Yhdistystiedote n:o 7/2005
21.11.2005

• PardiaNetissä n:o 18 paljon hyvää tietoa
• YHL:n varapuheenjohtajat ja työvaliokunta
• STTK:n järjestämä jäsenhankintakoulutus
• Tupon indeksikynnys ei ylittynyt
• Korkeakoulujen opinto-ohjausta tulee edelleen kehittää
• Painopiste vaihto-opiskelusta vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin
• Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakenteita tiivistettävä
• Työryhmä esittää parannuksia perhevapaisiin
• STTK haluaa lisätä isien perhevapaiden käyttöä
• Perheverotus tasa-arvoriski
• Ota työpaikan vaikeat asiat puheeksi!
• Oppimisen esteet romukoppaan

PardiaNetissä n:o 18 paljon tärkeää tietoa

Kannattaa lukea viimeisintä PardiaNettiä 18/2005, jossa kerrotaan mm. Pardian jäsenristeilystä sekä tiedotetaan jäsenille lähetettävästä kalenterista ja jäsenkortista.

YHL:n varapuheenjohtajat ja työvaliokunta

YHL:n varapuheenjohtajina toimivat Juha Rantakari JYHY:stä ja Elisa Hyytiäinen HYHY:stä.

Liiton hallituksen kokouksia valmistelee työvaliokunta, johon kuuluvat puheenjohtajisto ja kaksi hallituksen jäsentä. Työvaliokunnan jäseninä ovat: Kerttu Pellinen, puheenjohtaja, Elisa Hyytiäinen, HYHY, Kaisa Lammi, TaYHY, Juha Rantakari, JYHY, Tuula Ranne, JoYHY.

Sivun alkuun

STTK:n järjestämä jäsenhankintakoulutus

Jäsenhankintaa pohdittiin kevään 2005 aikana STTK:laisten liittojen yhteisessä "Lisää jäseniä STTK:laisiin liittoihin" -työryhmässä. Työryhmä totesi, että nykyiset toimintatavat eivät ole tuottaneet haluttua tulosta liittojen jäsenkehityksessä.

STTK:n hallitus hyväksyi jäsenhankinnan toimintamallin, jossa on uutta selkeä koordinaatio, STTK:laisten liittojen yhtäaikainen toiminta sekä voimien ja näkyvyyden kasvattaminen kaikkien osallistuvien eduksi. STTK:n liitojen yhteinen jäsenhankintakampanja toteutetaan kevään 2006 aikana. Pardian osalta kampanjaa tukee ja koordinoi Pardian työvaliokunnan asettama jäsenhankinnan ohjausryhmä.

STTK ja Pardia kouluttavat alueellisesti jäsenliittojensa nimeämiä jäsenhankkijoita. Pardialle on varattu koulutustapahtumiin runsaasti paikkoja.

Pardialaisen jäsenhankinnan perusverkko on luottamusmiesjärjestelmä, mutta jäsenhankintaan ja jäsenhankkijakolutukseen ovat tervetulleita kaikki pardialaiset toimijat. Jäsenhankinta on koko pardialaisen organisaation tehtävä.

Yhdistyksiä pyydetään nimeämään jäsenhankkijoiden koulutustapahtumiin henkilöitä 30.11. mennessä (Pardia pyytää tiedot 2.12.2005) YHL:n toimistoon osoitteeseen kristina.sten@pardia.fi.

Ilmoittautuneet saavat tapahtumasta vahvistuksen noin kaksi viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua.

Tammikuu 2006
STTK:n ja Pardian yhteiset jäsenhankkijoiden koulutukset:

• 10.1. Turku

• 11.1. Tampere

• 12.1. Jyväskylä

• 17.1. Oulu ja Rovaniemi

• 18.1. Vaasa

• 19.1. Kuopio

• 25.1. Helsinki

Sivun alkuun

Tupon indeksikynnys ei ylittynyt

Tulopoliittinen selvitystoimikunta totesi kokouksessaan tänään, että kuluttajahintaindeksi kohosi vuoden 2004 lokakuusta vuoden 2005 lokakuuhun 0,8 % eikä tulosopimuksiin sisältynyt indeksikynnys (2,6 %) ylittynyt.

Sivun alkuun

Korkeakoulujen opinto-ohjauksen arvioinnin seurantaraportti:
Korkeakoulujen opinto-ohjausta tulee edelleen kehittää

Opintojen ohjauksen tarve on edelleen kasvanut korkea-asteella. Ohjauspalvelujen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota sekä opetusministeriössä että korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvostossa (KKA) on valmistunut Opintojen ohjaus korkeakouluissa -seuranta 2005, joka pohjautuu vuonna 2001 valmistuneeseen varsinaiseen Opintojen ohjauksen arviointiin. Seurannan kohderyhmänä olivat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnosta vastaavat sekä opiskelijat.
Seuranta osoitti, että opintojen ohjauksen näkyvien palvelujen kehittämistyötä tulee edelleen jatkaa, ja lisäksi on systemaattisesti, alueellisesti ja kansallisesti kehitettävä ohjauksen järjestämistä tukevia työmuotoja. Arviointiryhmä kehottaa korkeakouluja ja opetusministeriötä tehostamaan ennen kaikkea ohjauksen strategista suunnittelua.

Arviointiryhmä korostaa, että opintojen ohjauksen tulisi olla olennainen osa korkeakoulujen opetusta. Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia voitaisiin kehittää niin, että ne huomioisivat sekä opiskeluun että urasuunnitteluun liittyvät tavoitteet. Opinto-ohjausta Tarjolla tulee olla monenlaista opinto-ohjausta, jotta opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin voidaan vastata tarkoituksenmukaisesti.

Arviointiraportti (R.Vuorinen, M.Karjalainen, H.Myllys, U.Talvi, E.Uusi-Rauva, K.Holm; Opintojen ohjaus korkeakouluissa - seuranta 2005. Korkeakoulujen arviointineuvoston verkkojulkaisusarja 5:2005) on luettavissa osoitteessa www.kka.fi

Sivun alkuun

Korkeakoulujen vieraskielisen opetuksen arvioinnin seurantaraportti:
Painopiste vaihto-opiskelusta vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin

Korkeakoulujen vieraskielisen opetuksen painopiste on siirtynyt lyhytaikaisesta vaihdosta kokonaisen tutkinnon suorittamiseen toisessa maassa. Syynä tähän on halu saada ulkomaiset opiskelijat jäämään opintojensa jälkeen Suomeen ja Bolognan prosessin kohdistama huomio tutkintojen kehittämiseen. Lisäksi vieraskielinen opetus on muuttunut osaksi korkeakoulujen normaalia perusopetustarjontaa. Tiedot käyvät ilmi Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamasta korkeakoulujen vieraskielisen opetuksen seuranta-arvioinnista, joka on jatko vuonna 1999 ilmestyneelle arvioinnille.

S. Lahtonen & R. Pyykkö: Korkeakoulujen vieraskielisen opetuksen arvioinnin seuranta. Korkeakoulujen arviointineuvoston verkkojulkaisuja 6:2005 on saatavilla osoitteessa www.kka.fi

Sivun alkuun

Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakenteita tiivistettävä

- Korkeakoulujen rakenteiden kehittämistä edellyttävät tarve saada korkeakoulujärjestelmä kestävälle taloudelliselle pohjalle, tarve parantaa koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistä kilpailukykyä sekä väestökehitys. Tällä hetkellä sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluverkko on liian hajanainen ja toimipisteitä on vaikuttavuuden ja korkean laadun näkökulmasta paljon. Niitä pitää koota yhteen, sanoi opetusministeri Antti Kalliomäki ammattikorkeakoulujen tavoiteseminaarissa tiistaina.

Kalliomäki kommentoi puheessaan ammattikorkeakoulujen valtiollistamista. Hän totesi, että omistajuuden jakautuminen nykytavalla vaikeuttaa korkeakoululaitoksen valtakunnallista kehitystä ja ohjausta. Tämän epäkohdan korjaaminen on jatkovalmistelun lähtökohta. Omistusrakennetta on uudistettava siten, että valtiovalta saa sen kehittämisvastuun edellyttämän nykyistä vaikuttavamman omistajaroolin.

Sivun alkuun

Työryhmä esittää parannuksia perhevapaisiin

Etävanhemman, adoptiovanhemman sekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman perhevapaaoikeuksiin suunnitellaan parannuksia. Asiaa selvitellyt työryhmä ehdottaa lisäksi muutoksia niin sanotun isäkuukauden käyttöedellytyksiin ja vapaista ilmoittamiseen. Perhevapaasäännösten toimivuutta arvioiva työryhmä luovutti raporttinsa marraskuussa. Työryhmän esitysten pohjalta laaditaan hallituksen lakiesitys eduskunnalle pikaisesti.

Työministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli kartoittaa voimassaoleviin perhevapaasäännöksiin liittyviä ongelmia ja arvioida säännösten toimivuutta käyttäjien näkökulmasta. Tavoitteena oli perhevapaaoikeuksien käytön edistäminen ja niiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken.

Selvityksen mukaan Suomessa on varsin kattava ja monipuolinen perhevapaajärjestelmä. Perhevapaan aikainen toimeentulo on turvattu lapsen syntymän ja vauvaikäisen lapsen hoidon aikana sairausvakuutusjärjestelmällä. Hoidettaessa alle 3-vuotiasta lasta vanhemmilla on oikeus myös kotihoidontukeen. Lisäksi osassa työ- ja virkaehtosopimuksia on alakohtaisesti sovittu äitiysvapaa-ajan tai sen osan palkallisuudesta sekä tilapäisen hoitovapaan ajalta maksettavasta palkasta.

Perhevapaajärjestelmän yksityiskohtiin liittyy kuitenkin edelleen kehittämistarpeita. Kehittämistarpeita on arvioitava paitsi perhevapaita käyttävien kannalta myös niiden tahojen kannalta, joihin perhevapaiden käytöllä on vaikutusta. Työryhmäraportissa tarkastellaan yksin- ja yhteishuoltajien, etävanhempien, adoptiovanhempien, sijaisvanhempien, rekisteröidyssä parisuhteessa elävien sekä yrittäjävanhempien asemaa perhevapaiden käyttäjinä.

Perhevapaita koskeva työryhmän raportti "Perhevapaasäännösten toimivuus" on luettavissa www.mol.fi > Julkaisut >Työhallinnon julkaisu -sarja.

Sivun alkuun

STTK perhevapaasäännösten toimivuutta arvioivan työryhmän raportista:
STTK haluaa lisätä isien perhevapaiden käyttöä

STTK näkee molempien vanhempien vanhemmuuden arvokkaana ja läsnäolon lapsen elämässä tarpeellisena. Enemmistö isistä pitää isyysvapaata, mutta vain muutama prosentti isistä pitää vanhempainvapaata.

- Myös isien niin sanotun bonusvapaan käyttö on jäänyt suhteellisen vähäiseksi. Isien nykyistä aktiivisempi perhevapaiden käyttö lisäisi työ- ja perhe-elämän tasa-arvoa. Lisäksi se tasaisi perhevapaista aiheutuvia kustannuksia nais- ja miesvaltaisilla aloilla.

STTK pitää työryhmän raportissa esitettyä bonusvapaan ajankohdan joustavuuden lisäämistä mahdollisimman nopeasti ratkaistavana asiana. STTK kannattaa myös raportin ehdotusta aktiivisemmasta tiedottamisesta isien oikeudesta perhevapaisiin.

- Perheiden on saatava tietoa perhevapaaoikeuksistaan riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta he voivat tehdä perheelleen sopivimman päätöksen vapaiden jakamisesta vanhempien kesken.

STTK vaatii myös pikaisesti selvittämään, miten mahdollistetaan eri taloudessa asuvan vanhemman oikeus jäädä tilapäiselle hoitovapaalle.
STTK esittää, että mahdollisuutta isille kiintiöityyn pidempään vanhempainvapaajaksoon tulisi jatkossa selvittää.

- Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä malli, jossa sekä äidillä että isillä on kahden kuukauden pituinen kiintiövapaa, jonka perhe menettää, jos kyseinen henkilö ei käytä vapaataan. Kiintiövapaista on saatu hyviä kokemuksia ja ne ovat lisänneet tuntuvasti isien perhevapaiden käyttöä. Myös perhevapaakustannusten todellinen tasaus nais- ja miesvaltausten alojen kesken tulee toteuttaa mahdollisimman pian.

Sivun alkuun

Valtiosihteeri Leila Kostiainen:
Perheverotus tasa-arvoriski

Isyys on yhteiskunnassa hyvin yleinen mutta samalla edelleenkin yllättävän uhanalainen ilmiö. Isyys syntyy lapsen ja perheen myötä, mutta onko isyyden toteuttamiselle riittävästi tilaa perheessä ja ympäröivässä yhteiskunnassa? Missä on isän paikka ja mitkä ovat isyyden ulottuvuudet? Näin kysyi valtiosihteeri Leila Kostiainen puhuessaan toimittajatapaamisessa marraskuussa.

Hallitusohjelmassa on korostettu lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamista. Perheen ja työn yhteensovittamisen parantaminen nousee hallitusohjelmassa keskeiseksi teemaksi. Edelleen hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää tasa-arvon toteutumista niin perheissä, työelämässä kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Isyyskeskustelu sopii hyvin tasa-arvokeskustelun ”kolikon toiseksi puoleksi”. Miesten vaatimus oikeudesta monimuotoiseen isyyteen sisältää tasa-arvonäkemyksen jaetusta vanhemmuudesta. Tasa-arvoinen huolehtiminen lapsista ja perheen arjen sujumisesta edellyttää tasa-arvoisia rakenteita myös työn ja perheen yhteensovittamiselle. Syntyy paineita työelämän asettamien ”lausumattomien sukupuolittuneiden pakkojen” murtamiselle tasa-arvoistamalla miesten työmarkkina-asemaa perheen näkökulmasta.

Ministeriö sai jonkin aikaa sitten asiaan liittyvät uudistusehdotukset selvitysmies Metsämäeltä, jonka esitysten konkretisointi etenee parhaillaan ministeriön työryhmässä. Isien perhevapaiden käyttöä voidaan selvitysmiehen mukaan lisätä tiedottamalla nykyistä tehokkaammin sekä suoraan perheille että työpaikkatasolle. Vastuu asiasta on yhteinen työntekijöiden, työnantajien ja julkisen vallan kesken.

Viimeisintä isille kohdennettua ”perhevapaaporkkanaa”, isien niin kutsuttua bonusvapaata on käyttänyt noin 7 prosenttia vapaaseen oikeutetuista isistä. Haluan nostaa esiin ajatuksen isän bonusvapaan pidentämisestä, valtiosihteeri Kostiainen sanoo.

Viimeaikaisessa keskustelussa on jälleen melko useasti nostettu esille verotus välineenä perheen ja työn paremmalle yhteensovittamiselle. Ajatuksena on ollut, että yhden tulonansaitsijan perheissä verotusta kevennettäisiin perhekohtaisesti, jotta toinen vanhemmista voisi jäädä pidemmäksi aikaa hoitamaan lapsia kotiin. Tämä sinänsä hyvältä kuulostava periaate sisältää kuitenkin merkittävän tasa-arvoriskin. Aikaisempien kokemusten perusteella riski kasvaa nykyisenkaltaisessa työmarkkinatilanteessa, jossa perhe- ja hoitovapaiden käyttö keskittyy naisille ja toisaalta naisten palkkaeuro on edelleen viidenneksen miesten euroa pienempi. Esitetty veromalli rakentaa voimakkaan esteen naisen, tai useimmiten pienempipalkkaisen puolison siirtymiselle tai paluulle takaisin työmarkkinoille.

Perheen ja työn yhteensovittamisessa keskeisenä mallina tulee jatkossakin olla sukupuolesta riippumaton mahdollisuus toimia hyvänä vanhempana ja aktiivisena työyhteisön jäsenenä. Tämän toimintamallin saavuttamisessa yksi keskeinen työkalu on nyt esillä oleva teema: isyyden ja isien aseman vahvistaminen.

Sivun alkuun

Ota työpaikan vaikeat asiat puheeksi!

Hyvinvoiva ja keskusteleva työpaikka on myös luova ja tuottava työpaikka. Liian monessa suomalaisessa työpaikassa kuitenkin vaietaan vaikeista asioista. Työyhteisöillä ei ole rohkeutta tai keinoja puuttua hankaliin tilanteisiin, kuten työkaverin liialliseen päihteidenkäyttöön tai työpaikalla esiintyvään kiusaamiseen. Luurankoja kaappeihin piilottelevissa työyhteisöissä on usein tulehtunut ilmapiiri. Avoimissa ja sallivissa työyhteisöissä ihmisten väliset suhteet ovat usein mutkattomia ja työtä tehdään yhdessä tavoitteellisesti ja tehokkaasti.

Veto-ohjelma on käynnistänyt viestintäkampanjan, jossa kannustetaan työyhteisöjä ottamaan vaikeatkin asiat puheeksi. Kampanjan tavoitteena on herättää keskustelua sekä koota ja levittää hyviä käytäntöjä. Veto on Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima työelämän kehittämisohjelma. Kampanja käynnistyi maanantaina 7.11 ja se kestää kolme viikkoa.

Kampanjan verkkosivuilla osoitteessa www.klinikka.fi opastetaan, miten vaikeitakin asioita voidaan käsitellä. Sivuille on luotu myös kaikille avoin työelämän keskustelupalsta. Jokainen voi niinikään kirjoittaa sivuille tarinansa siitä, miten vaikeat asiat on hoidettu omalla työpaikalla.

Sivun alkuun

Oppimisen esteet romukoppaan

Noste-ohjelma on Opetusministeriön hallinnoima aikuisten koulutustason kohottamisohjelma. Se on maksuton mahdollisuus ammatillisen tutkinnon suorittamiseen pääosin työssäkäyville 30-59-vuotiaille aikuisille, joilla ei ole perus- tai kansakoulun jälkeistä tutkintoa. Myös 25-59-vuotiaiden keskenjääneitä perus- tai kansakoulun opintoja tuetaan ohjelman rahoituksella.

Noste-ohjelmalle on myönnetty valtion 2005 budjetissa 26 miljoonaa euroa rahoitusta, jonka turvin edistetään Nosteen piiriin kuuluvien henkilöiden koulutukseen hakeutumista, ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen sekä tietokoneen ajokorttikoulutuksen järjestämistä.

Opiskelun käytännön toteuttamisesta vastaavat koulutuksen järjestäjien alueelliset verkostot ympäri Suomea.

Lisätietoja: Noste-ohjelman kotisivut www.noste-ohjelma.fi
Hankkeen kotisivut www.mjk.fi/opinkauha
 

Sivun alkuun