtamiseen ja oikein toteutettuun
henkilöstöpolitiikkaan. Tekijät korostuvat tulevaisuudessa vielä enemmän.
Tyytyväisyyden astetta on liiton mukaan helppo mitata
henkilöstötilinpäätöksen henkilöstöbarometrilla.
Yliopistot tekevät säännöllisesti työtyytyväisyyskyselyjä henkilöstölleen ja
esittävät kyselyjen tuloksia henkilöstötilinpäätöksissään tai
henkilöstökertomuksissaan. Ongelmaksi on muodostunut se, että kyselyt ovat
muodoltaan ja sisällöltään toisistaan poikkeavia. Näin myös tulosten
keskinäinen vertailu on ongelmallista. Asia voitaisiin korjata siten, että
yliopistot käyttäisivät esim. valtiovarainministeriön kyselypohjaa. Ao.
pohjaa voitaisiin muokata nykyistä paremmin erityisesti yliopistolaitoksen
tarpeisiin. Näin saataisiin vertailukelpoista tietoa.
YHL esittääkin, että yliopistot ottaisivat kattavasti käyttöön
valtiovarainministeriön työtyytyväisyyskyselyn mallin, joka sisältää myös
palkkausjärjestelmäosuuden. Lisäksi liitto edellyttää, että yliopistot
esittelevät barometrin tulokset henkilöstölleen vuosittain.
Sivun alkuun
Valtio vähentää määräaikaisia virkasuhteita ja
parantaa määräaikaisten virkamiesten asemaa
Valtio vähentää määräaikaisia virkasuhteita ja parantaa virkamiesten
oikeusasemaa. Hallitus hyväksyi asiaa koskevan valtion virkamieslain
muutosesityksen sisällön 6.9.2007. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle
presidentin esittelyssä 13.9.2007. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2008.
Esityksellä edistetään myös virkamiesten siirtymistä valtiotyönantajan
palveluksessa uusiin tehtäviin koeaikasäännöksiä muuttamalla. Muutoksella
saatetaan myös syrjintää koskeva virkamieslain säännös vastaamaan Euroopan
unionin vaatimuksia. Lisäksi virkamieslakiin tehdään teknisluonteisia
korjauksia ja muita muutoksia.
Valtion määräaikaistyöryhmä pääsi 28.3.2007 yhteisymmärrykseen keinoista,
joilla valtion palveluksessa olevien virkamiesten ja työntekijöiden
määräaikaisia palvelussuhteita voidaan vähentää. Lakiesityksessä on otettu
huomioon työryhmän esittämät keinot.
Esityksen mukaan määräaikaisen virkasuhteen peruste on ilmoitettava
nimittämiskirjassa, jolloin sitä joudutaan alusta alkaen tarkoin
harkitsemaan. Nimityksen määräaikaiseen virkasuhteeseen on oltava jatkossa
koko määräaikaisuuden perusteena olevan ajan pituinen, ellei erityisestä
syystä toisin päätetä. Tämän uskotaan vähentävän määräaikaisten nimitysten
määrää.
Valtiolla on selkeä linja, jonka mukaan pysyvät tehtävät hoidetaan
vakinaisessa palvelussuhteessa. Työsopimuslain määräaikaisia työsuhteita
koskeva muutosehdotus on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi tänä syksynä.
Nämä muutokset tulevat koskemaan myös valtion palveluksessa olevia
työsopimussuhteisia työntekijöitä.
(VM:n tiedote 6.9.2007)
Sivun alkuun
Hallituksen tuettava enemmän huippuyliopiston
valmistelua
TKK:n sadannen lukuvuoden avajaisissa puhunut rehtori Matti Pursula pitää
meneillään olevaa huippuyliopistohanketta erinomaisena mahdollisuutena
Teknilliselle korkeakoululle, vaikka valmistelu ja organisaatiomuutokset
vaativatkin paljon työtä.
Pursulan mukaan valtiovallan olisi tuettava yliopistojen yhdistymistä
ruohonjuuritasolla ponnekkaammin jo vuonna 2008.
-Normaaleilla tehtävillään äärimmilleen kuormitettu henkilöstö tarvitsee
vahvan viestin siitä, että odotettavissa oleva muutos parantaa
toimintaedellytyksiä ja avaa uusia mahdollisuuksia. Huolimatta rehtorien
tekemistä esityksistä ei uuden yliopiston kehittämiseen toistaiseksi ole
osoitettu muuta kuin vähäinen yhden miljoonan euron valmisteluraha vuodelle
2008.
Muutos kohti uutta yliopistoa on jo alkamassa. TKK:n hallitus on päättänyt
merkittävästä organisaatiouudistuksesta.
Pursula muistutti myös, vuonna 2009 aloittavan uuden yliopiston ei voi
olettaa olevan kansainvälisellä huipulla jo heti syntyessään, sillä tavoite
on vuodessa 2020. Pursulan mukaan uudesta yliopistosta ei ole tulossa
teollisuusriippuvaista, päinvastoin rahoituksen monipuolisuus ja
ulkopuolinen hallitus lisäävät riippumattomuutta, myös valtiovallan
suuntaan.
Sivun alkuun
Yliopistouudistus tuo iskukykyä
Yliopistot tarvitsevat lisää iskukykyä. Ne ovatkin vilkkaasti liikkeellä ja
hakeutumassa 2010-luvun menestysasemiin. Yliopistojen edellytetään olevan
mukana ratkaisemassa ongelmia, joista polttavimpiin kuuluvat väestön
ikääntyminen, ilmastonmuutos ja työvoiman saatavuuden vaikeutuminen, sanoi
Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen avajaispuheessaan.
Eurooppalainen tutkimus joutuu myös kilpailemaan puolustusasemissa tieteen
supervallan eli Yhdysvaltojen ja ripeästi innovaatioympäristöjään
kehittävien Aasian maiden kanssa.
Valmisteilla oleva uusi yliopistolaki muuttaisi yliopistojen asemaa
perusteellisesti ja takaisi niille kauan kaivattua autonomiaa ja
taloudellista vapautta. Edessämme siintävä maisema huikaisee näkymillään.
Tilivirastoasemasta ollaan luopumassa eli yliopistot irrotetaan valtion
budjettitaloudesta. Yliopistoille taataan oikeushenkilöasema ja
päätöksentekojärjestelmä uudistetaan. Työnantajaoikeudet siirretään
yliopistoille, ja henkilöstön palvelussuhde muuttuu työsopimussuhteiseksi.
Turvaavan perusrahoituksen lisäksi yliopistot tarvitsevat uudessa
järjestelmässä peruspääomaa maksuvalmiuden ja luottokelpoisuuden
takaamiseksi. Siksi ne on pääomitettava. Ohjausjärjestelmään tulisi rehtorin
mielestä sisällyttää myös lisäpääomitus, joka voitaisiin toteuttaa
kertaluonteisina, osaamista ja innovaatioita edistävinä investointeina.
Sallinen on tehnyt aloitteen, jonka mukaan valtionyhtiöiden myyntituloja
käytettäisiin yliopistorahastojen pääomittamiseen. Tämä kohdistettaisiin
kilpailun perusteella strategisesti tärkeään toimintaan, joka edistää
yliopiston profiloitumista ja kansainvälistä vetovoimaisuutta.
Jyväskylässä työstetään Sisä-Suomen yliopistoallianssia yhdessä Tampereen
yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Hanke ei lähde
liikkeelle rakenteista eikä tähtää fuusioon, vaan muotoutuu itsenäisten
yliopistojen yhteistoimintaorganisaatioksi ja perustuu sisällöllisiin
vahvuuksiin. Allianssi muodostaa määrällisesti maan suurimman,
vetovoimaisimman ja tuottavimman yliopistokeskittymän.
Painopisteet ovat aluksi huippututkimuksessa, tohtorikoulutuksessa ja
maisteriohjelmissa.
Sivun alkuun
Taiteilijoiden ja tieteen tekijöiden työttömyysturvan
saamisen edellytyksiä selvitetty
Lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen jätti ehdotuksen tutkijoiden ja
taiteilijoiden työttömyysturvan parantamisesta työministerille 4.9.2007.
Selvitysmies Järvisen tehtävänä oli työhallinnon osalta selvittää
tutkijoiden, erityisesti apurahatutkijoiden, ja taiteilijoiden
työttömyysturvan saamisen edellytyksiä.
Selvitysmies esittää selvityksessään, että työvoimatoimistoihin luodaan
tutkijoiden ja taiteilijoiden asioihin perehtyneiden työvoimaneuvojien
verkosto.
Määrällisesti tutkijoita ja taiteilijoita on työvoimatoimistossa muihin
työnhakijaryhmiin verrattuna vähän. Siksi on tarpeen lisätä työhallinnon
tietämystä ja osaamista tutkijan ja taiteilijan ammattiin ja
ammatinharjoittamiseen liittyvistä erityispiirteistä.
Selvitysmies esittää, että työttömyysturvalakia muutetaan niin, että
yritystoiminta ja ammatinharjoittaminen erotetaan omasta työstä. Lain ja
asetuksen muutoksilla työttömyysturvan saamisedellytyksiä lievennettäisiin.
Tieteellisen ja taiteellisen työn tulkitsemista päättyneeksi, keskeytyneeksi
tai sivutoimiseksi helpotettaisiin. Työttömyysturvan maksamista ei estäisi,
jos taiteilijan tai tutkijan toiminta työttömyysaikana on pelkästään oman
ammattitaidon tai ammatillisten valmiuksien ylläpitoa.
Sivun alkuun
|
