|
Seuraa blogikirjoituksia
STTK:n ekonomistin Ralf Sundin blogi kommentoi uusimpia
työmarkkinatalouden kuulumisia muutaman kerran viikossa. Viimeisessä
julkaistussa blogikirjoituksessa "Vastuullinen, välittävä ja kannustava"
osoitteessa
http://www.sttk.fi/blogi/6881/ Sund kommentoi tuoretta
hallitusohjelmaa.
SAK, STTK ja AKAVA ovat valmistelleet omien tavoitteidensa lisäksi myös
yhteiset hallitusohjelmatavoitteet
http://www.sttk.fi/hallitusohjelma2007/6842/.
Sivun alkuun
Valtion virkamiesten työttömyyskassan kokous
Valtion virkamiesten työttömyyskassan kokous pidetään 31.5. klo 16.00
alkaen Ratamestarinkatu 11, 2. krs. kokoustiloissa. Kokouksessa käsitellään
sääntöjen 12 pykälässä mainitut asiat. Työttömyyskassan hallituksen
toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2006 sekä tilintarkastuskertomus
ovat viikon ajan ennen kokousta jäsenten nähtävänä kassan toimistossa , os.
Ratamestarinkatu 11, 7. kerros, Helsinki.
Työttömyyskassa toivoo kokoukseen runsasta osanottoa. Toivomuksena on, että
mahdollisimman monesta jäsenensä kassassa vakuuttaneesta järjestöstä tulee
kokoukseen edustaja.
Sivun alkuun
Ota kantaa: Millainen on hyvä julkisen palvelun
organisaatio?
Mikä on laadukkaan organisaation tärkein ominaisuus? Miten kansalaisten
näkemyksiä otetaan huomioon julkisia palveluja kehitettäessä? Mikä on
tärkein asia, johon tulevaisuudessa tulisi julkisten palvelujen
kehittämisessä keskittyä?
Kansalaiset voivat vastata näihin kysymyksiin valtionhallinnon
Otakantaa.fi-keskustelufoorumilla 11.5. asti. Osoitteessa www.otakantaa.fi
avatun keskustelun puheenvuorot ja yhteenveto hyödynnetään Pariisissa vuonna
2008 pidettävän eurooppalaisen laatukonferenssin valmisteluissa ja muussa
hallinnon kehittämistyössä. Pariisin konferenssissa halutaan erityisesti
korostaa kansalaisten näkökulmaa kehittämistyöhön.
Eurooppalaista julkisten palvelujen laadun kehittämistyötä varten
valtiovarainministeriö toivoo saavansa otakantaa-keskustelun avulla
kansalaisten näkemyksiä siitä, millainen on hyvä julkisen palvelun
organisaatio? Onko ratkaisevaa vain asiakaspalvelun laatu? Entä kestävä
resurssien käyttö? Miten hyvä johtaminen ja henkilöstöpolitiikka vaikuttavat
palvelun laatuun?
Julkisten palvelujen laatua on pyritty parantamaan eurooppalaisena
yhteistyönä. Osana tätä toimintaa on EU:n jäsenmaista etsitty joka toinen
vuosi esimerkillisiä julkisen palvelun organisaatiota, jotka täyttävät monet
hyvälle toiminnalle asetetut vaatimukset. Näitä parhaita käytäntöjä
esitellään yhteisissä eurooppalaisissa laatukonferensseissa. Näin pyritään
levittämään onnistuneita toimintamalleja mahdollisimman laajalle.
Suomi on valitsemassa parhaita julkisen sektorin organisaatioitaan Pariisin
laatukonferenssiin. Valintaprosessin tarkoituksena on löytää
organisaatioita, joiden toiminnasta muut organisaatiot voivat saada ideoita
omaan kehittämistyöhönsä.
Otakantaa.fi on avoin keskustelufoorumi, jossa voi kommentoida
valtionhallinnon hankkeita ja keskustella niistä.
Lisätietoja laatukonferensseista ja eurooppalaisesta yhteistyöstä
edellisen konferenssin nettisivuilta
www.4qconference.org tai valtiovarainministeriön nettisivuilta
www.vm.fi osiosta hallinnon
kehittäminen. Laatukriteeristö löytyy osoitteesta
www.vm.fi/CAF.
Sivun alkuun
Valtio aikoo vähentää määräaikaisten palvelussuhteiden
käyttöä
Valtio aikoo vähentää määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä. Valtion
työmarkkinalaitoksen ja valtion pääsopijajärjestöjen edustajista koottu
työryhmä selvittää vielä keinojen yksityiskohtaiset
toteuttamismahdollisuudet. Pardian edustajina työryhmässä ovat lakimies Ari
Komulainen ja YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen.
Työryhmän mukaan valtion virkamieslakia tulisi muuttaa siten, että
määräaikaisen virkasuhteen perusteen tulee ilmetä nimittämiskirjasta.
Palvelussuhteen pitää kestää koko perusteen mukaisen ajan.
Virka- ja työehtosopimusta muuttamalla voidaan määräaikaisuuksien perusteet
ottaa työpaikoilla nykyistä tapauskohtaisempaan käsittelyyn yhdessä
luottamusmiesten kanssa. Lisäksi Valtion työmarkkinalaitos lähettää
virastoille ja laitoksille ohjekirjeen, jossa käsitellään
yksityiskohtaisesti toimia, joilla määräaikaisuuksia voidaan vähentää.
Yliopistoissa määräaikaisia palvelussuhteita on eniten ja tämä johtuu
pääasiassa projektirahoituksesta, joka lisääntyy jatkuvasti.
Projektirahoitus on valtion tietoisesti valitsema tapa tutkimuksen
suuntaamiseksi yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin. Yliopistojen
toimialana on paitsi tieteen tekeminen myös kouluttaminen ja siksi niissä on
paljon jatko-opiskelijoita määräaikaisissa töissä valmistelemassa
esimerkiksi väitöskirjaansa. Näistä syistä yliopistoissa on jatkossakin
määräaikaista henkilöstöä selvästi enemmän kuin muualla valtionhallinnossa.
Nyt valmistelussa olevilla keinoilla yliopistojenkin määräaikaisuuksiin
pyritään vaikuttamaan.
Sivun alkuun
Pätkätyöläiset käyttävät enemmän masennuslääkkeitä kun
vakinaisessa työsuhteessa olevat
Masennuslääkkeiden käyttö on jakautunut epätasaisesti eri väestöryhmissä ja
vaihtelee työmarkkina-aseman mukaan. Mitä lyhyempi määräaikainen työsuhde
työntekijällä on, sitä todennäköisempää on masennuslääkkeiden käyttö. Eniten
masennuslääkkeitä käyttävät työllistämistukea saavat pitkäaikaistyöttömät.
Tiedot perustuvat yli 65 000 kunta-alan työntekijän seurantatutkimukseen,
joka tehtiin Työterveyslaitoksen, KELAn, Stakesin, Helsingin yliopiston ja
Lontoon yliopiston yhteistyönä.
Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Marianna Virtasen mukaan
tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että määräaikaisissa työsuhteissa
olevilla on enemmän lääkehoitoa vaativia psyykkisiä häiriöitä kuin
vakituisissa työsuhteissa olevilla. Osasyynä tähän saattaa olla vaikeuksien
kasautuminen epävakaassa työmarkkina-asemassa oleville, jolloin myös riski
työkyvyn menettämiselle kasvaa. Virtasen mukaan lyhyissä työsuhteissa olevat
tulisi lukea erityiseksi riskiryhmäksi työpaikoilla ja työterveyshuolloissa
silloin, kun psyykkistä työkykyä tuetaan ja työelämästä syrjäytymistä
ehkäistään.
Suomen Akatemia ja Työsuojelurahasto rahoittivat tutkimusta.
www.ttl.fi
Sivun alkuun
Valtion palkkapolitiikan kilpailukyky testiin
seuraavalla sopimuskierroksella
Valtiolla työskentelee runsaat 123 000 henkilöä kolmellatoista
hallinnonalalla. Vuosina 2007 – 2011 valtion henkilöstön kokonaispoistuma on
noin 28 000 henkilöä. Vastaavana ajanjaksona uusien henkilöiden
rekrytointitarve on noin 20 000 henkilöä. Ikärakenteen muuttuessa ja
talouden liikkumavaran supistuessa valtion toiminnan tuottavuutta on
parannettava. Samanaikaisesti on huolehdittava valtiotyönantajan
kilpailukyvystä tilanteessa, jossa valtio joutuu rekrytoimaan yhteiskunnan
avaintehtäviin enemmän henkilöstöä kuin koskaan. Tämä asettaa kovia
haasteita valtiotyönantajalle. Myös työelämän laatua on kehitettävä
samanaikaisesti muiden uudistusten kanssa.
Sivun alkuun
Muita raportteja ja selvityksiä
 |
EVAn toimitusjohtaja Sixten
Korkman:EVA RAPORTTI "Onko TUPOlla tulevaisuutta?". Raportissa
arvioidaan työmarkkinajärjestöjen sopimustoimintaa sekä tupoa ja
kolmikantaa. www.eva.fi |
|
|
Sitra: Näkemyksiä hallitusohjelmaan.
Sitran hallintoneuvoston pyynnöstä koottu muistio. Sitran näkemyksiä
on esitelty hallitusohjelman valmistelijoille.
www.sitra.fi |
Sivun alkuun
Virkamiehille mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen
Opetusministeriön kehittämistyöryhmä esittää, että virkasuhteisten
henkilöiden mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen parannetaan
luomalla uusi virkamiehen oppisopimus. Tällä hetkellä virkasuhteessa
olevalle on myönnettävä oppisopimuskauden ajaksi virkavapaus ja solmittava
määräaikainen työsopimus. Työryhmän mukaan palvelussuhteen muoto ei saa
vaikuttaa henkilön mahdollisuuksiin osallistua oppisopimuskoulutukseen.
Korkeakoulututkinnon suorittamisessa ja etenkin korkeakoulutettujen
täydennyskoulutuksessa tulisi ottaa laajemmin käyttöön koulutuksen ja
työelämän vuorottelu lisäämällä työpaikalla tapahtuvaa oppimista.
Korkeakoulutettujen täydennyskoulutusta tulisi voida suorittaa myös
oppisopimuskoulutuksena. Uudessa korkeakoulutettujen täydennyskoulutusta
koskevassa oppisopimuksessa työnantaja vastaisi osasta täydennyskoulutusta
korkeakoulun valvonnassa.
Opetusministeriö asetti keväällä 2006 työryhmän kehittämään
oppisopimuskoulutusta. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa virkasuhteisten
oppisopimuskoulutukseen osallistumiseen liittyvät ongelmat ja
kehittämiskohteet ja tehdä kartoituksen pohjalta toimenpidesuunnitelma
oppisopimus-koulutuksen kehittämiseksi sekä ehdotus mahdollisesti
tarvittavista säädösmuutoksista. Lisäksi työryhmän tuli selvittää
oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisiin etuihin liittyvät
kehittämistarpeet ja tehdä ehdotus tarvittavista säädösmuutoksista sekä
tehdä muut tarvittavat ehdotukset oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi.
Sivun alkuun
|
