|
YHL:n opas lehtimuodossa - UniversitasExtra 1b/2007
YHL on painattanut UNIVÈRSITAS- Extra 1b/2007-lehden muodossa oppaan
tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnista. Lehti
postitettiin jäsenille helmikuun alussa. Jos et ole saanut lehteä, ota
yhteys YHL:n toimistoon kristina.sten@pardia.fi .
Universitas 1/2007 taitetaan parhaillaan ja tarkoituksena on, että se olisi
painossa tämän viikon lopussa. Postituksessa se olisi näin ollen ensi viikon
alkupuolella.
Seuraava lehti ilmestyy touko-kesäkuussa. Aineiston deadline siihen on
11.5.2007. Lähettäkää kuvia ja juttuja paikallistason toiminnasta!!
Sivun alkuun
Yliopistojen uudet toimintarakenteet
Yliopistojen toimintarakenteiden uudistamista on valmisteltu kolmessa
suunnitteluryhmässä. Ryhmät luovuttivat esityksensä opetusministeriölle
helmikuussa. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla valmisteltiin ehdotus
Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen
korkeakoulun yhteistyön syventämisestä. Turun yliopiston ja Turun
kauppakorkeakoulun yhteistä toimintarakennetta valmisteltiin varatuomari
Markku Linnan johdolla ja Joensuun ja Kuopion yliopistoista muodostuvaa
yhteistä toimintarakennetta professori Reijo Vihkon johdolla.
Esitykset tullevat lausunnolle lähiaikoina, jolloin YHL tulee esittämään
oman kantansa niihin. Esitykset pitävät sisällään merkittäviä linjauksia
tulevaisuuden yliopistorakenteista. Yhdistyksissä kannattaa huolellisesti
tutustua esityksiin ja kertoa näkemyksensä YHL:n puheenjohtajalle Kerttu
Pelliselle. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota henkilöstön asemaan,
hallintorakenteen ja siihen liittyen henkilöstön vaikutusmahdollisuuksiin
sekä rahoituspohjan muutoksiin liittyviin ehdotuksiin.
Selvitysryhmien raportit löytyvät netistä www.minedu.fi > Julkaisut
Sivun alkuun
STTK: Korkeakoulutus vaatii uudistamista, mutta ei millä
ehdoilla tahansa
Esitys Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja
Teknillisen korkeakoulun yhdistämiseksi on rohkea avaus
korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä, sanoo STTK:n puheenjohtaja Mikko
Mäenpää esityksestä.
- Suomi tarvitsee riittävän suuria korkeakouluyksikköjä, jotta niiden
koulutus ja tutkimus ovat kansainvälisesti arvioiden laadukkaita.
Mäenpää korostaa, että kilpailukykyinen ja menestyksellinen toiminta
edellyttää riittävää perusrahoitusta, joka kattaa yliopiston kaikki
perustehtävät.
- Myös yksityinen rahoitus on tervetullutta korkeakoulutukseen, mutta
tulevaisuudessakin suomalaisen korkeakoulutuksen perusta on
julkisrahoitteinen.
Mäenpää muistuttaa, että yliopistojen tutkimustoiminnalla on eri rooli kuin
yritysten tutkimus- ja kehitystyöllä.
- Yritysyhteistyötä voidaan lisätä yliopistoissa, mutta pitkäjänteistä
tutkimusta ei voi perustaa kvartaalitaloudessa elävien yritysten tukeen.
Ilman riittävää julkista panosta perustutkimuksen asema heikkenee Suomesta,
hän arvioi.
STTK korostaa, että yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laadun sekä
kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen edellyttävät yleisesti
yliopistojen toimintojen kokoamista nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi,
korkeakoulujen profiloitumista sekä verkostoitumista niin kansallisella kuin
kansainvälisellä tasolla.
STTK:lla on yliopistoissa 6500 jäsentä, jotka työskentelevät pääosin
hallinto- ja muissa opetuksen ja tutkimuksen tukitehtävissä.
Esitys vaarantaa henkilöstön aseman
Henkilöstön palvelussuhteiden muutos virkasuhteesta työsopimussuhteeksi
edellyttää STTK:n mielestä huomattavasti perusteellisempaa tarkastelua.
- Henkilöstön asema ja palvelussuhdeturva on ehdotuksessa otettu vain
näennäisesti huomioon.
STTK korostaa, että opiskelija ei ole asiakas vaan yliopistoyhteisön jäsen.
- Yliopisto ei ole yritys vaan tiede-, osaamis- ja oppimisyhteisö.
Liike-elämän toimintamallit eivät ole suoraan siirrettävissä
yliopistomaailmaan. Yliopiston ominaispiirre on kaikkien henkilöstö- ja
opiskelijaryhmien osallisuus.
Yliopistojen kolmikantainen päätöksentekojärjestelmä on ensisijaisen tärkeä
henkilöstön motivaatiolle, koska siinä kaikki yliopistoyhteisön jäsenet,
opiskelijat, henkilökunta ja professorit osallistuvat päätöksentekoon ja
kantavat samalla yhdessä vastuun.
- Tämä on otettava huomioon myös johtamismalleja mietittäessä.
STTK muistuttaa, että korkeakoulutusta on ohjattava ja suunniteltava
kokonaisuutena, johon kuuluvat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Korkeakoulutuksen resursseja, tarjontaa ja tehtäviä arvioitaessa on aina
tarkasteltava duaalimallin molempia sektoreita samanaikaisesti.
…………….
STTK:n kannanotto on valmisteltu yhdessä YHL:n kanssa.
Sivun alkuun
EAY:lla meneillään kampanja julkisten palveluiden
puolesta
Euroopan ammatillinen keskusjärjestö EAY aloitti viime vuoden lopulla
vetoomuskampanjan julkisten palveluiden puolesta. EAY on huolissaan siitä,
että EU:n kilpailulainsäädäntöä kehitettäessä ei oteta riittävästi huomioon
julkisten palveluiden erityislaatua. Ongelma tuli selkeästi esiin
palveludirektiivin valmistelun yhteydessä.
EAY:n tavoitteena on kerätä Euroopan laajuisella kampanjalla miljoona
allekirjoitusta vetoomukseen julkisten palveluiden puolesta ennen järjestön
toukokuun lopulla pidettävää edustajakokousta. Kampanjaa vauhditetaan 1.-
15.3.2007 pidettävän tehojakson aikana.
Yksinkertaisinta osallistuminen on STTK:n kotisivuilla olevan suoran
bannerilinkin kautta, siitä pääsee EAY:n kampanjasivujen suomenkieliseen
osioon.
www.sttk.fi
Tuleva hallituskausi ratkaiseva kestävyyden turvaamisen
kannalta
Suomen työikäinen väestö samoin kuin työvoima alkavat supistua lähivuosina.
Parin seuraavan vuosikymmenen aikana työikäisen väestön määrän on arveltu
supistuvan yli 300 000 henkilöllä samalla kuin yli 65 vuotta täyttäneiden
määrä kasvaisi lähes 600 000:lla. Julkinen taloutemme on suuren haasteen
edessä. Julkiset eläke-, hoito- ja hoivamenot kasvavat väestön ikääntyessä
ja verotulojen kasvu samalla heikkenee työpanoksen supistuessa ja
kokonaistuotannon kasvun hidastuessa.
Valtiovarainministeriössä tehdyn peruslaskelman mukaan Suomen julkinen
talous ei täytä tätä kestävyyskriteeriä. Laskelman perustana ovat
hallituksen viime syksynä hyväksymä Suomen vakausohjelman tarkistus sekä
ministeriön joulukuun suhdannearvio. Kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi on
tarjolla useita, toisiaan täydentäviä keinoja. Julkisen talouden pitkän ajan
kestävyyttä voidaan tehokkaasti parantaa vahvistamalla taloudellista kasvua
työllisyysastetta korottamalla ja rakenteellista työttömyyttä alentamalla.
Myös työeläkerahastoinnin etupainotteinen lisääminen vahvistaisi tehokkaasti
julkisen talouden kestävyyttä. Julkisten palvelujen tuottavuutta on
niinikään mahdollista parantaa.
Julkisen talouden liikkumavara-muistio VM:n www-sivuilla.
Sivun alkuun
STTK: VM:n raportti haaste myös työmarkkinajärjestöille
Valtiovarainministeriössä tehty raportti julkisen talouden liikkumavarasta
muistuttaa kansalaisia, poliitikkoja ja työmarkkinajärjestöjä terveellisellä
tavalla.
- Nousukauden huumassa vaalikeskustelussa annetut lupaukset näyttäytyvät
melko runsaskätisinä, arvioi STTK:n ekonomisti Ralf Sund.
STTK näkee selvityksessä haasteita myös työmarkkinajärjestelmälle.
- Julkisen talouden liikkumavaraa voidaan lisätä muun muassa
työllisyysastetta nostamalla. Tämä tarkoittaa työttömien ja työpaikkojen
nykyistä paremman kohtaamisen tehostamista, koulutuksen ja osaamisen tasosta
huolehtimista ja muutosturvan tehostamista, jotta työttömyysjaksot saadaan
mahdollisimman lyhyiksi.
Sund korostaa, että valtiovarainministeriön raportti on virkamiesselvitys.
- Lopputulos esimerkiksi veronalennuksista ja mahdollisista uusista
hyvinvointipalveluista syntyy poliittisessa päätöksenteossa ja
työmarkkinaneuvotteluissa.
Valtiovarainministeriön laskelman lähtökohdissa on monia tekijöitä, joihin
STTK:n mielestä voidaan vaikuttaa.
- Olennaista kuitenkin on, että Suomessa ikääntymisen tuomat paineet ovat
Euroopan maista suurimmat ja me joudumme vastaamaan haasteeseen ensimmäisten
maiden joukossa Euroopassa. Tästä avautuu mahdollisuuksien ikkuna, johon
tilaisuuteen työmarkkinajärjestöjen tulee tarttua. Suomalaisen
työmarkkinamalli voi halutessaan osoittaa muulle Euroopalle iskukykyään,
Sund korostaa.
Sundin mukaan myöskään kansantalouden kehitys ei vuosikymmeniksi eteenpäin
ole ennalta määrätty, vaan tehtävillä ratkaisuilla julkisen talouden
liikkumavaraan voidaan vaikuttaa.
STTK:n mielestä valtiovarainministeriön laskelmien suunta on oikea.
- Ikääntyminen tuottaa menopaineita sekä eläkejärjestelmän suuntaan että
julkisiin menoihin. Sekä julkisten palvelujen määrän ja laadun lisäämisessä
tulee olla tarkkana ja veronalennusten määrässä pidättyväinen, Sund sanoo.
STTK haluaa myös antaa oma panoksensa julkisen palvelun tuottavuuden
kohottamiseen. - Työn tuottavuutta voidaan kohottaa henkilöstön kannalta
mielekkäällä tavalla. Tuottavuuden nousulla on mahdollisuus merkittävästi
lisätä julkisen talouden liikkumavaraa väestön ikääntyessä.
Vahvasti koordinoidulla sopimuspolitiikalla voi myös olla tärkeä rooli
kansantalouden haasteisiin vastaamisessa.
Laskelmien oletuksena on verotuksen tason pitäminen ennallaan.
Työmarkkinaratkaisut ovat rakentuneet nimellispalkkaratkaisun ohella
veronalennusten ostovoimaa lisäävään vaikutukseen.
- Verotuksen alentamisen mahdollisuus tulee olemaan tulevina vuosina
vähäisempi ja paine siirtyy jossain määrin palkkaratkaisujen suuntaan.
Toisaalta tehokkaalla yhteiskuntapolitiikalla voidaan julkisen sektorin
liikkumavaraa hieman lisätä esimerkiksi nostamalla työllisyysastetta
ennustettua enemmän.
Sivun alkuun
Hallinnon tehostaminen helpommin sanottu kuin tehty
Valtionhallinnon rationalisointi on eri aikoina tunnettu eri termeillä. On
puhuttu säästämisestä, virkateurastuksista, tehostamisesta, tuottavuudesta,
hallinnon kehittämisestä, hallintopolitiikasta ja hyvästä hallinnosta.
Kaikilla käsitteillä on tähdätty samaan päämäärään eli tehokkaasti toimivaan
hallintoon. Yhteistä hallinnon tehostamisen ja kehittämisen eri vaiheille
on, että asia on ollut helpommin sanottu kuin tehty.
Hallituksien ja virastojen toimet valtionhallinnon työtehon kohottamiseksi
olivat aina 1930-luvulle saakka lähinnä huteria. Toisen maailmansodan
pulavuosina rationalisointiajatus levisi läpi yhteiskunnan. Ajankohtaisina
syinä valtionhallinnon keskitetyn rationalisointityön aloittamiseen ja
virastoasian valtuutettu -nimikkeellä toimineen virkamiehen palkkaamisen
vuonna 1943 olivat sodan vuoksi kärjistyneet kansantaloudelliset ja
valtiontaloudelliset pulmat.
Valtiovarainministeriö julkisti tammikuussa valtionhallinnon
rationalisoinnin historian ”Virasto-oloja suursiivoamaan”. Kirja kuvaa
ministeriön ja sen hallinnon kehittämisosaston työtä valtionhallinnon
kehittämiseksi 1940-luvulta 1990-luvulle.
Sami Karhu, Virasto-oloja suursiivoamaan. Valtionhallinnon rationalisointi-
ja kehittämistyö 1940-luvulta 1990-luvulle. Valtiovarainministeriö.
Jyväskylä 2006. 367 s.
Sivun alkuun
Työnantajille vapaaehtoinen vakuutus ulkomailla
sairastuneen tai kuolleen työntekijän kotimaahan kuljettamiseksi
Työministeriön kolmikantainen työryhmä on selvittänyt ulkomailla kuolleen
tai vakavasti sairastuneen työntekijän kuljettamista kotimaahan eli
kotiuttamista. Työryhmä suosittaa työnantajille vapaaehtoisten vakuutusten
ottamista, joka kattaisi ulkomailla vapaa-aikana sairastuneen tai kuolleen
työntekijän kotiuttamisen.
Työantajan pakollinen tapaturmavakuutus kattaa työaikana tapaturmaisesti tai
ammattitautiin ulkomailla sairastuneen tai kuolleen työntekijän
kotiuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Pakollinen vakuutus ei kuitenkaan
korvaa kustannuksia, jos työntekijä sairastuu tai kuolee vapaa-aikana tai
työaikana muusta syystä kuin tapaturmaisesti tai ammattitautiin.
Työryhmä ei esitä muutoksia työlainsäädäntöön.
Tällä hetkellä kotiuttamisesta ei ole luotettavia tilastotietoja. Tästä
syystä työryhmä suosittaa, että työmarkkinajärjestöt keräisivät tietoa muun
muassa kotiuttamismääristä, kotiuttamiskäytännöistä ja ongelmista. Asiaa
tarkastellaan uudestaan kahden vuoden kuluttua tai viimeistään käynnissä
olevan tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistamisen jälkeen.
Työryhmä piti myös tärkeänä sitä, että työmarkkinajärjestöt tiedottavat
jäsenilleen vapaaehtoisen vakuutuksen ottamisen hyödyistä.
Selvitystyöhön osallistuivat työministeriön lisäksi sosiaali- ja
terveysministeriön, valtiovarainministeriön, työmarkkinakeskusjärjestöjen ja
Suomen Yrittäjien edustajat.
www.mol.fi
Sivun alkuun
Kelan asiointipalvelut verkkoon
Kela on avannut uusia sähköisiä asiointipalveluja sekä henkilöasiakkaille
että kunnille ja oppilaitoksille. Sähköisesti voi hakea mm. vammaistukea
sekä osasairauspäivärahan, kuntoutuksen ja eläkkeensaajien asumistuen
tietoja voi tarkistaa verkossa.
Henkilöasiakkaat tunnistautuvat Kelan palveluihin henkilökohtaisilla
verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.
Kela kehittää jatkuvasti sähköisiä asiointipalvelujaan. Tämä vuoden
loppupuolella muun muassa lapsiperheiden etuudet sekä sairauspäivärahat
tulevat sähköisesti haettavaksi. Lisäksi työnantajien palvelu laajenee.
Sivun alkuun
|
