|
UPJ ja määräaikaiset
Tulkinta budjettivaroin palkatun määräaikaisen henkilöstön tilanteesta UPJ:n
soveltamisessa on saatu opetusministeriöstä. OPM on lähettänyt asiaa
koskevan kirjeen yliopistoille. Kirje löytyy tallennettu YHL:n
nettisivuilta.
UPJ-sopimuksen soveltamisalaa koskevassa (sopimusmääräysten 2 § 2 mom.)
kohdassa todetaan, että sopimusta sovelletaan myös sellaisissa
määräaikaisissa palvelussuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa
keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuukautta. Sopimusta
sovelletaan sen osan alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy.
Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto tapahtui 1.1.2006. OPM
ilmoittaa, että sopimuksen em. kohtaa sovellettaessa otetaan huomioon myös
palvelus, joka on alkanut ennen käyttöönottopäivää. Tulkinta on keskustason
mallisopimuksen mukainen.
Sivun alkuun
Pardian puheenjohtaja Antti Palola:
Organisaatiolaatikoita siirtämällä ei huippuyliopistoa tehdä
Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen
korkeakoulu esitetään yhdistettäväksi uudeksi ”innovaatioyliopistoksi”.
Kirjoituksessaan HS 5.3.2007 näiden korkeakoulujen rehtorit kiittelivät
yhteen ääneen uuden organisaatiorakenteen erinomaisuutta ja
ainutlaatuisuutta.
Henkilöstöjärjestön puheenjohtajana en voi kuin ihmetellä, miten vähän
kiinnostusta rehtorit osoittavat henkilöstönsä asemaa ja tulevaisuutta
kohtaan uudessa organisaatiossa. Tärkein henkilöstön asemaa koskeva seikka
tuntui olevan palvelussuhteen lajin muutosesitys, mikä tarkoittaa selvää
heikennystä virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin. Rehtorien vakuuttelu,
että henkilöstön palvelussuhteen siirto tehtäisiin "tavalla, joka ei
loukkaisi nykyisiin virkasuhteisiin liittyviä etuja", ei vakuuta. Siirto
virkasuhteesta työsuhteeseen ei ole pelkästään yksinkertainen siirtopäätös.
Työsuhteen ja virkasuhteen ehdoissa on selviä eroja muun muassa
palvelussuhdeturvassa.
Luulisi osapuolille olevan selvää, että pelkästään organisaatiolaatikoita
siirtämällä ei huippuyliopistoa – eikä huipputuloksia – saavuteta. Näiden
tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan todellisia voimavaroja, joista
ehdottomasti yksi tärkeimpiä on motivoitunut ja työhönsä sitoutunut, osaava
henkilöstö.
Hanke on oivallinen esimerkki siitä, miten tänä päivänä valtionhallinnossa
pieni ydinryhmä valmistelee suuria rakenteellisia uudistuksia. Esitystä on
valmisteltu valtiotyönantajan, yliopistojen ja elinkeinoelämän johtotason
edustajista koostuvassa työryhmässä. Suunnitteluryhmä muodosti oman työnsä
tueksi elinkeinoelämän asiantuntijoista koostuvan taustaryhmän. Lisäksi se
kertoo raportissaan kuulleensa useita asiantuntijoita. Oman henkilöstön ei
ilmeisesti katsottu kuuluvan asiantuntijoihin, koska sen edustajien
kuulemista ei nähty tärkeäksi.
Työryhmän raportti paljastaa, valitettavasti jälleen kerran,
valtionhallinnossa työskentelevän henkilöstön arjen karun todellisuuden sekä
hyvän henkilöstöpolitiikan ja -johtamisen puutteet.
Merkittäväksi työryhmän esityksen tekee se, että toteutuessaan esitys on
suuri periaatteellinen korkeakoulupoliittinen linjaus: Valtio työnantajana
korvattaisiin yksityisellä säätiöllä. Johtaako tämä yliopistolaitoksen
yksityistämiseen? Onko tämä Suomen korkeakoulupolitiikan uusi suunta?
……..
Pardian puheenjohtaja lähetti yllä olevan kirjoituksen Helsingin Sanomiin
torstaina 8.3.2007 ja se julkaistiin 22.3. STTK:n koulutuspoliittinen
asiamies Petri Lempinen otti 14.3. julkaistussa kirjoituksessaan kantaa
korkeakoulupolitiikkaan yleensä. Kirjoitus sisälsi mm. kannanoton
huippuyliopistohankkeeseen. YHL:n jäsenen Ennio Zuccaron (TKKHY) ansiokas
kirjoitus samasta aiheesta julkaistiin 16.3. Ennion kirjoituksesta
kiinnostuneita ottakaa yhteyttä ennio.zuccaro@tkk.fi
(Anne N.)
Sivun alkuun
STTK:n alkoholipoliittinen linjaus valmistunut
STTK:n hallitus hyväksyi STTK:n alkoholipoliittisen linjauksen. Asiakirja
löytyy osoitteesta
http://www.sttk.fi/tyohyvinvointi/6722/
Sivun alkuun
Eurot jonoon! - STTK:n työmarkkinablogi avattu
STTK:n verkkosivuilla on avattu uusi blogipalsta. Uudella palstalla
kirjoitetaan ja keskustellaan työmarkkinoihin liittyvistä ilmiöistä.
Blogin avaa STTK:n ekonomisti Ralf Sund, joka keskittyy kirjoituksissaan
työmarkkinatalouteen: muun muassa palkankorotuksiin, verotukseen ja
työllisyyteen.
Eurot jonoon -nimeä kantavassa blogissa Sund kirjoittaa talouden
näkökulmasta taustoja, näkemyksiä, kommentteja ja spekulaatioita tulevan
työmarkkinaratkaisun muotoutumisesta tilanteessa, jossa eduskuntavaalit on
käyty ja voimassa oleva tulopoliittinen sopimus päättyy 30.9.
Blogilla tarkoitetaan verkossa päiväkirjamaista, usein aikajärjestyksessä
tapahtuvaa ajankohtaisten asioiden ja ilmiöiden tarkastelua. Kirjoituksia on
ulkopuolisten mahdollista kommentoida. Myös STTK:n blogikirjoituksiin on
mahdollista jättää kommentteja, joko nimimerkillä tai nimellä.
www.sttk.fi/blogi
Sivun alkuun
STTK: Aikuiskoulutuksen tuet remonttiin tulevalla
vaalikaudella
Aikuiskoulutuksen tuet tarvitsevat STTK:n mielestä täysremontin tulevalla
hallituskaudella.
- Aikuiskoulutustuen ehtoja on yksinkertaistettava, ammattitutkintostipendi
laajennettava korkeakouluihin ja koulutusmahdollisuuksien on ulotuttava myös
määräaikaisiin työntekijöihin, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Petri
Lempinen vaatii.
Nykyinen aikuiskoulutustuki on työttömyysturvaa alhaisempi, joten useimmat
opiskelevat työn ohessa iltaisin ja viikonloppuisin. Myöskään kiire ja
epävarmuus työpaikoilla eivät houkuttele pitkiin opintovapaisiin.
Koulutusrahaston tilastot osoittavat, että opintovapaita otetaan yhä
lyhyemmissä pätkissä.
- Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu opintovapaan aikaisen ansionmenetyksen
korvaamiseen. Tuen taso on ansiosidonnainen ja tukiajan kesto riippuu
työhistoriasta. Etuus on käyttäjälle hyvin monimutkainen ja pelisääntöjä on
tästäkin syystä selkeytettävä, Lempinen arvioi.
Aikuiskoulutustuki rahoitetaan työmarkkinajärjestöjen hallinnoimasta
työttömyysvakuutuksesta ja valtion budjetista. Vuonna 2006
kokonaiskustannukset olivat 30 miljoonaa euroa ja tukea sai 7500 henkilöä.
- Tuki tulisi edelleen säilyttää ansiosidonnaisena ja työhistoriaan
perustuvana. Lyhyellä tähtäimellä aikuiskoulutustukea on yksinkertaistettava
määrittämällä kiinteä kahden lukuvuoden tukiaika. Pidemmällä tähtäimellä on
luotava tuki, joka kannustaa työn ohessa tapahtuvaan opiskeluun ja korvaa
ansionmenetyksiä.
Määräaikaiset, joita on runsaasti muun muassa vuokratyössä, jäävät tällä
hetkellä henkilöstökoulutuksen ulkopuolelle.
- Pätkätyötä tekevät eivät ole työn päättyessä ja opintoja harkitessaan
oikeutettuja aikuiskoulutustukeen, koska heillä ei ole työsuhdetta, josta
jäädä opintovapaalle.
Työttömyysturvan koulutuspäiväraha puolestaan edellyttää kolmen kuukauden
työttömyysjaksoa ennen koulutuksen alkamista. Näihin tilanteisiin on saatava
korjaus.
STTK muistuttaa, että aikuiskoulutustuen kehittäminen on myös
tasa-arvokysymys.
- Tuen saajista 80 prosenttia on julkisella sektorilla työskenteleviä
naisia. Nykyisin naiset kouluttautuvat omaehtoisesti opintovapaalla, kun
taas miehet osallistuvat työnantajan maksamaan henkilöstökoulutukseen.
Koulutusrahaston etuuksien kehittäminen on kuluvan tupokauden polkenut
paikallaan.
- Koska valtio on merkittävä osarahoittaja, hallituksen on otettava kantaa
etuuksien kehittämiseen työelämässä, Lempinen vaatii.
STTK on huolissaan myös siitä, että työssä olevat osallistuvat koulutukseen
tällä hetkellä varsin erilaisin ehdoin.
- Yliopistojen täydennyskoulutus on liiketaloudellisesti hinnoiteltua.
Ammattikorkeakouluissa täydennyskoulutus on maksullista, tutkintoon johtava
koulutus on maksutonta. Toisen asteen näyttötutkintoja suoritetaan
oppisopimuksena, jolloin palkka juoksee koulutuksen ajan.
Sivun alkuun
Svenska handelshögskolan läpäisi auditoinnin
Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on auditoinut Svenska
handelshögskolanin (Hanken) laadunvarmistusjärjestelmän, ja korkeakoulu on
läpäissyt auditoinnin hyväksytysti. Hankenin laadunvarmistusjärjestelmän
perustana oleva EQUIS-arviointi antaa arviointiraportin mukaan hyvät
mahdollisuudet toiminnan ohjaamiselle ja kehittämiselle, koska
laadunvarmistustyön lähtötilanne on korkeakoulussa yhteisesti hyväksytty.
Hankenin sisäiset, vuosittain käytävät tulosneuvottelut ovat selkeä
laadunvarmistusjärjestelmän osaprosessi, jolla on yleinen hyväksyntä
korkeakoulun sisällä.
Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut syksystä 2005 lähtien
korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja. Kaikki suomalaiset
korkeakoulut on tarkoitus auditoida vuoden 2011 loppuun mennessä.
Auditoinnissa arvioidaan sitä, miten toimiva laadunvarmistusjärjestelmä on
kokonaisuudessaan. Lisäksi arvioidaan sitä, miten laadunvarmistusjärjestelmä
tuottaa tietoa korkeakoulun johtamisen sekä koulutuksen, tutkimus- ja
kehitystyön ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadun kehittämiseksi.
Sivun alkuun
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii hallitukselta
määrätietoista tasa-arvopolitiikkaa
Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
yhteiskunnassa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii nyt asetettavalta
hallitukselta määrätietoista tasa-arvopolitiikkaa. Hallitusohjelmaan tulee
kirjata vahvat ja selkeät tasa-arvotavoitteet, joihin koko hallitus ja
kaikki ministeriöt sitoutuvat.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii hallitusohjelmaan mm. seuraavaa:
- Samapalkkaisuus on toteutettava
- Perusteettomat määräaikaiset työsuhteet on poistettava
- Lisää naisia johtopaikoille
- Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on edistettävä kaikessa
päätöksenteossa
- Naisiin kohdistuva väkivalta on kitkettävä
- Sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava julkisella sektorilla
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan esitys hallituksen tasa-arvotavoitteiksi
2007- 2011 (pdf) on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa
www.tane.fi
Sivun alkuun
Esitys julkisten palvelujen tehostamiseksi
Keväällä 2006 valtiovarainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja
Kilpailuviraston yhteinen työryhmä esitti 15 toimenpidettä yksityisen
toiminnan edellytysten parantamiseksi julkisessa palvelutuotannossa.
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittymiseen vaikuttavat
keskeisesti lainsäädännössä ja palvelutuotannon strategioissa tehdyt
linjaukset. Työryhmä onkin tarkentanut ja täydentänyt aiempia poliittisia
linjauksia vaativia ehdotuksiaan. Työryhmä luovutti 14.3.2007 ehdotuksensa
II valtiovarainministerille.
Työryhmä ehdottaa, että palvelurakenteiden uudistamista voitaisiin tukea
Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian 2007-2015 ehdottaman
palvelurakenneohjelman puitteissa kokoamalla rakenneuudistusfoorumi, jossa
julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin asiantuntijat käsittelisivät
yhdessä keskeisiä palvelutuotannon tehostamiskeinoja. Foorumissa
käsiteltäisiin esimerkiksi palvelu-, tuote-, prosessi- ja
teknologiainnovaatioita sekä kilpailun vaikutuksia palvelutuotantoon.
Palvelujen järjestämisestä vastaavilta julkisen sektorin organisaatioilta
tulisi edellyttää linjauksia siitä, miten palvelut tuotetaan.
Palvelustrategioilla varmistettaisiin se, että julkisesti rahoitettujen
palvelujen tarjonta vastaa kysyntää niin, että samalla saavutetaan asiakkaan
ja veronmaksajan kannalta paras mahdollinen hinta-laatu -suhde.
Asiantuntija-, tausta- ja tukipalveluihin tulisi työryhmän mukaan soveltaa
tieto- ja viestintätekniikkaa tehokkaasti. Kun samanaikaisesti uudistetaan
toimintamalleja ja rakenteita, voidaan vapauttaa työpanosta inhimillistä
vuorovaikutusta edellyttäviin palveluihin. Myös markkinaohjausta, kuten
liikelaitostamista, yhtiöittämistä, tilaaja-tuottajamallia ja asiakkaan
tekemää palveluntuottajan valintaa, tulisi käyttää tuotteistettavissa ja
hinnoiteltavissa olevissa palveluissa.
Työryhmä ehdottaa palvelusetelin käyttöä koskevan puitelain säätämistä
palvelusetelin nykyistä laaja-alaisemman käytön edistämiseksi ja
asiakkaan/kuluttajan valintamahdollisuuksien lisäämiseksi. Opetustoimessa
palvelusetelin käyttöä voitaisiin kokeilla esim. aikuiskoulutuksessa ja sen
perusteella arvioida hyötyjä ja haittoja.
Kolmannen sektorin rooli on merkittävä verkottuvassa palvelutuotannossa.
Siksi työryhmä ehdottaa, että asetetaan asiantuntijaryhmä selkiyttämään
kolmannen sektorin roolia ja asemaa hyvinvointiyhteiskunnassa ottaen
huomioon kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa tehty työ.
Työryhmämuistio 7/2006 ”Miten voidaan edistää yksityisen palvelutuotannon
roolia julkisessa palvelutuotannossa” löytyy
VM:n sivulta www.vm.fi/julkaisut, työryhmämuistiot.
Sivun alkuun
… lisää muistioita
Professori Matti Pohjola Helsingin kauppakorkeakoulusta on
valtiovarainministeriön pyynnöstä laatinut raportin työn tuottavuuden
kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Professori Jaakko Pehkonen Jyväskylän yliopistosta on
valtiovarainministeriön pyynnöstä laatinut
lausunnon lähivuosien työllisyyspolitiikasta.
Sivun alkuun
|
