|
Vuoden viimeinen Universitas-lehti
Vuoden viimeinen Universitas-lehti ilmestyy itsenäisyyspäivän tienoolla.
Aineistojen deadline on 20.11. mennessä. Kentältä toivotaan kuvia,
haastatteluja, juttuja, mielipiteitä, kannanottoja… jne.
YHL:n liittovaltuusto kokoontuu
18.11.2006
Liittovaltuuston varsinainen kokous pidetään lauantaina 18.11.2006 Sokos
Hotel Vantaassa, Tikkurilassa. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 18
§:ssä mainitut asiat.
Selvitysmies ehdottaa Helsingin
taideyliopiston perustamista
Taideyliopistojen yhteistyötä sekä organisaatiorakenteita selvittänyt
professori Turo Virtanen ehdottaa, että Kuvataideakatemia,
Teatterikorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistetään uudeksi
monialaiseksi taideyliopistoksi, jonka nimi olisi Helsingin taideyliopisto
(Helsinki University of Arts). Virtasen mukaan yhdistyminen olisi
mahdollista myös siten, että Taideteollisen korkeakoulun muotoilun osasto ja
mahdollisesti muitakin oppiaineita siirtyisi Teknilliseen korkeakouluun,
jonne muodostettaisiin muotoilun osasto.
Uudessa taideyliopistossa voisi suorittaa sekä taiteellisia että
tieteellisiä jatkotutkintoja. Yliopiston erillislaitokseksi selvitysmies
ehdottaa perustettavaksi taiteen tutkimuksen instituuttia, jonka tehtävänä
olisi edistää taide- ja taiteilijalähtöistä tutkimusta ja kehittää
taiteisiin kohdistuvan taiteellisen ja tieteellisen tutkimuksen vuoropuhelua
sekä vastata jatkokoulutusyhteistyön kehittämisestä ja tutkimuspalveluista.
Mediakeskus Lumeen valtakunnallisesta tehtävästä media-alan tutkimus- ja
kehittämistoiminnan keskuksena selvitysmies ehdottaa luovuttavaksi. Lume
toimisi jatkossa taideyliopiston koulutus- ja tutkimustoiminnan resurssina
ja siitä muodostettaisiin uuden taideyliopiston ja muiden yhteisöjen kuten
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Uudenmaan ruotsinkielinen
ammattikorkeakoulu Arcadan yhteinen laitos.
Taideyliopistojen hallintopalvelut selvitysmies esittää tuotettavaksi
pääkaupunkiseudun yliopistojen yhteisessä hallintopalvelukeskuksessa, jonka
jäseneksi Helsingin yliopisto liittyisi toimintamallin kehittymisen jälkeen.
Kirjasto- ja tietopalvelujen osalta selvitysmies ehdottaa, että
Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun kirjastot yhdistetäisiin
Sörnäisten kampuksen kirjastoksi, joka toimisi Aralis-kirjastokeskuksen
alaisuudessa.
Tietohallintotehtävien sekä tiedotus- ja julkaisutoiminnan resurssit
yhdistettäisiin ja luotaisiin toimintayksiköitä tukevat yhteiset palvelut.
Sivun alkuun
Valtiovarainministeriö julkaisi
keskustelualoitteen:
Julkisen talouden kestävyys ja palvelutuotannon tuottavuus
Tulevat haasteet, joista kansainvälinen kilpailukyky ja väestön ikääntyminen
ovat keskeisimpiä, edellyttävät myös julkiselta sektorilta hyvää
tuottavuuskehitystä ja kykyä uudistua. Julkisen sektorin elinvoimaisuuden ja
palkkatason kilpailukykyisyyden varmistamiseksi hyvinvointipalvelujen
tuottavuus on kyettävä kääntämään kasvu-uralle. Siksi tarvitaan välttämättä
uudistuksia, joilla voidaan varmistaa palvelujen laadun ja
kustannustehokkuuden jatkuva parantaminen. Tässä keskustelualoitteessa
käsitellään keskeisiä keinoja, joilla voidaan vaikuttaa julkisen sektorin
tuottavuuteen ja tehokkuuteen.
Julkisrahoitteisissa palveluissa on täysin mahdollista saavuttaa hyvä
tuottavuuskehitys ja tehokkuus. Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan
käyttöönotto ei ole toistaiseksi tehostanut riittävästi toimintoja
julkisella sektorilla. Tieto- ja viestintätekniikan tehokas hyödyntäminen
palveluissa edellyttääkin samanaikaista palvelumallien/konseptien
uudistamista sekä tarvittavien rakenteellisten uudistusten tekemistä.
Julkisen sektorin tuottavuutta voidaan kasvattaa myös altistamalla
tuotteistettavissa ja hinnoiteltavissa olevia palveluja kilpailulle sekä
asiakkaiden valinnoille ja valvonnalle.
Henkilöstörakenteen muutos on kyettävä hyödyntämään palvelutuotantoa
tehostavalla ja henkilötyötä säästävällä tavalla. Teknologia yhdistettynä
organisaatioiden ja toimintatapojen uudistamiseen antaa tähän hyvät
mahdollisuudet. Eläkepoistuman hyödyntämiseen sekä tehtävien ja
henkilöstörakenteen kehittämiseen kohdistuu entistä suurempia haasteita.
Tavoitteeksi olisi asetettava kunnallishallinnon ja kuntien palvelutuotannon
tehostaminen siten, etteivät henkilöstömenot ja -määrä kasva kahden
seuraavan hallituskauden aikana ennen suurten ikäluokkien hoito- ja
hoivatarpeiden kasvua.
Sivun alkuun
Parempia edellytyksiä e- ja etätyölle
Hallituksen hyväksymällä periaatepäätöksellä linjataan toimenpiteitä e-työn
ja etätyön edistämiseksi. Periaatepäätöksen keskeisenä tavoitteena on
parantaa työelämän laatua ja tuottavuutta sekä edistää ekologisesti ja
sosiaalisesti kestäviä työskentelytapoja ja liikkumisen muotoja.
Periaatepäätöksen sisältämät toimintalinjaukset koskevat erityisesti
johtamista ja e-työn teknisiä ja muita edellytyksiä. Päätöksessä yksilöidään
tarvittava yhteistyö ja vastuutahot.
Etätyö ja e-työ kytkeytyvät vahvasti teknisiin sekä ekologisiin kysymyksiin.
Ne vaikuttavat monin tavoin myös työelämän laatuun ja työn organisointiin.
Etätyöllä on voitu parantaa työn tuottavuutta, työ- ja perhe-elämän
yhteensovittamista ja työntekijöiden jaksamista. Se on auttanut myös
myöhentämään eläkkeelle siirtymistä, vähentämään työmatkaliikennettä ja
turvaamaan maaseudun työpaikkakehitystä.
Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset mahdollistavat etätyöhön siirtymisen.
Etätyöhön sovelletaan samaa työ- ja virkasuhdelainsäädäntöä sekä työ- ja
virkaehtosopimuksia kuin vastaavaan työnantajan tiloissa tehtävään työhön.
Etätyösopimusten sisällöstä on olemassa työmarkkinajärjestöjen puitesopimus
vuodelta 2005.
Sivun alkuun
OECD-arviointi: Korkeakoulujen
uudistuttava
OECD on julkaissut arviointiraportin suomalaisen korkeakoululaitoksen
tilasta ja korkeakoululaitoksemme kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Raportin tekijöitä ovat professori John Davies Englannista, professori Erik
Thulstrup Tanskasta, tutkimusjohtaja Lillemor Kim Ruotsista ja tohtori
Thomas Weko OECD:n sihteeristöstä.
OECD:n asiantuntijat arvioivat suomalaisen korkeakoulujärjestelmän vahvaksi
ja hyväksi pohjaksi tulevaisuuden haasteille. He lisäisivät yliopistojen
hallintoon valmiutta strategiseen johtamiseen. Yliopistoilla tulisi olla
nykyistä itsenäisemmät mahdollisuudet monipuolistaa toimintaansa ja hankkia
ulkopuolista rahoitusta.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen duaalimalli on toistaiseksi palvellut
hyvin kansallisia tarpeita. Tulevaisuudessa alueellinen ja kansainvälinen
kehitys edellyttää kuitenkin entistä suurempaa joustavuutta korkeakouluilta
ja korkeakoulupolitiikalta. Korkeakoululaitoksen rakenne on uusien
haasteiden edessä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä
tulisi nykyisestään tiivistää ja monipuolistaa. Korkeakouluyhteistyön luonne
voi vaihdella aina vapaaehtoisista yhteistyömuodoista kokonaisten
korkeakoulujen välisiin fuusioihin.
Asiantuntijat korostavat, että Korkeakoulujen arviointineuvoston tulee olla
riippumaton suhteessa opetusministeriöön ja ministeriön
korkeakoulupoliittisiin linjauksiin. Jos arvioinnin tuloksia käytetään
ohjauksen ja rahanjaon pohjana, on vaara, että korkeakoulut eivät uskalla
kriittisesti arvioida omaa toimintaansa. Korkeakouluja koskevaa
tietoperustaa on tarpeen edelleen vahvistaa.
Sivun alkuun
Valtiokonttorin työhyvinvointi opas
Valtiokonttorin Kaiku-hankkeen tiimoilta on toteutettu
muutoksenhallintaan liittyvästä aineistosta valmisteltu opas Muutos -
Työhyvinvointi muutoksessa. Opas on tarkoitettu valtionhallinnon esimiehille
ja kehittäjille. Oppaassa olevat neuvot tukevat myös luottamusmiehiä ja
paikallistason toimijoita heidän työssään. Opas löytyy pdf-muodossa
Valtionkonttorin Kaiku-Palvelut nettisivuilta osoitteesta
www.kaiku-tyohyvinvointipalvelut.fi (Julkaisut > Oppaat ja esitteet).
Sivun alkuun
|