|
Yliopistoille oikeus rahastotalouteen
Yliopistojen taloudellinen itsehallinto lisääntynee vuoden 2007 alusta, kun
kaikille yliopistoille sallittaneen mahdollisuus omaan valtion
talousarviotalouden ulkopuoliseen omaisuuteen ja siihen liittyvään
oikeushenkilöllisyyteen. Lainmuutoksen myötä yliopistoille tullee oikeus
vastaanottaa lahjoitusvarallisuutta sekä säätiöiltä ja yksityisiltä
yhteisöiltä siirrettäviä varoja, joiden hallinnasta ja käytöstä yliopistojen
toiminnan ja tehtävien tukemiseen yliopistot päättävät itsenäisesti.
Yliopistot säilyvät edelleen valtion yliopistoina, joiden toiminnan
rahoituksesta huolehditaan pääosin valtion talousarviossa myönnettyjen
toimintamenojen kautta.
Eduskunta hyväksyi asiaa koskevan lakiehdotuksen 18.12. ja tasavallan
presidentti vahvistanee lain vuoden 2006 loppuun mennessä.
Opetusministeriön tiedote: Yliopistojen taloudellista itsehallintoa
laajennetaan
Sivun alkuun
Vuoden vaihteessa voimaan tulevat lakiuudistukset
Työaikapankki
Vuonna 2004 työmarkkinajärjestöt sopivat työaikapankkijärjestelmän
periaatteista. Tällöin todettiin työaikapankilla tarkoitettavan
vapaaehtoiseen sopimiseen perustuvia järjestelyitä, joilla työaikaa,
ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettavia rahakorvauksia voidaan
säästää ja yhdistää - joissakin tapauksissa myös lainata - vapaana
pidettäväksi.
Työaikapankin periaatteita koskevan vuoden 2004 sopimuksen yhteydessä
työmarkkinakeskusjärjestöjen tarpeellisiksi toteamien lainsäädännön
täsmennysten valmistelu on saatu nyt saatu päätökseen myös palkka- ja
työttömyysturvalainsäädännön osalta. Laki työaikapankista astuu voimaan 1.1.
2007. Muutos turvaa työaikapankkiin siirretyt saatavat myös työnantajan
maksukyvyttömyystilanteissa. Enimmillään korvataan kuuden kuukauden palkkaa
vastaava määrä.
Työaikapankkien käyttöönotto on ollut keskeinen STTK:n tavoite. Pankin
ideaan kuuluvat työaikajärjestelyt ovat sellaisia, että ne huomioivat myös
työntekijöiden tarpeet. Mahdollisuus esimerkiksi sovittaa työaikoja perheen
aikatauluihin eri elämäntilanteissa tai normaalia pidempään lomaan
mahdollistuvat työaikapankin avulla.
Osasairauspäiväraha
Osasairauspäiväraha otetaan käyttöön vuoden 2007 alusta. Uudistuksen
tavoitteena on mahdollistaa työhön paluun yksilöllinen suunnittelu pitkän,
työkyvyttömyydestä johtuneen työstä poissaolon jälkeen. Samalla voidaan
selvittää, riittääkö vakuutetun jäljellä oleva työkyky omista työtehtävistä
suoriutumiseen.
Osasairauspäiväraha otetaan käyttöön vapaaehtoisena järjestelynä työntekijän
ja työnantajan välillä. Osasairauspäivärahaa voidaan myöntää työkyvyttömälle
16-67 -vuotiaalle työntekijälle tai yrittäjälle, joka palaa työhönsä
osa-aikaisesti, kun sairaus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 60
sairauspäivärahapäivää. Työntekijällä tai yrittäjällä on mahdollisuus palata
omaan työhönsä osa-aikaisesti ja saada palkan lisäksi Kelan maksamaa
osasairauspäivärahaa.
Aloitteen osa-aikaisesta työhön paluusta voi tehdä työntekijä tai yrittäjä,
työtyöterveyshuolto tai työnantaja. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä
ja toipumista vaarantamatta, ja tämä edellyttää aina lääketieteellistä
arviota työntekijän tai yrittäjän terveydentilasta.
Osasairauspäivärahaa maksetaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla
työkyvyttömälle henkilölle. Edellytyksenä on, että kokoaikaisessa
työsuhteessa oleva työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti
työnantajansa kanssa. Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen tekemisestä
säädetään työsopimuslaissa. Työajan ja palkan on vähennyttävä 40 - 60
prosenttiin aiemmasta. Määrältään osasairauspäiväraha on aina puolet sitä
välittömästi edeltävästä sairauspäivärahasta. Osasairauspäivärahaa voidaan
maksaa yhteensä 12 - 72 arkipäivän ajan kahden vuoden aikana.
Miten osasairauspäivärahaa sovelletaan valtiolla löytyy tarkempia tietoa
Universitas-lehdessä 4/2006 ja PardiaNytissä 4/2006.
Valtion eläkelain muutos
Vuodenvaihteessa tulee voimaan uusi valtion eläkelaki (VaEL), joka korvaa
nykyisen valtion eläkelain (VEL), valtion perhe-eläkelain sekä niihin
liittyviä lakeja. Uudistetun lainsäädännön rakenne sopii yhteen vuoden 2007
alusta voimaan tulevan yksityisten alojen uuden eläkelainsäädännön (TyEL)
kanssa, ottaen kuitenkin huomioon valtion eläkejärjestelmän erityispiirteet.
Eläketurvan aineelliseen sisältöön ei tule muutoksia: eläkkeiden
karttuminen, eläkeikä, laskentatapa ja saamisedellytykset pysyvät vuoden
2005 alusta voimaan tulleen lainsäädännön mukaisina.
Laki valtion eläkerahastosta ehdotetaan säädettäväksi uudestaan, koska
eläkkeiden rahoitusta koskevat säännökset otetaan uuteen valtion
eläkelakiin.
Myös työeläkkeiden muutoksenhakua koskevat säännökset muuttuvat. Vuoden 2007
alusta alkaen ensimmäisenä muutoksenhakuasteena oleva valtion
eläkelautakunta yhdistetään yksityisen alan eläkelautakunnan ja kuntien
eläkelautakunnan kanssa yhdeksi yhteiseksi työeläkeasioiden
muutoksenhakulautakunnaksi.
Sivun alkuun
Vuoden 2007 tuloveroasteikko ja tuloverotuksen muutokset
Ansiotulojen verotusta kevennetään 655 miljoonalla eurolla.
Tuloveroasteikkoa on vuoden 2006 asteikkoon verrattuna lievennetty
alentamalla toiseksi ylintä tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä ja
ylintä tuloveroprosenttia on alennettu puolella prosenttiyksiköllä. Asteikon
toinen tuloluokka poistettiin kokonaan ja asteikon ylintä tulorajaa
korotettiin 1 400 eurolla. Asteikon tulorajoihin on tehty kahden prosentin
inflaatiotarkistus.
Valtionverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää on korotettu 157
eurosta 400 euroon. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten
vähennyskelpoista enimmäismäärää on korotettu 4 700 eurosta 7 000 euroon.
Kotitalousvähennys voidaan myöntää, vaikka kotitalous on saanut samaa
lämmitysjärjestelmän perusparannustyötä varten energia-avustusta.
Asunto-osakeyhtiön osakkeiden vertailuarvo
Asunto-osakeyhtiön osakkeille ja määrätyn huoneiston hallintaan
oikeuttaville osakkeille määritellään muiden arvopapereiden tapaan
vertailuarvo. Ennen 1.1.2006 hankittujen huoneisto-osakkeiden vertailuarvona
pidetään vuodelle 2005 varallisuusverolain nojalla vahvistettua
verotusarvoa. Vertailuarvoa noudatetaan myös sovellettaessa perintö- ja
lahjaverolakiin sisältyvää yrityksen sukupolvenvaihdosta koskevaa
huojennussäännöstä. Vuonna 2006 tai sen jälkeen hankitun huoneisto-osakkeen
arvona pidetään poistamatta olevaa hankintamenoa.
Työvaltaisten alojen arvonlisävero
Parturi- ja kampaamopalveluiden sekä pienten korjauspalveluiden
arvonlisäverokanta on 8 prosenttia vuosina 2007-2010. Pieniä
korjauspalveluja ovat polkupyörien, kenkien ja nahkatavaroiden sekä
vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut.
Verotuksen toimittava verovirasto
Kotikunnan mukaan määräytyvän veroviraston sijasta verotuksen voi nykyistä
useammissa tapauksissa toimittaa Verohallituksen määräämä muu verovirasto.
Siirto voi koskea Verohallituksen päätöksellään määrittelemää
verovelvollisryhmää, jos kyseisen verovelvollisryhmän verotus edellyttää
erityistä asiantuntemusta tai jos siirto on tarpeen verohallinnon tehtävien
tasaisen jakautumisen edistämiseksi eri virastojen kesken.
Muutoksia autoverotuksessa
Niitä tilanteita varten, joissa käytetylle tuontiajoneuvolle ei ole
markkinoilta saatavissa tietoa verotuksen perusteena käytettävästä yleisestä
vähittäismyyntiarvosta, on muutettu lain säännöksiä viimesijaisesti
sovellettavasta ajoneuvon arvon alenemisen laskentatavasta. Laskentatavan
perusteena on vastaavan uuden ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo, jota
alennetaan käytetyn ajoneuvon iän perusteella yhdellä prosentilla kuukautta
kohden kunkin edellisen kuukauden loppuun lasketusta jäännösarvosta. (Lakia
ei ole vielä vahvistettu.)
Vaikeavammaisille myönnettäville verohelpotuksille jatkoa
Vaikeavammaisille myönnettäviä verohelpotuksia koskevan lain
voimassaoloaikaa on jatkettu vuodeksi 2008.
Indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain voimassaoloaikaa jatketaan
Indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain voimassaoloaikaa jatketaan
kolmella vuodella eli vuoden 2009 loppuun.
Sivun alkuun
Vuoden vaihteen muutoksia työhallinnossa
Starttirahakokeilua jatketaan vuodella
Starttirahalla turvataan yrittäjäksi ryhtyvän toimeentuloa sinä aikana,
jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan
kestävän. Starttirahakokeilussa starttirahaa voidaan myöntää muullekin
yrittäjäksi ryhtyvälle kuin työttömälle. Starttiraha on kuukaudessa 500-800
euroa. Yrittäjäksi ryhtyvä voi saada starttirahaa enintään 10 kuukaudeksi.
Työvoiman liikkuvuutta tuetaan muuttoavustuksella ja laajennetulla
matka-avustuksella
Liikkuvuusavustusta voidaan myöntää matkakustannusten korvaukseksi, jos
työnhakija hakee työtä tai siirtyy työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle.
Liikkuvuusavustus laajenee ja liikkuvuuden tukemiseksi myönnettävissä
matkakorvauksissa kilometrikorvaus korotetaan 0,15 eurosta 0,21 euroon.
Alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi liikkuvuusavustusta laajennetaan
harkinnanvaraisella muuttoavustuksella, jota muutosturvan piiriin kuuluvien
lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen oikeutetulle. Muuttoavustusta
voidaan myöntää enintään 700 euroa. Muuttoavustuksen myöntäminen edellyttää,
että uusi työpaikka sijaitsee Suomessa, työn työaika on vähintään 18 tuntia
viikossa ja työ kestää vähintään kuusi kuukautta. Lisäksi edellytetään, että
avustusta on haettu ennen työn alkamista.
Matka-avustuksen enimmäiskesto pitenee kahdesta kuukaudesta neljään
kuukauteen.
Matka-avustusta voidaan myöntää, jos työmarkkinatukeen oikeutettu henkilö
ottaa vastaan kokoaikatyön oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta.
Matka-avustuksen myöntämisen edellytyksiä lievennettiin jo aiemmin
lyhentämällä tukeen oikeuttavan työn vähimmäiskesto kuudesta kahteen
kuukauteen sekä mahdollistamalla matka-avustuksen myöntäminen myös
palkkatuella tuettuun työhön.
Sivun alkuun
|
