Yhdistystiedote n:o 9/2006
18.12.2006

• Matkakorvaukset ja päivärahat vuonna 2007

• STTK:n valtuusto 14.12.2006: Palkansaajien turva ja kilpailukyky yhdistettävä globaalitaloudessa

• Työaikapankkiin talletetut saatavat turvataan palkkaturvalla

• Valtion työpaikkojen luottamusmiestoiminta sujuvaa

• Globalisaatioryhmä: Irtisanominen helpommaksi

• Lähisuhde- ja perheväkivallan määrää vähennettävä

• Julkisen vallan rooli pienten lasten hoivassa kasvaa Euroopassa

• Laki tilaajan vastuusta voimaan ensi vuoden alusta

• Työhallinnon uudet neuvontanumerot

Toivotamme teille kaikille oikein
Hyvää ja Rentouttavaa Joulua
sekä
Riemukasta Uutta Vuotta!

Kerttu, Aki, Anne, Krisse ja Satu

Matkakorvaukset ja päivärahat 1.1.2007 lukien

Kilometrikorvaukset
- auto >5.000 km 43 snt/km
- auto 5.000 km > 38 snt/km
Lisähenkilöstä 2 snt/km kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Päivärahat
- yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00
- yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 31,00

Ateriakorvaus 7,75 e

Majoittumiskorvaus:
- Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit 141 e/vrk
- muut kunnat 92 e/vrk

Verohallituksen päätös v. 2007 verovapaista korvauksista ja ulkomaan päivärahoista

Sivun alkuun

STTK:n valtuusto 14.12.2006
Palkansaajien turva ja kilpailukyky yhdistettävä globaalitaloudessa

Työaikojen pidentäminen ei ole ratkaisu globalisaation kilpailukyvylle asettamiin haasteisiin. STTK:n valtuuston mielestä tarvitaan uusia työaikamuotoja vastaamaan kehittyvän palveluyhteiskunnan asettamia vaatimuksia. Lähtökohtana pitää edelleen olla työntekijöiden suojelu, joka toteutuu työ- ja virkaehtosopimuksia ja työaikalainsäädäntöä kehittämällä.

Työnantajien peräänkuuluttamat joustot edellyttävät tasapainoisia neuvottelusuhteita työnantajien ja palkansaajien välillä. Keskustelu paikallisesta sopimisesta ei ole tällä tupokaudella edennyt. Joustoista puhuminen ei voi olla määrittelemätöntä joustamista työnantajien tarpeista lähtien. On otettava huomioon myös työntekijöiden tarpeet. Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeutta ja toimintamahdollisuuksia on parannettava, jotta työpaikkojen muutosprosesseihin voidaan tuoda myös palkansaajien näkemykset ja prosesseihin voidaan aidosti vaikuttaa.

Kansantaloudella menee hyvin ja talousennusteet povaavat kasvua. STTK:n valtuusto edellyttää, että myös palkansaajat saavat heille kuuluvan osuuden hyvästä tuloksesta. Optioiden sijaan tarvitaan järjestelmiä, jotka mahdollistavat kaikkien työntekijöiden palkitsemisen. Palkitsemisjärjestelmiä on otettava käyttöön niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Palkitsemisjärjestelmien perusteet on kirjattava työ- ja virkaehtosopimuksiin.

Julkinen sektori elää kovan murroksen keskellä. Kuntien palvelurakenneuudistus ja valtion tuottavuusohjelma määrittävät ja ohjaavat rakennemuutosta. Julkisen sektorin palkkakilpailukyky valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa on turvattava. Siten varmistetaan koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen julkisen sektorin palvelukseen myös tulevaisuudessa. Määräaikaisilla työsuhteilla kikkailu on saatava loppumaan.

Samapalkkaisuusohjelman toimenpiteitä on vauhditettava, jotta palkkatasa-arvo toteutuu. STTK:n valtuusto edellyttää, että myös tuleva hallitus sitoutuu ohjelman jatkamiseen.

www.sttk.fi

Sivun alkuun

Työaikapankkiin talletetut saatavat turvataan palkkaturvalla

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutokset, joiden myötä palkkaturvalakia ja merimiesten palkkaturvalakia muutetaan niin, että työaikapankkisaatavien maksaminen turvataan työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Palkkaturvana maksettaville työaikapankkisaataville tulee enimmäismäärä, joka olisi on yksilöllinen ja vastaa työntekijän kuuden kuukauden palkkaa. Laki tulee voimaan 1.1.2007.

Työaikapankkisaatavien maksaminen palkkaturvana edellyttää, että työaikapankkijärjestelmästä ja sen sisällöstä on työpaikalla kirjallisesti sovittu tai että järjestelmän ehdot on muutoin kirjattu. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on pitänyt erillistä työaikapankkitiliä tai että tilitapahtumat ja niiden ajankohdat löytyvät työnantajan työaika- ja palkkakirjanpidosta.

Sivun alkuun

Valtion työpaikkojen luottamusmiestoiminta sujuvaa

Luottamusmiestoiminta sujuu pääsääntöisesti hyvin valtion työpaikoilla, arvioivat sekä työnantajan edustajat että luottamusmiehet. Valtion työmarkkinalaitoksen yhteistyössä valtion pääsopijajärjestöjen, Pardian, JUKO:n ja JHL:n, kanssa teettämän tutkimuksen mukaan työnantajapuoli arvioi lähes yksimielisesti (92 %) yhteistyön luottamusmiesten kanssa sujuneen hyvin ja luottamusmiehistäkin tätä mieltä on kaksi kolmannesta. Tutkimus perustuu kyselyyn ja haastatteluihin, jotka tutkimusryhmä Turun yliopistosta erikoistutkija Heikki Uhmavaaran johdolla teki helmi-toukokuussa 2006.

Tutkimuksen mukaan valtiotyönantaja suhtautuu luottamusmiestoimintaan myönteisesti. Luottamusmiesten toimintaedellytykset ovat yleensä kunnossa ja luottamusmiesten panosta työyhteisön kehittäjänä myös arvostetaan. Vastausten mukaan puolet luottamusmiehistä piti toimintaedellytyksiään luottamustehtävissä hyvinä ja runsas kolmannes kohtalaisina. Huonoiksi toimintaedellytyksensä katsoi vain 13 prosenttia. Vastaavasti työnantajien mielestä luottamusmiesten toimintaedellytykset ovat joko erittäin hyvät tai hyvät. Haastateltavat puolin ja toisin luonnehtivat neuvottelukulttuuria yleensä hyväksi ja asialliseksi.

Luottamusmiehet arvioivat käyttävänsä luottamustehtävien hoitamiseen keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Päätoimisia luottamusmiehiä on valtiolla parikymmentä. Useiden luottamusmiesten mielestä ajankäyttöä luottamustehtäviin ja virkatehtäviin ei ole sovittu riittävän selkeästi.

Organisaatioiden ja toimintatapojen suuriakin muutoksia, kuten koko valtion kattava perusteellinen palkkausjärjestelmien uudistus, on toteutettu pääosin toimivassa yhteistyössä. Yhteistyö muutosten hallintaan liittyen on osaltaan kehittänyt neuvottelu- ja sopimistoiminnan osaamista ja kulttuuria valtiosektorilla ja toisaalta myös tuonut esiin kehittämistarpeita menettelyissä. Uusi palkkausjärjestelmä jakaa mielipiteitä. Työnantajapuolella puolet vastaajista katsoo kokemusten uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta olevan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä ja runsas kolmannes arvioi myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia olevan suunnilleen yhtä paljon. Luottamusmiehistä neljännes arvioi kokemukset pikemmin myönteisiksi kuin kielteisiksi, neljännes yhtä lailla kummaksikin ja runsas kolmannes enemmän kielteisiksi kuin myönteisiksi.

Luottamusmiesten ja työnantajan edustajien arviot eroavat jyrkästi siinä, kuinka hyvin tieto kulkee virastossa suoraan työnantajalta henkilöstölle. Työnantajan edustajien huomattava enemmistö katsoi tiedon kulkevan hyvin. Kun taas luottamusmiehistä kukaan ei esittänyt tällaista arviota, joskin tiedonkulun kohtalaiseksi arvioivia oli melko runsaasti. Työnantajalta luottamusmiehille tieto kuitenkin kulkee luottamusmiestenkin mukaan selvästi paremmin.

Haastattelujen ja kyselyvastausten perusteella voitaneen todeta, että valtiosektorin tuleviin muutoksiin liittyvä epävarmuus heijastuu selvästi luottamusmiestoimintaan. Luottamusmiehillä, eikä aina edes työnantajan edustajilla, ole yksittäisessä organisaatioissa selvää kuvaa siitä, miten ja millä perusteilla joihinkin keskustasolla tehtyihin linjauksiin on päädytty ja miten niihin olisi ollut mahdollista vaikuttaa.

Työnantajan ja henkilöstön edustajien arviot erimielisyystilanteiden määristä poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta ovat erimielisyyksiä koskevien asioiden suhteen yhdenmukaiset. Useimmiten luottamusmiesten ja työnantajan välillä on ollut erimielisyyttä uusista palkkausjärjestelmistä, työhyvinvoinnista, organisaatiomuutoksista, tuottavuuskysymyksistä sekä henkilöstön mukaan myös työvoiman määrästä eri kohteissa tai työtehtävissä.

Ajankäyttö ja tiedonkulku keskeisiä kehittämiskohteita
Moni luottamusmies toivoi vastauksissaan, että työpaikoilla sovittaisiin nykyistä selkeämmin ajankäytöstä luottamusmiestehtäviin sekä niiden ja varsinaisten työtehtävien yhteensovittamisesta. Tiedonkulussa säännöllinen yhteydenpito työnantajan ja luottamusmiesten kesken koetaan tärkeäksi. Useissa luottamusmiesten vastauksissa korostetaan avoimuutta. Tärkeänä pidettiin sitä, että muutoksista tiedotettaisiin niin ajoissa, että henkilöstön edustajat voisivat yhteistoiminnassa osallistua asioiden käsittelyyn jo niiden valmisteluvaiheessa eikä vasta silloin, kun vaikuttamisen mahdollisuudet ovat käytännössä jo menneet. Riittävän koulutuksen ja osaamisen merkitystä korostettiin puolin ja toisin.

Valtion virastojen 150 työnantajan edustajalle sekä kaikille valtion pääsopijajärjestöjä edustaville 1700 luottamusmiehelle lähetettyyn nettikyselyyn vastasi 87 työnantajan edustajaa (vastausprosentti 58) ja 958 henkilöstön edustajaa (56 %). Sen lisäksi kahdeksassa virastossa haastateltiin työnantajan edustajaa ja pääsopijajärjestöjen luottamusmiehiä.

Tutkimus on luettavissa valtiovarainministeriön Internet-sivulla osoitteessa: www.vm.fi/julkaisut kohdassa tutkimukset ja selvitykset.

Sivun alkuun

Globalisaatioryhmä: Irtisanominen helpommaksi

Talousneuvoston sihteeristön globalisaatiotyöryhmä esittää irtisanomissuojan heikentämistä ja palkkojen määräämistä entistä enemmän yritystasolla. Pääministeri Matti Vanhaselle luovutetun raportin mukaan globalisaation vaikutusten vuoksi on yhä vaikeampaa ylläpitää palkkarakenteita, jotka eivät kohtuullisesti heijasta työn tuottavuutta. Työryhmän mukaan tämä edellyttää paikallisen sopimisen lisäämistä.

Työryhmä olisi myös valmis kehittämään työmarkkinoita niin sanotun Tanskan mallin suuntaan. Tämä tarkoittaisi irtisanomissuojan heikentämistä mutta työttömyysturvan vahvistamista.

Alivaltiosihteeri Vesa Vihriälän johdolla valmistellussa raportissa tarjotaan yhtenä vaihtoehtona nuoriin työntekijöihin sovellettavaa mallia, jossa heikennettyä työsuhdeturvaa tasapainotettaisiin tehostetuilla koulutus- ja työllistämistoimilla ja korotetulla työttömyysturvalla.

Tätä perustellaan sillä, että työnantaja joutuu ottamaan riskin palkatessaan työntekijän, jolla on vain vähän työkokemusta. Myös nuorten pitkäaikaistyöttömyyden riski on suurempi ongelma kuin vanhempien työntekijöiden.

Koulutuspuolelle työryhmä tarjoaa yliopistojärjestelmän tehostamista
Lukukausimaksujakaan ei ole syytä pitää tabuna, kunhan esimerkiksi voucher-järjestelmällä huolehditaan siitä, että opiskelijoilla on kotitaustastaan riippumatta mahdollisuudet kaiken tasoiseen opiskeluun.

Raportissa kyseenalaistetaan myös yleissivistävän koulutuksen kyky painottaa riittävästi sosiaalisia interaktiotaitoja, matemaattista päättelykykyä ja oppimisosaamista. Sekava aikuiskoulutusjärjestelmä pitäisi remontoida ja huippuosaajia haalia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Enemmän Globalisaatio-raportista Valtioneuvoston sivuilla

Sivun alkuun

Lähisuhde- ja perheväkivallan määrää vähennettävä

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä on päättänyt tehostaa yhteistyötä perhe- ja läheisväkivallan määrän vähentämiseksi. Ministeriryhmä päätti jo aiemmin syksyllä, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentäminen on viranomaisten yhteinen tavoite vuonna 2007. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käsitteli sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmistellun selvityksen tarpeesta keskittää perhe- ja läheisväkivallan vähentämisen osaamista valtakunnallisesti. Erityisesti tukea paikalliselle väkivallan vähentämistyölle on lisättävä.
Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla jatketaan perhe- ja läheisväkivallan vähentämisen organisointiin liittyvien ratkaisujen valmistelua.

Ministeriryhmä piti tarpeellisena täsmentää ja yhtenäistää käytäntöjä koskien terveydenhuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuutta lapsiin kohdistuvien väkivaltatapausten ilmoittamisesta poliisille. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää tarpeet täsmentää ohjeistusta yhtenäisen puuttumiskynnyksen varmistamiseksi.

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän puheenjohtajana toimii sisäasiainministeri Kari Rajamäki ja jäseninä oikeusministeri Leena Luhtanen, peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ja toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos. Ministeriryhmän kokoukseen osallistui myös ympäristöministeriön kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi.

Sivun alkuun

Julkisen vallan rooli pienten lasten hoivassa kasvaa Euroopassa

Julkinen vastuu pienten lasten hoivassa kasvaa selvästi useissa Euroopan maissa. Suomi poikkeaa joustamattomilla ja melko matalilla tukimuodoillaan muista Pohjoismaista. Vanhusten hoivaan ei ole panostettu juuri missään maassa yhtä paljon kuin pienten lasten hoivaan, ja se on kaikkialla melko heikosti koordinoitua.

Tuoreessa selvityksessä verrataan 12 Euroopan maata ja niiden osalta kahta kustannuksiltaan laajinta hoivapolitiikan aluetta: pienten lasten ja vanhojen ihmisten hoivaa.

Pienten lasten hoivapolitiikan välineitä ovat palvelut (esim. päivähoito), vapaat (esim. äitiysvapaa) ja raha (esim. kotihoidon tuki). Euroopan maiden välillä on suuria eroja, ja tilastotkin ovat osin puutteellisia. Yhteinen piirre on, että julkinen vastuu lastenhoivapolitiikassa on selvästi lisääntynyt Euroopassa 1990-luvun alusta. Perhevapaa-lainsäädäntö on lisännyt vanhempien mahdollisuutta hoivata omia lapsiaan, lisäksi pienten lasten päivähoito ja esikoulutoiminta ovat laajentuneet. Yleinen linja on parantaa erityisesti isien oikeutta huolehtia lapsistaan.

Selvityksessä vertailtiin lisäksi vanhusten laitoshoitoa, kotihoitoa ja rahallisia hoivaetuuksia. Vanhusten hoiva ei kuulu missään maassa sosiaalipolitiikan "kovaan ytimeen". Sitä eivät säätele EU-direktiivit, eikä kaikissa maissa ole edes pitkäaikaishoivaa koskevaa lainsäädäntöä. Kansalliset ja maiden sisäisetkin erot ovat suuria. Siinä ei ole tapahtunut samanlaista julkisen vastuun lisääntymistä kuin lasten hoivassa.

Selkeä trendi on siirtyminen laitoksista kotihoivaan. Ratkaisuja haetaan myös rahallisista etuuksista, joilla iäkkäät ihmiset voivat ostaa itselleen palveluja.

Tutkijoiden mukaan vanhusten hoivan tilanne voi kuitenkin olla nopeasti muuttumassa, kun siitä tulee työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta keskeinen kysymys. Kun naiset siirtyvät laajemmin ansiotyöhön ja eläkeikä nousee, puoliso- ja omaishoivalle jää entistä vähemmän tilaa.

Hoivapolitiikka muutoksessa: Julkinen vastuu pienten lasten ja ikääntyneiden hoivasta 12:ssa Euroopan maassa -raportti on osa Stakesin hyvinvointivaltion rajat -hanketta, jonka tehtävänä on arvioida hyvinvointivaltion tilaa eri näkökulmista ja tuoda keskusteluun esille uusia ehdotuksia.

Lue julkaisu Stakesin internet-sivuilta (pdf)

Sivun alkuun

Laki tilaajan vastuusta voimaan ensi vuoden alusta

Eduskunta on hyväksynyt lain tilaajayrityksen selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Laki edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Lisäksi se velvoittaa yritykset varmistamaan, että niiden kanssa vuokratyötä ja alihankintasopimuksia tekevät yritykset täyttävät omalta osaltaan lakisääteiset velvoitteensa.
Laki tulee voimaan 1.1.2007.

Laki koskee Suomessa tehtävää työtä. Lakia sovelletaan, jos vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää 7 500 euroa ilman arvonlisäveroa. Tällä tarkoitetaan sopimuksen koko arvoa erittelemättä siitä työn osuutta.

Lain mukaan tilaajan tulee pyynnöstä ilmoittaa ulkopuolista työvoimaa koskevasta sopimuksesta luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Asiasta ilmoittaessaan tilaajan on selvitettävä käytettävän työvoiman määrä, yrityksen nimi, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kestoaika ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot.

Jotta lakia pysytään valvomaan ja laiminlyöntimaksuja koskevia päätöksiä valmistelemaan asianmukaisesti, vuoden 2007 talousarviossa ehdotetaan, että työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen henkilöstömäärää lisättäisiin 12 henkilöllä.

Sivun alkuun

Työhallinnon uudet neuvontanumerot

Työhallinnossa otetaan käyttöön asiakkaille aiempaa edullisemmat neuvontanumerot. Uusiin 010 19-alkuisiin numeroihin vastataan vuoden 2007 alusta lähtien.

Työlinja palvelee useimmissa asioissa arkisin kello 8-19 välisenä aikana. Tärkeimmät työnhakijoille suunnatut palvelut löytyvät numeroista 010 19 4904 (avoimet työpaikat ja työvoimatoimistojen palvelut) ja 010 19 4906 (työnhaun muutostiedot).

Työnantajia palvellaan työpaikan ilmoittamiseen ja verkkoasiointiin liittyvissä asioissa nykyisen palvelunumeron 010 60 76780 lisäksi myös numerossa 010 19 4907.

Koulutuslinjan uusi rinnakkaisnumero on 010 19 4901. Työlinja palvelee myös ruotsiksi.

Työlinja vastaa kysymyksiin myös sähköpostitse. Viesteihin vastataan mahdollisimman pian, arkisin viimeistään vuorokauden sisällä. Työlinjan sähköpostiosoite on tyolinja@mol.fi .

Kaikki työhallinnon, työvoimatoimistojen ja Työlinjan uudet neuvontanumerot löytyvät vuoden vaihteessa osoitteesta www.mol.fi  sekä työvoimatoimistojen omilta kotisivuilta, osoitteet ovat muotoa www.mol.fi/paikkakunta, esim. www.mol.fi/helsinki.

Sivun alkuun