|
Yliopistojen taloudellista itsehallintoa
laajennetaan
Valtioneuvosto esittää yliopistojen taloudellista itsehallintoa lisättäväksi
antamalla kaikille yliopistoille mahdollisuus omaan valtion
talousarviotalouden ulkopuoliseen omaisuuteen ja siihen liittyvään
oikeushenkilöllisyyteen. Esityksen mukaan kaikki yliopistot saisivat
oikeuden vastaanottaa lahjoitusvarallisuutta sekä säätiöiltä ja yksityisiltä
yhteisöiltä siirrettäviä varoja, joiden hallinnasta ja käytöstä yliopistojen
toiminnan ja tehtävien tukemiseen yliopistot voisivat päättää itsenäisesti.
Esityksen mukaisen yliopistorahaston verovapauteen sovelletaan
verolainsäädännön yhteisöä koskevia säännöksiä.
Yliopistot säilyvät edelleen valtion tilivirastoina ja niiden toiminnan
rahoituksesta huolehditaan jatkossakin pääosin valtion talousarviossa
myönnettyjen toimintamenojen kautta.
Nykyisin oikeus omaan omaisuuteen eli rahastotalouteen on historiallisista
syistä vain Helsingin yliopistolla ja Åbo Akademilla, joten lainmuutos
edistää yliopistojen yhdenvertaista asemaa taloudellisen itsehallinnon
osalta.
Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2007 alussa.
Sivun alkuun
Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen
Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen jatkuu. Toimintoja
kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, profiloidutaan, tiivistetään
yhteistyötä, verkostoidutaan ja kansainvälistytään…
Opetusministeriö pyysi yliopistoilta elokuun loppuun ehdotukset
rakenteellisen kehittämisen hankkeille. Yliopistot esittivät 200 hanketta,
joiden rahoitustarve oli vuonna 2007 yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. OPM
on osoittamassa hankkeisiin vuosina 2006 ja 2007 yhteensä noin 18 miljoonaa
euroa, mikä sisältää myös aiemmin tulosneuvotteluissa sovitun rahoituksen.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä pohditaan
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa pohditaan jo
kolmessa hankkeessa Lappeenrannassa, Oulussa ja Kuopiossa. Olennaista näissä
hankkeissa on löytää toimintamalleja, jossa löydettäisiin kaikkia yhteistyön
osapuolia parhaiten hyödyntävät toiminta-alueet ja -tavat. Tammikuussa 2007
opetusministeriö järjestää näitä hankkeita koskevan seminaarin, joka tarjoaa
mahdollisuuden tiedon ja kokemusten vaihtoon.
Seuraavassa Universitas-lehdessä käsitellään asiaa.
Lehdessä julkaistaan mm. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin
kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun rehtorien haastattelut.
Lisäksi saamme henkilöstöedustajien näkemykset Joensuun ja Kuopion
yliopistojen yhteishankkeesta sekä Turun yliopiston ja Turun
kauppakorkeakoulun yhteishankkeesta.
Sivun alkuun
STTK-Opiskelijat ja Suomen
Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) ry:
Perheen ja opiskelun yhteensovittaminen haastavaa
Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys Suomessa on kasvanut
nopeasti 1990-luvulta lähtien ja tilanne on edelleen heikentynyt. Erityisen
vaikeassa tilanteessa ovat opiskelijaperheet. Toimeentuloon liittyvien
ongelmien lisäksi lapsiperheiden tilannetta vaikeuttaa entisestään
opiskelun, perheen ja useimmissa tapauksissa myös työn yhteensovittamiseen
liittyvät haasteet.
STTK-Opiskelijoiden ja Suomen Ylioppilaskuntien liiton perhepoliittisessa
seminaarissa käsiteltiin perheen ja opiskelun yhteensovittamiseen liittyviä
ongelmia sekä kehittämiskohteita.
- Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että perhe ja opiskelu nähdään toisistaan
erillisinä elämänvaiheina. Kuitenkin tilannetta tulisi tarkastella
kokonaisvaltaisesti, opiskelun tulisi olla mahdollista kaikissa elämän
vaiheissa, totesi SYL:n hallituksen jäsen Liisa Selvenius.
Opiskelijoiden mahdollisuutta edetä opinnoissaan myös perhevapaiden aikana
on parannettava. Myös perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon liittyvät
ongelmat on selvitettävä. Tällöin opinnot etenevät ja vältytään turhilta
keskeyttämisiltä.
STTK-Opiskelijat ja Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL toteavat, että
tutkittua tietoa perheellisten opiskelijoiden asemasta on varsin vähän.
Järjestöt ehdottavat, että aiheesta tulee pikaisesti käynnistää laajempi
selvitystyö.
www.sttk-opiskelija.fi
Sivun alkuun
STTK: EU epäonnistui työaikakysymyksessä
EU:n ministerineuvosto hylkäsi Suomen esityksen
työaikadirektiivin uudistamiseksi. Suomen esitys oli vallitsevassa
poliittisessa ilmapiirissä realistinen, mutta ei riittävä.
Esityksestä jäi puuttumaan riittävät takeet siitä, ettei EU:n alueella
ryhdytä direktiivien sallimien poikkeusten avulla epäterveeseen
työaikakilpailuun. Erityisesti työntekijäjärjestöt edellyttivät, että
direktiivin on estettävä ylipitkät työajat. Tässä tärkeässä asiassa Suomen
esitys epäonnistui.
Prosessin epäonnistuminen johtaa siihen, että komissio ryhtyy oikeudellisiin
toimiin direktiiviä rikkovia maita kohtaan. Suomi on yksi näistä maista.
Tilanne ei kuitenkaan johda olennaisiin muutoksiin suomalaisessa
työmarkkinakentässä. Jatkossakin työaikamme perustuvat kansalliseen lakiimme
ja kollektiivisiin sopimuksiin.
Direktiivihankkeen epäonnistuminen on vakava asia. Työntekijäjärjestöt ovat
edellyttäneet muun muassa Britanniassa käytössä olevan työaikapoikkeuksen (opt
out) kieltämistä. Poikkeus mahdollistaa direktiivin salliman 48 tunnin
enimmäistyöajan ylittämisen. Järjestöt eivät voi hyväksyä sitä, että
työntekijä ja työnantaja voivat sopia keskenään säännöllisestä yli 48 tunnin
työviikosta. Tällainen sopiminen ei ole tasapuolista, vaan käytännössä
työnantajien sanelemaa.
Työaikoihin tulee EU:ssa ottaa kokonaisvaltainen näkemys. Kyse on muun
muassa työssä jaksamisesta, työn- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta sekä
tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamisesta eri maissa toimiville
yrityksille. EU ei voi globaalissa kilpailussa jättää työaikakysymystä
markkinavoimien varaan.
STTK edellyttää, että työaikakysymyksen käsittelyä jatketaan ja
työaikadirektiivin mahdollistamat ylipitkät työajat kielletään.
Sivun alkuun
Sanomalehdet puolustavat
hyvinvointivaltiota
Keskeisten suomalaisten sanomalehtien uutisointi perustuu
yhä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanteeseen, vaikka politiikan ja
talouden eliitti puhuu päivittäin julkisuudessa kilpailun ja yksityistämisen
puolesta. Tämä käy ilmi yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkosen
tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Ilkan
sosiaali- ja terveyspoliittista kirjoittelua vuosilta 1986, 1996 ja 2006.
Artikkeli "Printattu hyvinvointivaltio" on julkaistu
Yhteiskuntapolitiikka-lehden uusimmassa numerossa.
Rahkosen mukaan tutkitut lehdet osoittautuivat myönteisiksi pohjoismaista
hyvinvointivaltiomallia kohtaan: suurimmassa osassa juttuja lehtien
sosiaali- ja terveyspoliittinen kirjoittelu nojautuu vahvasti julkisen
sektorin rahoittamaan toimintaan, ja kolmas sektori toimii vain sen
täydentäjänä. Myönteisyys ei tarkoita pelkästään pääkirjoituksia ja muita
kannanottoja, vaan se näkyy kautta linjan uutisten sävyssä ja painotuksissa.
Hyvinvointivaltio on mukana jutuissa eräänlaisena kyseenalaistamattomana
lähtöoletuksena, kulttuurisena syvärakenteena. Tutkittaessa juttujen
toimijoita havaittiin lisäksi, että lehdet välittävät sosiaali- ja
terveyspoliittisista kysymyksistä hyvin virallisen, kenties jopa
byrokraattisen kuvan. Tämä sopiikin hyvin suomalaiseen ajatusmaailmaan:
meillä perusturvaa, sairaanhoitoa ja muita hyvinvointipalveluja pidetään
nimenomaan virallisten toimijoiden, ei niinkään satunnaisten harrastajien
toimenkuvana.
Artikkelissa todetaan, että vaikka hyvinvointivaltion kannatus on jaettua,
tutkimus paljasti eroja lehtien profiileissa. Helsingin Sanomat on
leimallisimmin "sosialidemokraattisen mallin" mukaisen hyvinvointivaltion
puolustaja. Aamulehti on hieman kriittisempi julkista sektoria kohtaan, ja
tämä näkyi varsinkin vuonna 1986, jolloin se oli vielä kokoomuksen
äänenkannattaja. Ilkassa korostuu muita lehtiä enemmän kolmannen sektorin
osuus, ennen kaikkea kristillispohjaista hyväntekeväisyyttä ja
vapaaehtoistyötä käsittelevien juttujen muodossa. Silti Ilkka ja
Aamulehtikin ovat hyvinvointivaltion kannalla.
Länsimaissa 1980-luvulta alkaen on yleistynyt uusliberalistinen suuntaus,
jonka kilpailuideologiaan kuuluu valtion roolin rajoittaminen ja yksityisen
kansalaisen vastuun lisääminen, joten hyvinvointivaltio sopii huonosti
uusliberalistisiin oppeihin. Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on
osoitettu, että uusliberalismista on tullut päättäjien keskuudessa yleisesti
hyväksytty tapa hahmottaa maailmaa. Rahkosen mukaan esimerkiksi
sosiaalipalveluiden tuottamisessa kolmannen sektorin osuus on lisääntynyt,
ja samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet. Niinpä voisi olettaa, että
kilpailupuhe olisi vaikuttanut myös median tapaan raportoida sosiaali- ja
terveyspolitiikasta.
Tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole käynyt.
Sivun alkuun
Työnhakusuunnitelmien toteutus ja
seuranta on kirjavaa
Työvoimaneuvojat pitävät työnhakijan ja työvoimatoimiston
yhdessä laatimia työnhakusuunnitelmia tarpeellisina. Suunnitelmat vaatisivat
kuitenkin parempaa päivitystä ja nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin.
Työvoimaneuvojat kaipaavat tähän lisää resursseja. Suunnitelmien toteutuksen
alueelliset erot ovat suuria. Ruuhka-Suomessa suunnitelmia laaditaan
harvemmin kuin muualla.
Näin todetaan työministeriön teettämässä tutkimuksessa Työnhakusuunnitelmien
toteutumisen seuranta. Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston työelämän
tutkimuskeskuksessa erikoistutkija Simo Ahon johdolla. Työministeriö käyttää
tutkimuksen tuloksia hyödyksi palvelujen kehittämistyössä.
www.mol.fi
Sivun alkuun
Sokeain viikko 12.-19.11.
Tänä vuonna Sokeain viikon teemana on Daisy (Digital
Accessible Information System) eli saavutettava äänite. Suomessa on noin 80
000 näkövammaista ihmistä ja jos otetaan huomioon muut lukemisesteiset,
joukko on lähes puoli miljoonaa.
Näkövammaisten Keskusliitto muistuttaa, että näkövammaiset ihmiset
tarvitsevat äänikirjojen ja -lehtien lisäksi saman informaation kuin muutkin
kansalaiset. Kun esimerkiksi julkiset laitokset, kunnat ja palveluala
tuottavat monenlaisia esitteitä jaettavaksi maksutta kansalaisille, niiden
tulee huolehtia myös siitä, että sama informaatio jaetaan saavutettavassa
muodossa.
www.nkl.fi
Sivun alkuun
Yhteishaku siirtyy nettiin 2008
Vuonna 2008 ammatilliseen ja lukiokoulutukseen voidaan
hakea Internetin kautta. Sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä
kehitetään palvelemaan entistä paremmin hakijoita, koulutuksen järjestäjiä
sekä muita ammatillisen ja lukiokoulutuksen toimijoita. Yhteishaussa haetaan
kuten tähänkin asti keväällä ja syksyllä, mutta vuodesta 2008 lähtien
keväisin on vain yksi yhteinen hakuaika.
Sivun alkuun
|
