|
Tuottavuusohjelmat valmisteltava YT:ssä
Valtion hallintoa ja palveluprosesseja arvioidaan uudelleen. Tuottavuutta ja
tehokkuutta halutaan parantaa hallinnonalakohtaisilla suunnitelmilla, ns.
tuottavuusohjelmilla. Suunnittelutyö aloitettiin maaliskuussa 2004.
Hallinnonalat toimittivat tuottavuusohjelmansa valtiovarainministeriölle
viime vuodenlopussa. Prosessi kuitenkin jatkuu, joten opetusministeriö
lähetti kesäkuun alussa yliopistoille ja virastoille kirjeen, jossa
yliopistoja ja virastoja pyydetään tarkistamaan tuottavuusohjelmansa.
Selvitys tulee olla OPM:ssä 2.9. mennessä. Vastauksia siis valmistellaan
parastaikaa yliopistoissa ja virastoissa.
Sekä VM:n että OPM:n asiaa koskevassa kirjeessä korostetaan sitä, että
selvitykset tulee tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työnantajan tulee
huolehtia siitä, että asianmukainen yhteistoimintamenettely toteutuu.
Tehostamistoimiin liittyy lisäksi ns. palvelukeskushanke, jonka mukaan
valtiohallinnon tukipalvelujen hoito (talous- ja henkilöstöhallinto) tullaan
keskittämään siihen erikoistuneille yksiköille. Hallinnonalat ovat edenneet
asiassa eri tahtiin ja mm. sisäasiainministeriön hallinnonalan osalta on
tehty päätös sijoittaa SM:n uusi palvelukeskus Joensuuhun.
OPM:n hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusmallin
käyttöönottoa koskeva selvitystyö on kytketty Valtiokonttorin talous- ja
henkilöstöhallinnon tukipalvelujen kehittämisohjelman (Kieku) valmisteluun.
Kieku-hankkeen tavoitteena on laatia palvelukeskuksen toimintamalli. Tämän
ensi vaiheen selvitystyön piiriin kuuluvat OPM ja sen alaiset maksupisteet,
Opetushallitus, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Museovirasto, Valtion
taidemuseo ja Suomenlinnan hoitokunta. Lisäksi käynnistetään hanke
pääkaupunkiseudun pienten yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon
tukipalvelujen kehittämiseksi. Tämän hankkeen vetäjänä toimii Helsingin
kauppakorkeakoulu. Myöhemmin tullaan, saatujen kokemusten perusteella,
selvittämään taloushallinnon palvelukeskusmallin käyttöönottoa muissa
yliopistoissa.
OPM:n hallinnonalan palvelukeskusta koskeva selvitystyö käynnistetään nyt
syksyllä 2005 ja virastoille ja laitoksille toimitetaan alkusyksystä
palvelukeskukseen liittyvä kysely. Myös tämä selvitys tulee valmistella
yhdessä henkilöstön kanssa ja käsitellä yt-menettelyssä asianmukaisesti.
Sivun alkuun
Yliopistojen lukukausimaksuista jälleen
kerran
Opetusministeriön asettama työryhmä esittää, että EU- ja ETA-maiden
ulkopuolelta tulevien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
tutkinto-opiskelijoiden osalta otettaisiin käyttöön lukukausimaksut 1.8.2007
alkaen. Esityksen mukaan korkeakoulut päättäisivät itse lukukausimaksun
suuruudesta. Maksu olisi 3 500 - 12 000 euroa / lukuvuosi. Korkeakouluille
kertyvä lisätulo ei pienentäisi niiden perusrahoitusta. Yliopistoissa
jatkotutkintoa suorittavilta maksua ei perittäisi. Yliopistotutkintoon
johtavasta tilauskoulutuksesta tulisi periä vähintään kustannukset kattava
maksu.
Työryhmän työn taustalla on valtioneuvoston tavoite yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisestä. Opiskelijavaihdon volyymi ja
ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tulisi kaksinkertaistaa vuoteen
2010 mennessä. Määrällisen tavoitteen taustalla on korkeakoulutuksen ja
tutkimuksen laadun parantaminen kansainvälisen yhteistyön avulla ja
suomalaisen osaamispohjan laajentaminen.
www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr22/tr22/pdf
YHL:n kanta lukukausimaksuihin on kielteinen
YHL:n hallitus on aikaisemmin ottanut kielteisen kannan lukukausimaksuihin.
Kanta ei ole muuttunut. YHL pitää koulutuksen maksuttomuutta
tasa-arvoasiana. Opiskelijoilla pitää olla, omaan varallisuuteensa
katsomatta, mahdollisuus koulutukseen ja itsenä kehittämiseen. Liitto pitää
erittäin tärkeänä, että ei nyt tehdä ratkaisuja, jotka voivat myöhemmin
johtaa siihen, että lukukausimaksuja aletaan periä kaikilta opiskelijoilta.
SYL:n puheenjohtaja: lukukausimaksujen käyttöönoton oltava poliittinen
valinta
SYL:n puheenjohtaja Arttu Laasonen korostaa, että työryhmän raportin on
oltava korkeintaan suuntaa-antava: ”Jos maksuja ulkomaisille opiskelijoille
halutaan asettaa, on kyseessä niin iso muutos suomalaisessa
koulutusjärjestelmässä, ettei päätösvaltaa voida antaa
asiantuntijatyöryhmälle. Uskomme, ettei koulutuksen kaupallistamisella
saavuteta samoja hyötyjä kuin vuosikymmeniä rakennetulla tasa-arvoisella ja
avoimella koulutusjärjestelmällä.” Opiskelijajärjestöt kannattavat edelleen
kaikille maksutonta koulutusta, sillä vain siten voidaan houkutella Suomeen
ulkomaisia kykyjä.
Sivun alkuun
Tekniikan alan korkeakoulutusselvitys valmistui
Tekniikan alan korkeakoulutusta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa
selvittänyt työryhmä esittää, että alan koulutusyksikköjen ja
koulutusohjelmien määrää vähennetään ja koulutusta ja tutkimusta keskitetään
suurempiin ja kilpailukykyisempiin yksiköihin. Työryhmän mukaan tekniikan
alalla yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on nykyisellään liian pieniä
yksiköitä.
Työryhmä esittää mm., että yliopistojen tekniikan alan taloudellisia ja
opetusresursseja lisätään. Lisäksi työryhmä esittää, että yliopistojen tulee
kehittää johtamisjärjestelmiään ja ammattimaista johtamista. Tämä
edellyttää, että yliopistojen hallitukset koostuisivat pääosin erilaisia
sidosryhmiä edustavista ulkopuolisista jäsenistä, ja rehtoraatti sekä
virkajohto (mm. hallintojohtaja) ovat vastuussa hallitukselle.
Työryhmä esittää myös EU:n ulkopuolelta tulevilta ulkomaisilta
tutkinto-opiskelijoilta lukukausimaksun perimistä.
www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr19/tr19.pdf
Sivun alkuun
Vuoden 2006 budjetti
Hallitus pääsi 24.8. sopuun vuoden 2006 talousarvioesityksen sisällöstä.
Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetut määrärahalisäykset ja veroratkaisut
tukevat työllisyyttä ja edistävät talouskasvua. Hallitus parantaa myös
kaikkein pienituloisimpien asemaa. Talousarvion määrärahoihin hallitus
esittää 39,5 miljardia euroa.
Ensi vuonna ansiotuloverotusta kevennetään 840 miljoonalla eurolla, josta
noin 200 miljoonaa euroa on sairausvakuutuskorotuksen hyvitystä.
Verokevennys vähentää keskituloisen palkansaajan verotusta keskimäärin 0,7
prosenttiyksikköä. Lisäksi matalapalkkaisen työvoiman kysynnän lisäämiseen
suunnataan 145-150 miljoonaa euroa. Kaikkein pienituloisimpien aseman
parantamiseen suunnataan vuonna 2006 noin 30 miljoonaa euroa ja vuonna 2007
noin 90 miljoonaa euroa. Talouskasvun edistämiseksi tutkimus- ja
kehitysrahoitusta on lisätty aiemmin päätetyn mukaisesti 83 miljoonalla
eurolla.
Palvelujen ja hallinnon tuottavuus paremmaksi
Hallitus vahvistaa ja nopeuttaa julkisten palvelujen ja hallinnon
tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hallituksen
tuottavuusohjelman ensimmäisen vaiheen tuloksena talousarvioehdotukseen
sisältyy neljän hallinnonalan (oikeusministeriö, sisäasiainministeriö,
valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö) hallintopalvelujen
tehostaminen kokoamalla ne palvelukeskuksiin. Tavoitteena on toiminnan
tehostaminen 40 prosentilla. Muutokset sopeutetaan henkilöstön luonnolliseen
poistumaan. Palvelukeskukset alueellistetaan. Hallitus on asettanut
tavoitteeksi, että kaikkien hallinnonalojen toimenpiteet toteutetaan
viimeistään vuonna 2007. Parempaa tuottavuutta ja tehokkuutta tavoitellaan
myös voimistamalla valtion tietohallinnon kokonaisohjausta.
Tuottavuuden parantamistoimet eivät kuitenkaan vielä ole riittäviä. Hallitus
odottaa ministeriöiden täydentävän ja parantavan ohjelman toisen vaiheen
tuottavuusohjelmiaan sekä sisällyttävän niihin riittävät toimet hallituksen
kehyspäätöksessään asettaman valtion henkilöstömäärän vähentämistavoitteen
toteutumiseksi. Toimintaa ja rakenteita pitää uudistaa ja tuottavuutta
lisätä niin, että keskimäärin vain joka toinen luonnollisen poistuman kautta
vuoteen 2011 saakka vapautuva vakanssi täytetään.
Budjetissa esitetään mm., että yliopistojen määrärahoja lisätään 38
miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja lisätään 30
miljoonalla eurolla. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoon kohdistetaan
2,6 miljoonaa euroa. Aikuisväestön osaamistason kohottamiseen suunnataan 30
miljoonaa euroa, eli 4 miljoonaa euroa aiempaa enemmän.
Lisäksi esitetään, että Tekesin myöntämisvaltuuksia teknologia- ja
innovaatiopolitiikkaan lisätään 31 miljoonalla eurolla.
OPM:n budjettiehdotus on luettavissa netissä
www.minedu.fi/opm/ministerio/talous/opmtae2006.pdf
STTK : Tutkimus- ja kehittämissatsaukset tervetulleita
STTK on pääosin tyytyväinen maan hallituksen ensi vuotta koskevaan
budjettiesitykseen.
- Budjetissa vahvistettiin tupossa sovitut verokevennykset, jotka tukevat
talouskasvua ja työllisyyttä sekä lisäävät palkansaajien ostovoimaa. Myös
tärkeä tupossa sovittu muutosturva on saamassa tarvittavan rahoituksen.
Tutkimus- ja kehittämispanostukset kasvavat, mikä on myönteistä, sanoo
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.
Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen myötä uhkaavat palkansaajien maksut
kuitenkin nousta ja leikata ostovoimaa, jos esimerkiksi lääkekustannusten
kasvua ei onnistuta hillitsemään.
- Tästä on maan hallituksella vastuu ajatellen seuraavia tuloneuvotteluita,
Mäenpää sanoo.
Niin sanotun matalan tuottavuuden työn tukimallissa tuki suunnataan nyt
pääasiassa 55 vuotta täyttäneille. Tähän on STTK:n mielestä myös ilmeinen
tarve, sillä ikääntyneiden työllisyyden tukeminen tarvitsee lisätoimia.
- Tuen kohdentaminen vain kokoaikatyöhön on tärkeää, sillä tuella ei saa
lisätä pätkä- eikä osa-aikatöitä. Tuki kohdennetaan nyt hallituksen
esityksen mukaisesti työntekijöihin, joiden tehtyjen työtuntien määrä
ylittää 120 tuntia kuukaudessa. Tärkeää on myös kohdentaa osa
lisäresursseista nuorten työllistämiseen.
Pardia: Budjettiesitys tuottavuuden parantamiseksi on irrallaan elävästä
elämästä
Pardian puheenjohtajan Matti Kratsin mielestä hallituksen budjettiesitykseen
sisältyvä neljän hallinnonalan hallintopalvelujen toiminnan tehostaminen
kokoamalla ne palvelukeskuksiin on konkreettinen ja toimiva esitys.
Tuottavuutta on tarkoitus tehostaa niin, että muutokset toteutetaan
henkilöstön vähentämisellä hallituksen aiemmin tekemän laskennallisen
kehyspäätöksen mukaisesti. Valtion budjettitalouden työtekijöistä jää
eläkkeelle tai siirtyy muiden työnantajien palvelukseen vuoteen 2011
mennessä noin 35 000 henkilöä, joista puolet eli 17 500-18 000 työpaikkaa
jätettäisiin täyttämättä.
- Tämä on täysin epärealistinen tavoite, irrallaan elävästä elämästä ja
mahdoton käytännössä toteuttaa. Päätös johtaa jopa joidenkin toimintojen
lakkauttamiseen, Krats kritisoi. Kratsin mielestä nimenomaan tuottavuuden
näkökulmasta tällaiset toimenpiteet olisivat kuolinisku toimiville
julkisille palveluille, jotka ovat elinehto kansalaisten hyvinvoinnin ja
suomalaisen yritystoiminnan turvaamiselle.
Sivun alkuun
Työllisyys lähtenyt kasvuun
Työllisyys on lähtenyt selvään nousuun ja talousennusteet pohjustavat
työllisyyden nousua jatkossakin. Vuoden alkupuoliskolla työssä on ollut
nelisenkymmentätuhatta henkeä enemmän kuin vuosi sitten, kerrotaan
työministeriöstä. Hallituskauden alussa talousvaikeudet ja vientitaantuma
veivät työllisyystavoitetta miinukselle 10 000 työpaikan verran. Nyt olemme
kausi- ja satunnaistekijöistä tasoitetuilla arvioinneilla plussan puolella
34 000 työpaikkaa. Hyvä työllisyyskehitys johtuu pääosin talouskasvun
työllisyysvaikutusten paranemisesta. Palveluelinkeinojen työllisyys on
parantunut puolen vuoden aikana keskimäärin 35 000. Kauppa, ravitsemusala ja
henkilökohtaiset palvelut ovat työllistäneet eniten. Rakennemuutos näkyy
selvästi palvelujen sisällä. Työllisten määrä on vähentynyt julkisessa
hallinnossa. Nopein kasvu näkyy yksityisellä sektorilla.
Sivun alkuun
Valtion virastoista 70 prosenttia uuden
palkkausjärjestelmän piirissä
Valtion uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) piirissä oli kesä-heinäkuun
vaihteessa noin 70 prosenttia valtion virastoista. Näissä virastoissa
työskentelee runsas puolet valtion henkilöstöstä.
Kaikki ministeriöt ovat uuden järjestelmän piirissä. Työhallinnossa
saavutettiin neuvottelutulos kesäkuussa ja puolustus- ja
ympäristöministeriöissä toukokuussa. Touko-kesäkuussa on neuvottelutulos
saavutettu myös mm. puolustusvoimien rakennuslaitoksessa,
Opetushallituksessa, Valtiokonttorissa, TE-keskuksissa,
Kriminaalipoliittisessa instituutissa, Vankeinhoidon koulutuskeskuksessa,
vankeinhoito- ja kriminaalihuoltolaitoksissa, Varastokirjastossa sekä
Pelastusopistossa. Rajavartijoiden uudesta palkkausjärjestelmästä
saavutettiin neuvottelutulos 28.6.2005. Neuvottelut jatkuvat tiiviinä myös
niissä virastoissa, jotka eivät vielä ole sopineet uudesta järjestelmästä.
Uudistuksessa A-palkkausluokkajärjestelmä ja muut vanhat järjestelmät
korvataan uusilla palkkausjärjestelmillä, joissa palkkaus määräytyy
tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen sekä pätevyyden
perusteella. Valtion keskustasolla joulukuussa 2004 tehdyn virka- ja
työehtosopimuksen mukaan uuden palkkaus-järjestelmän käyttöönotosta tulee
sopia kaikissa valtion virastoissa viimeistään 30.11.2005.
www.vm.fi/vtml
Sivun alkuun
Tutkimus ja tilastot todistavat työolojen
kehittyneen suotuisasti
Suomen työolot samoin kuin työsuojelun ja työterveyden järjestelmä ovat
korkeaa kansainvälistä tasoa. Työolobarometrin mukaan työntekijöiden
turvallisuudesta huolehditaan työpaikoilla nykyisin paremmin kuin
aikaisempina vuosina. Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa virittää
keskustelua työolojen ja työsuojelun kehittämiseksi selvityksellään
”Työsuojelustrategian seurantaraportti 2004”.
Työolot ja työsuojelutoiminta Suomessa ovat parantuneet edelleen viime
vuosina. Työolot koostuvat useista tekijöistä. Eri toimialoilla ja
ammateissa työolot poikkeavat toisistaan ja kehittyvät eri tavoin. Raportin
tekijät haluavat antaa kokonaiskuvan työolojen tilasta ja kehityksestä.
Työtapaturmien ja ammattitautien tehtyyn työmäärään suhteutettu määrä on
laskenut selvästi pitkällä tarkasteluväillä. Työtapaturmat ovat vähentyneet
lähes 50 % kahdenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Kuolemaan johtaneet
työtapaturmat ovat vähentyneet vielä enemmän.
Työterveyslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan kiire työssä on selvästi
vähentynyt vuodesta 1997 vuoteen 2003. Samoin työn henkinen rasittavuus on
vähentynyt, joskaan ei kolmena viimeisenä vuotena. Vakava työuupumus on
vähentynyt, mutta yhä useampi ihminen kokee työuupumuksen vaarana.
Tilastokeskuksen kyselytutkimuksen mukaan työn sekä henkinen että
ruumiillinen rasittavuus on pysynyt samana eli entistä korkeammalla tasolla
vuodesta 1990 lähtien.
Sivun alkuun
Kuntosalien turvallisuuden tehotarkastus
käyntiin
Kuntien terveystarkastajat tarkastavat tehostetusti kuntosalien
turvallisuutta 29.8.- 9.9. Kuntien, lääninhallituksien ja Kuluttajaviraston
yhteisen hankkeen tavoitteena on kiinnittää huomiota kuntosalien
turvallisuuteen ja asiakkaille annettaviin ohjeisiin. Kampanjan aikana
kerrotaan toiminnanharjoittajille lainsäädännön velvoitteista ja annetaan
kuluttajille tietoa siitä, miten he itse voivat toiminnallaan edistää omaa
turvallisuuttaan kuntosaleilla. Tuoteturvallisuuslainsäädäntö koskee paitsi
kaupallisia, myös kuntien, koulujen ja asunto-osakeyhtiöiden ylläpitämiä
kuntosaleja.
Sivun alkuun
Uudet esitteet
- TJS Opintokeskuksen uusi esite sisältää nyt sekä kurssitiedot että TJS:n
palvelut. TJS:n esite ilmestyy tästä lähtien kaksi kertaa vuodessa.
Nyt ilmestyneessä esitteessä on syksyn tiedot kokonaisuudessaan ja kevään
2006 kursseista ennakkotiedot. Kevään kurssitarjonta täydentyy vielä.
Seuraava esite ilmestyy marraskuun lopussa.
Esitettä on saatavissa sekä painettuna että pdf:nä TJS:n verkkosivuilla
www.tjs-opintokeskus.fi
Sivun alkuun
|
