|
Korkeakoululaitoksen rakenteita kehitetään
Korkeakoulujen toimintaympäristön muutokset edellyttävät
korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Haasteet liittyvät erityisesti
toiminnan laadun ja tehokkuuden lisäämiseen, julkisen tutkimusjärjestelmän
toimivuuden parantamiseen, kansainvälistymiseen ja väestön ikärakenteen
muutokseen. Molemmilla korkeakoulusektoreilla on jo käynnistetty suuri
joukko rakenteelliseen kehittämiseen liittyviä hankkeita ja osa hankkeista
ylittää sektoreiden rajat.
Valmistelutyö pohjautuu laajalti korkeakoulujen itsensä käynnistämien
hankkeiden tavoitteisiin sekä mm. yliopistojen rehtorien neuvoston
manifestissaan esittämiin periaatteisiin. Linjauksilla voidaan edistää
yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloitumista ja uudenlaisten
kokonaisuuksien syntymistä.
Korkeakoululaitosta kehitetään yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja
niiden välisistä yhteenliittymistä muodostuvana kokonaisuutena, siten että
järjestelmän rakenteet voivat vaihdella alueellisesti. Tavoitteena on, että
korkeakoulut voivat nykyistä paremmin vastata alueiden erilaisiin
tarpeisiin.
Koulutuksen alueellinen saatavuus turvataan yhteiskunnan kannalta
keskeisillä aloilla riittävän suurissa ja hyvin resursoiduissa
korkeakouluyksiköissä molempien kieliryhmien tarpeet huomioiden. Tavoitteena
on, että vuonna 2020 yliopistojen kandidaattikoulutuksen
aloituspaikkatarjonta on 17 500 ja ammattikorkeakoulujen 22 500.
Korkeakoulujen yksiköitä ja laitoksia uudistetaan. Yliopistoissa tavoitteena
on vähintään 5-10 professorin laitokset, joissa on riittävän suuri ja
korkeatasoinen tutkijakunta ja nykyaikainen infrastruktuuri.
Korkeakoulututkintoja ja koulutusohjelmia kehitettäessä kiinnitetään
huomiota ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektoreiden yhteistyö- ja
työnjakokysymyksiin.
Korkeakoulujen koulutus- ja tutkimuspalveluiden vaikuttavuuden
vahvistamiseksi ja liiketoiminnalliseksi hyödyntämiseksi perustetaan
korkeakoulujen ja muiden toimijoiden yhteisiä yhtiöitä tai muita soveltuvia
organisaatioita. Yliopistojen täydennyskoulutus-rakenteet uudistetaan
pääsääntöisesti yhtiöpohjaiseksi toiminnaksi vuoteen 2010 mennessä. Avointa
yliopisto-opetusta kehitetään valtakunnallisena kokonaisuutena, siten että
tarjonta valtakunnallisesti koordinoitua vuoteen 2010 mennessä.
Tavoitteiden toteuttamista ja korkeakoulujärjestelmän kokonaisuuden
kehittämistä tuetaan tarvittavin lainsäädäntötoimin.
OPM:n valmisteluryhmän muistio
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet löytyy OPM:n
nettisivuilta.
Sivun alkuun
Korkeakoulutettujen nuorten
palkkakehitys hidastunut
Sitran uusi raportti Koulutuksen taloudelliset vaikutukset kartoittaa
koulutusinvestointien taloudellisia vaikutuksia työmarkkinoilla,
elinkeinoelämässä ja koko kansantalouden kannalta. Raportissa analysoidaan
olemassa olevan tutkimustiedon perusteella sitä, miten koulutukseen
sijoittaminen vaikuttaa talouden tuottavuuteen, kasvuun ja tulonjakoon sekä
millaista hyötyä koulutusinvestoinnit tuottavat yksilöille. Raportin ovat
koonneet tutkimusjohtaja Rita Asplund sekä tutkimuspäällikkö Mika Maliranta
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.
www.sitra.fi > Julkaisut
Sivun alkuun
STTK:n tasa-arvopalkinto
projektikoordinaattori Marja-Leena Haatajalle
STTK:n vuotuinen tasa-arvopalkinto on myönnetty Kajaanin yliopistokeskuksen
projektikoordinaattorille Marja-Leena Haatajalle. Perusteluissa todetaan,
että palkittu on ottanut toiminnassaan hyvin huomioon STTK:laiset arvot
tasa-arvon toteuttamiseksi ja toiminut aloitteellisesti omalla
erityisosaamisalueellaan koulutuksen ja työelämän tasa-arvokysymyksissä.
Marja-Leena Haataja on Pardian/YHL:n jäsen. Hän on toiminut Oulun yliopiston
Kajaanin toimipisteessä yli 20 vuotta tasa-arvon edistäjänä. Hän on
edistänyt työelämän tasa-arvoisia käytäntöjä kuten työn ja yksityiselämän
yhteensovittamista, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja työelämän rakenteiden
purkua pois perinteisistä miesten ja naisten ammateista.
Haataja on lisäksi toiminut kaikkiaan seitsemässä tasa-arvohankkeessa
kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja edistänyt tasa-arvokysymyksiä
”vauvasta vaariin”. Parhaillaan hän toimiii projektikoordinaattorina
Women-it –hankkeessa, jolla halutaan vaikuttaa siihen, että naisten osuus
teollisuuden ja teknologian aloilla lisääntyisi.
STTK:n tasa-arvopalkinto jaettiin nyt seitsemännen kerran järjestön
Kansainvälisen naistenpäivän juhlassa Helsingissä. Palkitun valitsi ja
palkinnon luovutti Kirkon Ulkomaanavun apulaistoiminnanjohtaja Marianne
Heikkilä.
Sivun alkuun
Ylijohtaja Arvo Jäppinen
eläkkeelle
Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Arvo
Jäppinen jää eläkkeelle 1.6.2006. Hänen määräaikainen nimityksensä
ylijohtajan virkaan päättyy 31.5.2006. Ylijohtaja Jäppinen on johtanut
koulutus- ja tiedepolitiikan osastoa vuodesta 2001. Sitä ennen hän on
vuodesta 1969 toiminut opetusministeriössä monissa eri tehtävissä, muun
muassa kahden yksikön johtajana.
Sivun alkuun
Hyvä informaatio-ohjaus
vaikuttaa ja tuo tulosta
Valtion informaatio-ohjaus on tukenut hyvin laatutyötä, mutta palveluiden
kehittämisen ja tuottavuuden kannalta informaatio-ohjaus on ollut
puutteellista, toisinaan jopa kustannuksia kasvattavaa. Oikein toteutettuna
valtion informaatio-ohjauksella yhdessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen
kanssa voidaan edistää kuntien tuottavuutta, kehittämiskykyä ja tiedon
hyödyntämistä. Informaatio-ohjaus tulisi myös kytkeä poliittiseen
tavoiteasetteluun. Ohjauksen keinovalikoimaa tulisi pohtia jo silloin, kun
asetetaan tavoitteita ja mietitään niiden toimeenpanoa.
Tutkimus osoitti, ettei informaatio-ohjauksen vaikuttavuudesta ole kovin
selkeää käsitystä. Informaatio-ohjaus on tapahtunut eri muotojen, kuten
arvioinnin, suositusten ja vertaisoppimisen kautta. Toteutus ei ole
koordinoitua, eivätkä informaatio-ohjauksen muodot aina tue toisiaan tai
muodosta keskenään riittävän ehyttä kokonaisuutta. Suhde resurssi- ja
normiohjaukseen ei aina ole johdonmukainen ja looginen. Lisäksi valtion
keskushallinnon organisaatioiden roolit näyttäytyvät kuntatoimijoille
jossakin määrin epämääräisinä ja paikoitellen kunnat kokevat hukkuvansa
tiedon tulvaan.
Keskushallinnossa ongelmana nähdään kapasiteetti- ja osaamisvaje tiedon
hyödyntämisessä, kun taas kuntatoimijat nostavat esille lähinnä ajan ja
taloudellisten resurssien puutteen sekä ohjauksen epäyhtenäisyyden.
Kuntatasolla tuotannollis-taloudellinen suhtautumistapa
informaatio-ohjaukseen on selkeämmin edustettuna kuin valtion
keskushallinnossa.
Tutkimuksen ohjausryhmä pitää tärkeänä yhtenäisten periaatteiden linjaamista
hyvinvointipalvelujen informaatio-ohjaukselle. Ohjausryhmä korostaa mm.
toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointien tehostamista ja
ennakoivaa ohjausta sekä parempaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä
tiedon hallinnan ja ohjauksen vuorovaikutteisuuden parantamisessa.
Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto voisi käynnistää
kehittämistyön.
Ohjausryhmä esittää myös, että esim. Kunnallistalouden ja -hallinnon
neuvottelukunta asettaisi suppean työryhmän tai selvitysmiehen tekemään
ehdotukset hyvinvointipalvelujen / peruspalvelujen arviointitoiminnan
toteutuksen ja koordinaation tehostamisesta.
Lapin yliopiston professorit Jari Stenvall ja Antti Syväjärvi ovat tutkineet
valtion informaatio-ohjauksen merkitystä kuntien sosiaali- ja
terveyspalveluissa sekä opetuksessa. Valtiovarainministeriön tilaama
selvitys Onks tietoo? Valtion informaatio-ohjaus kuntien
hyvinvointitehtävissä julkistettiin 8.3.2006 Helsingissä.
www.vm.fi/julkaisusarjat
> Tutkimukset ja selvitykset.
Sivun alkuun
Tietotekniikasta tullut osa
suomalaisten arkipäivää
Kymmenen viime vuoden aikana enemmistö suomalaisista on siirtynyt käyttämään
uutta tieto- ja viestintätekniikkaa ja samalla uusien välineiden käytöstä on
tullut osa arkipäivää. Vuonna 1996 tietokone oli yhdellä kotitaloudella
neljästä, nykyään kahdella kolmesta. Internet-yhteys oli tuolloin 7
prosentilla talouksista, mutta vuonna 2005 jo 58 prosentilla. Tiedot käyvät
ilmi Tilastokeskuksen raportista Kansalaisesta e-kansalainen.
Lähde: Kansalaisesta e-kansalainen. Tilastotutkimusten tuloksia suomalaisten
tieto- ja viestintätekniikan käytöstä 1996-2005. Katsauksia 1/2006.
Tilastokeskus.
www.tilastokeskus.fi >Tiedotteet
Sivun alkuun
ULTEVA 2 -työryhmä:
Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta käytettäessä
ulkopuolista työvoimaa
Ulteva 2 -työryhmä esittää, että laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja
vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä säädettäisiin oma laki. Lain
tarkoitus olisi edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja
työehtojen noudattamista sekä luoda yrityksille edellytyksiä varmistaa, että
niiden kanssa vuokratyötä ja alihankintasopimuksia tekevät yritykset
täyttävät omalta osaltaan sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset
velvoitteensa.
Työministeriö asetti ULTEVA2 -työryhmän huhtikuussa 2004 selvittämään
lainmukaisten palvelussuhteen ehtojen noudattamista ja yritysten
tasavertaisen kilpailuaseman edistämistä. Työryhmä on aikaisemmin
valmistellut ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden asemaa ja
rakennustyömaiden tunnistetta koskevat uudet säännökset. Työryhmän
puheenjohtaja oli hallitusneuvos Raila Kangasperko työministeriöstä.
Työryhmän jäsenet edustivat eri ministeriöitä ja työmarkkinajärjestöjä.
Työryhmän ehdotus on yksimielinen.
STTK: Harmaan talouden torjunnassa hyvä askel eteenpäin
STTK:n mielestä tilaajan selvitysvelvollisuus on hyvä askel eteenpäin
harmaan talouden vastaisessa kamppailussa.
- Esityksen mukaan tilaajan tulee pyytää ennen alihankinta- ja
vuokratyösopimuksen tekemistä sopimuskumppaniltaan selvitys muun muassa
vero- ja eläkemaksujen asianmukaisesta hoitamisesta, korostaa STTK:ta
ryhmässä edustanut lakimies Juri Aaltonen.
Jos tilaaja selvityksen perusteella saa käsityksen, että sopimusosapuoleksi
haluava ei aio hoitaa lakisääteisiä työnantajavelvoitteitaan, tilaajan ei
pidä tehdä sopimusta kyseisen yrityksen kanssa.
- Jos tilaaja ei laissa säädettyjä selvityksiä pyydä tai hän ryhtyy
tietoisesti sopimussuhteeseen velvoitteistaan lipsuvan työnantajan kanssa,
voi työsuojelupiiri määrätä tilaajan maksamaan laiminlyöntimaksua, Aaltonen
sanoo.
Sivun alkuun
EU -asioita STTK:ssa
Tuoreimmat uutiset eurooppalaisista työmarkkinauutisista ja Euroopan unionin
ajankohtaisista asioista Löytyvät osoitteesta ”Kansainvälinen STTK > EU:ssa
meneillään” www.sttk.fi/fi/eumeneillaan
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean uutisia/esityksiä voi lukea
”Kansainvälinen STTK > Toimintaympäristö > ETSK” www.sttk.fi/fi/etsk
ETSK:lla on yhteensä 317 jäsentä, jotka jäsenmaiden hallitukset ehdottavat
ja ministerineuvosto nimittää neljän vuoden toimikaudeksi. Jäsenillä on
vahva asiantuntemus työelämäasioissa ja koska he myös tuntevat kotimaansa
talous- ja yhteiskuntaelämän, he toimivat näin kansalaisten äänenä eri
asiantuntijakysymyksissä. STTK:ta ETSK:ssa edustaa Leila Kurki.
STTK:n koulutuspoliittinen asiamies Petri Lempinen edustaa Euroopan
ammatillinen yhteisjärjestö EAY:tä EU:n eri työryhmissä, joissa
valmistellaan yhteisiä koulutuspolitiikan aloitteita. Lempinen myös
valmistelee ja koordinoi EAY:n toimintaa elinikäisen oppimisen alueella.
Sivun alkuun
Tessu-sivusto auttaa yhteistoiminnan
kehittämisessä
Internetistä löytyy Tessu-sivusto ja -työkalu työpaikkojen ja niiden
henkilöstön käyttöön. Tessu on suunnitelmallisen kehittämisen toimintamalli.
Sen ideana on auttaa johtoa ja henkilöstöä muutosten hallinnassa,
yhteistoiminnan kehittämisessä ja siten tuottavuuden, kannattavuuden ja
hyvinvoinnin tavoitteiden saavuttamisessa.
Tessu-sivuston tarkoituksena on tehdä tunnetuksi yhteistoimintaa
edellyttävät normit, opastaa näkemään yhteistoiminnan hyödyt ja eri
yhteistoimintaa edellyttävien asioiden väliset yhteydet sekä tarjota työkalu
helpottamaan yhteistoiminnan käytännön toteuttamista yrityksissä.
http://www.ttktessu.net
Sivun alkuun
|
