YHL:n toimiston kesäloma
YHL:n toimisto on suljettu 2.7. - 5.8. välisenä aikana.
Pardian vaihde/neuvonta p. 075 324 7500 palvelee:
kesä- ja elokuussa klo 8.30 - 15.00
heinäkuussa klo 8.30 - 12.00
Työttömyyspäivärahan jatkohakemukset lähetetään suoraan osoitteella:
Valtion Virkamiesten Työttömyyskassa,
Ratamestarinkatu 11,
00520 Helsinki
Sen sijaan uudet työttömyyspäivärahahakemukset osoitetaan Palkansaajajärjestö
Pardia/YHL,
Ratamestarinkatu 11,
00520 Helsinki.
Valtion Virkamiesten Työttömyyskassan puhelinpalvelu:
(09) 1551, ma, ke klo 12.00 - 15.00 ja pe klo 9.00 - 11.00,
faksi (09) 278 7217,
etunimi.sukunimi@valvirtk.fi ,
Ympärivuorokautinen puhelinautomaatti
p. 0600-91552 (0,37 e/min. + pvm)
Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!
Sivun alkuun
Syksyn ensimmäinen Universitas-lehti
Universitas-lehti nro 2/2007 ilmestyy lähipäivinä. Syksyn ensimmäinen numero,
Universitas 3/2007, ilmestyy syys-lokakuun vaihteessa. Aineiston deadline on
14.9.2007.
Jään odottamaan kuvia ja juttuja kentältä!
Sivun alkuun
Yliopistolain uudistusta valmistellaan
Opetusministeriö on asettanut työryhmän ja sille ohjausryhmän valmistelemaan
yliopistolain ja yliopiston rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamista.
Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen autonomiaa vahvistetaan
mahdollistamalla niille julkisoikeudellisen laitoksen tai yksityisoikeudellisen
säätiön asema.
Ohjausryhmä johtaa hankkeen etenemistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii
johtaja Anita Lehikoinen. Ohjausryhmässä on laaja edustus yliopistoista, mukaan
lukien opiskelijat.
Valmistelutyöryhmän jäseninä on opetusministeriön virkamiehiä ja sen tehtävänä
on laatia hallituksen esitys yliopistolainsäädännön kokonaisuudistukseksi.
Lisäksi työryhmän tulee edistää korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen
hankkeita ottamalla huomioon näistä hankkeista esille nousseet tarpeet huomioon
säädösvalmistelussa. Työryhmän on myös valmisteltava ehdotus yliopistojen
ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi ja valmisteltava tarvittavat
kiinteistöihin ja irtaimistoon liittyvät järjestelyt sekä mahdolliset
henkilöstön palvelussuhteen muutoksiin liittyvät asiat.
Hallituksen esitykset valmistellaan siten, että ne voidaan antaa eduskunnalle
kevätistuntokauden 2009 alussa.
Sivun alkuun
YHL: Henkilöstön edustus mukaan työryhmään
YHL vaatii, että henkilöstö saa edustajansa mukaan OPM:n asettamaan
ohjausryhmään sekä muihin asiaa valmisteleviin ryhmiin. Ryhmissä käsitellään
myös henkilöstön asemaan liittyviä asioita. YHL ja Pardia ovat lukuisia kertoja
kiinnittäneet huomiota tapaan, jolla valtiotyönantajan edustajat asettavat
ohjaus- ja valmisteluryhmiä valmistelemaan hallintoon liittyviä suuria
uudistuksia ja rakennemuutoksia. Ryhmien kokoonpanoista unohtuvat aivan liian
usein henkilöstön edustus. Järjestöt ovat huomauttaneet, että työnantajan
toimintatapa ei noudata hyvää henkilöstöpolitiikkaa.
Pardia esitti tiukan vaatimuksensa henkilöstöjärjestöjen mukaanottamisesta jo
edellisen hallituksen keskeisille ministereille pääministeriä myöten. Pardia
jatkaa voimakkaasti asian eteenpäin viemistä myös uuden hallituksen keskeisille
ministereille. Viestin on jo saanut mm. valtiovarainministeri Jyrki Katainen.
Pardia edellyttää, että asiaan puututaan. VM:n tulee velvoittaa hallinnonaloja
noudattamaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa valmistelemalla uudistuksia ja
muutoksia hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Ei riitä, että
hyvää henkilöstöpolitiikkaa julistetaan vain puheissa. Sen pitää näkyä myös
teoissa työpaikan arjessa. (AN)
Sivun alkuun
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää:
Julkisen sektorin houkuttelevuus työantajana edellyttää kilpailukykyisiä
palkkaratkaisuja
Kemian alalla saavutettiin viime viikolla neuvottelutulos, joka luo pohjaa
tulevalle liittokierrokselle.
STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan liittokierroksilla palkkaerot
perinteisesti kasvavat. Tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla puolestaan on
mahdollistettu samansuuruiset korotukset kaikille aloille.
- Myös tasa-arvoa on naispalkkaratkaisuin kyetty edistämään. Viimeaikaisissa
tupojen palkkaratkaisuissa julkisen sektorin asema on turvattu. Lisäksi
palkkausjärjestelmiä uudistamalla ja erilaisilla palkkaohjelmilla on kyetty
kompensoimaan yksityisen sektorin palkkaliukumia.
Tulevissa ratkaisuissa punnitaan STTK:n puheenjohtajan mielestä poliittisen
päättäjän uskottavuus julkisen sektorin kehittäjänä.
- Sekä kunta- että valtiosektorin kehittämisen kannalta avainasemassa on
elokuinen budjettiriihi. Uskottavuus edellyttää, että julkinen sektori säilyy
houkuttelevana työnantajana, mikä puolestaan edellyttää palkkakilpailukyvyn ja
julkisen sektorin toiminnallisten resurssien varmistamista. Näin torjutaan myös
julkisen sektorin työvoimapulaa, Mäenpää sanoo.
STTK korostaa, että kaikissa julkisen sektorin kehittämishankkeissa on
korostetusti huomioitava henkilöstön asema.
- Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa sekä valtionhallinnon kehittämisessä
lähtökohta tulee olla palveluiden vaikuttavuus ja niiden laatu. Henkilöstöä
vähentämällä tuottavuus ei parane, Mäenpää painottaa.
STTK haluaa varmistaa, että mikään sen aloista ei jää yleisen korotustason
alapuolelle.
- STTK:n hallitus on päättänyt viedä tavoitteita neuvottelukierroksella yhdessä
eteenpäin. Liittojen kanssa koordinoidaan palkkaratkaisujen lisäksi myös
laatutavoitteita ja sopimuskausien pituutta.
Mäenpään mukaan selvää kuitenkin on, että nimenomaan liittokierroksella
alakohtaisia erityisongelmia ja palkkojen jälkeenjääneisyyttä on voitava kuroa
umpeen.
- Liittokierroksella ollaan nyt siksi, että tosiasiassa työantajat päättivät
hylätä tupon.
Sivun alkuun
Sähköisen viestinnän tietosuojalain uudistus eteni
Sähköisen viestinnän tietosuojalakiin esitetään muutosta, jonka mukaan
työnantajille annettaisiin mahdollisuus tietyissä tapauksissa käsitellä
yrityksen koneelta lähetettyjen sähköpostien tunnistamistietoja. Lain
valmistelutyöryhmän ehdotuksen mukaan käsitellä saisi vain viestien
tunnistamistietoja. Viestien sisältöihin ei saisi kajota. Tunnistamistiedoista
käy ilmi mm. ketkä lähettävät toisilleen sähköpostiviestejä. Tunnistamistietoja
voitaisiin käsitellä vain erityisen rajatuissa tilanteissa, jos epäillään
viestintäverkkojen ja -palvelujen luvatonta käyttöä tai liiketoiminnan kannalta
keskeisten yrityssalaisuuksien paljastamista ulkopuolisille.
Yrityksen tulisi ensisijaisesti pyrkiä suojaamaan viestintäverkkonsa ja
-palvelunsa sekä yrityssalaisuudet muilla keinoilla. Tunnistamistietojen
käsittely olisi vasta viimesijainen keino.
Tunnistamistietojen käsittelyn perusteita tulisi ehdotuksen mukaan käsitellä
avoimesti työpaikoilla ja niistä pitäisi tiedottaa työntekijöille
yhteistoimintamenettelyssä. Käyttäjälle, jonka tietoja on käsitelty, tulisi aina
ilmoittaa käsittelystä ja sen perusteista. Toimintaa valvoisi
tietosuojavaltuutettu.
Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosta on valmisteltu vuodesta 2004
lähtien. Syksystä 2006 lähtien valmistelua tehtiin liikenne- ja
viestintäministeriön työryhmässä, jossa olivat mukana keskeiset ministeriöt ja
työmarkkinakeskusjärjestöt.
STTK: Sähköisen viestinnän tietosuojalain uudistuksessa turvataan
työntekijöiden yksityisyys
STTK pitää hyvänä, että sähköisen viestinnän tietosuojalakia selvittäneessä
työryhmässä saatiin aikaan tasapainoinen ja yksimielinen ratkaisu.
- Työntekijöiden yksityisyyden suoja ja viestinnän luottamuksellisuus turvataan,
mutta ratkaisu huomioi myös liiketoiminnan ja työnantajan kannalta
välttämättömiä tarpeita, arvioi STTK:n lakimies Anja Lahermaa.
STTK korostaa, että esitys sisältää useita työntekijän suojaksi tehtyjä
turvalausekkeita eivätkä ehdotetut tunnistamistietojen käsittelyoikeudet missään
tilanteessa anna työnantajalle oikeutta avata sähköpostiviestejä.
STTK:n arvion mukaan tällä hetkellä toimintatavat tietosuoja-asioissa
työpaikoilla vaihtelevat ja sekä työntekijöiden että työnantajien kesken on
epätietoisuutta ja epäluuloja.
- Nyt tehty ehdotus selkeyttää tilannetta ja samalla myös parantaa työyhteisöjen
toimivuutta ja ilmapiiriä, lakimies Anja Lahermaa uskoo.
Sivun alkuun
VAHTI sai uuden johtoryhmän
Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI) aloitti uuden
toimikautensa 1.6.2007. Toimikausi päättyy 31.12.2008. VAHTIn tehtävänä on
käsitellä valtionhallinnon tietoturvallisuutta koskevat säädökset, ohjeet,
suositukset ja tavoitteet sekä muut tietoturvallisuuden linjaukset sekä ohjata
valtionhallinnon tietoturvatoimenpiteitä. Johtoryhmä toimii hallinnon
tietoturvallisuuden kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavien hallinnon
organisaatioiden yhteistyö-, valmistelu- ja koordinaatioelimenä sekä edistää
verkostomaisen toimintatavan kehittämistä julkishallinnon tietoturvatyössä.
1990-luvulta lähtien toimineen VAHTIn toiminnan tuloksia hyödynnetään
valtionhallinnon lisäksi laajasti kunnallishallinnossa, yksityisellä sektorilla,
kansalaistoiminnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Toiminnan tuloksena on
syntynyt muun muassa kattava yleinen tietoturvaohjeisto.
VAHTIn roolia ja tehtäviä hallinnon tietoturvallisuuden kehittämisessä,
yhteensovittamisessa, yhteistyössä ja ohjauksessa on tarkoitus edelleen kehittää
ja vahvistaa.
VAHTI toimii yhteistyössä erityisesti valtion IT-johto- ja
IT-koordinaatioryhmien, julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA)
sekä puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) tietoturvaelinten ja
suunnitteilla olevan tietoturva-asiain neuvottelukunnan kanssa. Johtoryhmä
edistää hallitusohjelman, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen
strategian (YETT), valtion IT-strategian ja hallituksen muiden keskeisten
linjausten toimeenpanoa kehittämällä valtion tietoturvallisuutta ja siihen
liittyvää yhteistyötä.
Tietoja VAHTIn toiminnasta www.vm.fi/vahti
Sivun alkuun
Korkeimmin koulutetut vaihtavat vilkkaimmin työpaikkaa
Eri toimialojen välillä tapahtuva työvoiman liikkuvuus selittää vain varsin
pienen osan toimialarakenteen muutoksista. Kansainvälisissä tutkimuksissa korkea
koulutus on yleensä vähentänyt liikkuvuutta, ja näin oli Suomessakin vielä
1980-luvulla. Nyky-Suomessa korkeimmin koulutetut sen sijaan liikkuvat eniten.
Myös äskettäin hankittu tutkinto lisää liikkuvuutta. Työttömyys vuoden aikana
viisinkertaistaa toimialan vaihtamisen todennäköisyyden.
Toimialojen tulo- ja lähtöliikkuvuus ovat hyvin voimakkaassa yhteydessä
keskenään. Jos toimialalle on paljon tulijoita, on sieltä myös paljon
lähtijöitä. Tämä yhteys on niin voimakas, että tulo- ja lähtövirrat useimmiten
kumoavat suurimman osan toisistaan. Tästä johtuen päätoimialojen nettoliikkuvuus
on varsin pientä.
Työpoliittisen aikakauskirjan 2/2007 muissa artikkeleissa Heikki Räisänen ja
Juha Tuomala tuovat esille rekrytointiongelmien syitä. Jaakko Kiander esittää,
että 1990-luvun lamavuosien veronkiristykset tuhosivat 100 000 työpaikkaa, ja
vastaavasti veronkevennykset vuosina 1996-2006 riittävät selittämään noin 25
prosenttia työllisyyden parantumisesta. Anu Järvensivu käsittelee irtisanomisten
vaikutuksia työnsä säilyttäviin ja työyhteisöihin. Tuomo Alasoini, Asko
Heikkilä, Elise Ramstad ja Pekka Ylöstalo puolestaan arvioivat Työelämän
kehittämisohjelman Tykesin vuosien 2004-2007 tuloksia.
Työministeriön julkaisema uudistunut työpoliittinen aikakauskirja on luettavissa
työministeriön Internet-sivuilta osoitteessa
www.mol.fi
Sivun alkuun
Talouspolitiikan strategia 2007 -julkaisu:
Ikääntyminen muuttaa taloutta – myös ilmastomuutoksen hillintä tuo uusia
haasteita
EU-maat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin tavoitteisiin kasvihuonekaasujen
vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön osuuden lisäämiseksi.
Suomessa sopeutuminen on erityisen vaativaa tuotantorakenteen
energiavaltaisuuden vuoksi.
Julkisen talouden kestävyyden säilyttäminen on vuosikymmenien haaste
ikääntymisen vuoksi. Koska myös ilmastopolitiikka asettaa samanaikaisesti uusia
haasteita kestävyydelle, kasvavia menopaineita voidaan kohdata parhaiten
huolehtimalla työllisyydestä.
Rakenteellista työttömyyttä olisi alennettava
Ikäryhmittäiset työllisyysasteet ovat meillä ikääntyneitä lukuun ottamatta vielä
alempia kuin 1980-luvun lopulla. Elleivät työllisyysasteet nykyisestä nouse,
pelkkä ikärakenteen muutos pudottaa työllisten määrää noin 60 000 työntekijällä
tällä vaalikaudella. Tavoitteeksi asetettu työllisyyskehitys voidaan siis
saavuttaa ainoastaan, jos työttömiä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia
saadaan nykyistä paremmin työllisiksi.
Työmarkkinat ovat kiristymässä ja ilman uusia työvoiman tarjontaa lisääviä
toimenpiteitä alamme lähestyä rakenteellisen työttömyyden rajaa. Avoimien
työpaikkojen osuus on jo suurempi kuin vuoden 1989 korkeasuhdanteessa, vaikka
työttömyysaste on selvästi korkeampi.
Kohtaanto-ongelmia helpottamaan tarvittaisiin parempaa ammatillista ja
alueellista liikkuvuutta.
Työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuusongelmat johtuvat mm.
siitä, että työttömien ammattiosaaminen ei riittävässä vastaa sitä, mitä
työnantajat etsivät. Lisäksi työnhakijat eivät pidä tarjolla olevia työpaikkoja
riittävän houkuttelevina. Työpaikat eivät myöskään synny alueille, missä on
työttömyyttä, eikä työperäinen muutto ei ole riittävää.
Sivun alkuun
Sosiaaliturvamuutoksin voidaan vaikuttaa rakenteelliseen työttömyyteen
Kattava sosiaaliturvajärjestelmä on sosiaalipoliittinen valinta. Etuuksilla on
kuitenkin väistämättä myös työn teon kannustimia heikentäviä vaikutuksia.
Kannustimien kannalta tärkeitä ovat sosiaaliturvaetuuksien taso, kesto ja
vastikkeellisuus. Muutokset näissä ovat tietyssä määrin vaihtoehtoisia.
Työnteosta voidaan tehdä houkuttelevampaa puuttumatta etuuksien tasoon, jos
esimerkiksi tehostetaan sosiaaliturvaan liittyvää aktivointivelvoitetta.
Energiajärjestelmien uusiminen edellyttää voimakkaita maailmanlaajuisia
hintasignaaleja
Seitsemän suurinta päästäjää (USA, Kiina, EU, Venäjä, Japani, Intia ja Kanada)
aikaansaavat yli 70 prosenttia maailman energiapohjaisista
hiilidioksidipäästöistä. Siten niiden yhteinen tahto on erityisen tärkeä
kasvihuoneilmiön hidastamiseksi.
Euroopan unioni on viime vuosina toiminut tiennäyttäjänä ilmastopolitiikassa.
Eurooppa-neuvosto teki vuonna 2007 muille kansainvälisille osapuolille
neuvottelutarjouksen vuoden 2012 jälkeisistä ilmastopolitiikan sitoumuksista
sekä asetti yhteisölle haastavat sisäiset tavoitteet. Tavoitteista
merkittävimmät koskevat uusiutuvan energian pakollista lisäämistä,
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä yksipuolisesti sekä energiatehokkuuden
lisäämistä vuoteen 2020 mennessä.
EU:n energia- ja ilmastopoliittisten päätösten toimeenpano on vaativaa.
Erityisen vaikea on arvioida, kuinka jäsenvaltioita voidaan kohdella
tasavertaisesti. Maiden lähtökohdat ja valmiudet rajoittaa tai vähentää
päästöjään eroavat huomattavasti toisistaan. Siten on myös toistaiseksi vaikea
hahmottaa, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia Eurooppa-neuvoston päätöksistä
seuraa eri jäsenvaltioille.
Kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisesta vuoteen 2020 mennessä aiheutuu
huomattavia rakenteellisia muutostarpeita energiaintensiivisyydeltään ja
maantieteellisiltä olosuhteiltaan Suomen kaltaisessa taloudessa. Valtion
taloudellisessa tutkimuskeskuksessa tehtyjen arvioiden mukaan päästöjen
rajoittamisella on Suomen kansantalouteen selvästi suuremmat vaikutukset kuin
Euroopan unionissa keskimäärin.
Suomelle 20 prosentin luokkaa oleva päästörajoitus asettaa suuren
sopeutumistarpeen etenkin työmarkkinoille. Jos kansantalous ei ehdi sopeutua
kiristyviin päästörajoituksiin, työllisyys voi vuonna 2020 jäädä lähes 40 000
henkilötyövuotta perusuraa matalammaksi. Hyvin toimivat työmarkkinat ovat siksi
keskeinen tekijä talouden myönteisessä sopeutumisessa kiristyviin
päästörajoituksiin.
Pelkät energia- ja ilmastopoliittiset toimet eivät näytä riittäviltä talouden
sopeuttamiseksi muuttuvaan toimintaympäristöön. Tarvitaan yleisesti myös muita
talouden joustavaa rakenteellista muutosta edistäviä toimia, kuten
innovaatioiden edistämistä, uuden teknologia kehittämistä ja käyttöönottoa sekä
koulutusta.
Sivun alkuun
Stakes käynnistää "Uudistuvat hyvinvointipalvelut" -hankkeen
Tietoyhteiskunnan ilmiöt ja ongelmat muuttavat palvelutarpeita. Työn ja perheen
yhteensovittaminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat, kuntoutuksen tehostuminen
ja ikääntymiseen liittyvät tarpeet nostavat esille sosiaali- ja terveydenhuollon
integraation ja tiiviimmän yhteistyön. Tarvitaan uudenlaisia palveluja ja
toimintamuotoja, jotta kansalaisten tarpeisiin voidaan vastata.
Palvelujärjestelmän oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat kaikille vaikea haaste.
Poliittisesti, tutkimuksellisesti ja toiminnallisesti tätä tavoitetta ei ole
vielä kyetty täysi-määräisesti toteuttamaan missään maailmassa. Suomalainen
osaaminen voisi toimia tässä keihäänkärkenä.
Stakesin hanke Uudistuvat hyvinvointipalvelut toteutetaan uudella tavalla. Työ
aloitetaan ns. pyöreän pöydän (Round Table) -keskusteluilla, joihin kerätään
hyvin eri lailla ajattelevia vaikuttajia. Hankkeet hahmottuvat keskustelujen
kautta ja tältä pohjalta laaditaan etenemissuuntaa varten "tiekartat" (Road Map).
Avoimessa innovaa-tioympäristössä asiakkaita ja kansalaisia haastetaan mukaan
keskusteluihin ja kehittämistyöhön. Stakesin hanke liittyy tiiviisti
PARAS-hankkeeseen.
Sivun alkuun
TJS Opintokeskuksen tiedotteen linkki
TJS-Opintokeskuksen tiedote 3/2007 on ilmestynyt. Tiedotteen sisältää mm.
malleja työpaikkakiusaamisen selvittämiseksi, lääkkeitä pätkätyöongelmiin,
Luottamusmiesten kouluttautumismotivaatio -tutkimus valmistunut ja Kenestä
Vuoden Välkky? Tee ehdotus!
Sivun alkuun
STTK:n toimisto muutti
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n toimisto muutti 1.6.2007 uusiin tiloihin
Helsingin ydinkeskustaan ns. Aikataloon, os. Mikonkatu 8 A, 6. kerros, 00100
Helsinki. Uusi postiosoite on PL 241, 00101 Helsinki.
|
