|
|
YHL:n toimiston kesäloma
YHL:n toimisto on suljettu 23.6.-31.7. välisenä aikana.
Pardian neuvonta p.075 324 7500 palvelee kesä- ja elokuussa klo 8.30-15.00
ja heinäkuussa klo 8.30-12.00.
Työttömyyspäivärahan jatkohakemukset lähetetään suoraan osoitteella: Valtion
virkamiesten työttömyyskassa, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Sen
sijaan uudet työttömyyspäiväraha-hakemukset ja
vuorotteluvapaakorvaushakemukset lähetetään osoitteella Palkansaajajärjestö
Pardia/YHL ry:lle, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki.
Sivun alkuun
Uusi Neuwoja yhdistystoimintaan LUMI-sivuilla –
NYT!
LUMI-sivuille on sijoitettu kohtaan Koulutus ja mentorointi Neuwoja
yhdistystoimintaa – yhdistystoiminnan käsikirja mallia YHL 2005. Vuoden 2004
versiota on hieman korjattu ja päivitetty. Suurimmat muutokset ovat
Koulutusvastaavan teksteissä ja Taloudenhoidossa. Uusi liite Sinikka Erosen
Aatteellisen yhdistyksen taloudenhoito –moniste korvaa aiemman Sinikan
monisteen. Pdf-versio ei sisällä myöskään yhdistyslakia vaan se on korvattu
www-linkki-tiedoilla.
Tiedossa on ainakin, että TKK:n yhdistys on ottanut käsikirjan käyttöönsä.
Otamme mielellämme palautetta vastaan oppaan käyttökelpoisuudesta ja liitto
tarjoamme räätälöityä koulutusta yhdistysten hallituksille. Ottakaa
yhteyttä! – Satu Henttonen, asiamies 075-324 7526, 040-524 9199.
Sivun alkuun
YHL:n liittokokous lähenee
Liittokokousaika lähenee. Muistutamme aloitteista liittokokoukselle.
Aloitteiden on oltava YHL:ssä 20.8. mennessä.
Liittokokoukseen liittyvä ohjeistus on lähetetty 6.5.2005.
Hallitus käsittelee alustavasti toimintalinja-asiakirjan seuraavalle
liittokokouskaudelle ja toimintasuunnitelman vuodelle 2006 kokouksessaan
16.-17.6. Asiakirjojen käsittely jatkuu syksyn ensimmäisessä kokouksessa.
Sivun alkuun
Miten yliopistojen toiminta, rahoitus ja hyvä
työnantajapolitiikka yhdistetään?
Valtion työmarkkinalaitos, valtion pääsopijajärjestöt (JUKO, Pardia, VTY),
yliopistojen johdon ja hallintohenkilöstön sekä ministeriöiden edustajat
pohtivat 7.6.2005 Helsingissä, miten yliopistojen toiminta, rahoitus ja hyvä
työnantajapolitiikka voidaan yhdistää. Seminaarin tarkoituksena oli koota
yhteen eri toimijoiden näkökulmia ja löytää olemassa olevien resurssien
puitteissa sellaisia ratkaisuja, joilla määräaikaisissa palvelussuhteissa
olevien henkilöiden asemaa parannetaan ja edellytysten täyttyessä
vakinaistetaan. Seminaarissa kaivattiin selkeätä kulttuurinmuutosta
henkilöstöpolitiikkaan ja nähtiin useita tilanteita, joissa
määräaikaisuusongelmaan voidaan puuttua.
Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto kertoi työmarkkinalaitoksen
keväällä 2004 tekemän määräaikaisia palvelussuhteita koskevan kyselyn
tuloksista. Tulosten mukaan valtion virastojen ja yliopistojen henkilöstöstä
rekrytoinnin yhteydessä tehtyyn harkintaan perustuvia eli ns. aidosti
määräaikaisia (poislukien säädöksiin perustuvat, taustaviranhaltijat ja
opiskelijat) oli 18,2 prosenttia koko henkilöstöstä. Yliopistoissa ja
korkeakouluissa ns. aidosti määräaikaisia palvelussuhteita oli 44,6
prosenttia. Luvut ovat yksityiskohtaisempia kuin tähänastiset valtion
henkilörekisterin tilastoissa esitetyt, koska kyselyssä eriteltiin
määräaikaisuuden perusteet ja määräaikaisten asemaan liittyvät seikat
tavanomaista tarkemmin. Kysely ennakoi vuonna 2006 käyttöön otettavaa uutta
tiedonkeruujärjestelmää. Kyselyn vastausprosentti kattoi 95 prosenttia koko
valtion henkilöstöstä.
Johtaja Markku Mattila opetusministeriön yliopistoyksiköstä muistutti
seminaarissa, että yliopistot eroavat muista tutkimuslaitoksista
koulutustehtävänsä takia. Useissa puheenvuoroissa esitettiin toivomus
opetusministeriön suuntaan yliopistojen perusrahoituksen lisäämisestä.
Seminaarissa todettiin toisaalta, että kilpailtu projektirahoitus on
nykypäivää ja sen osuus saattaa jopa kasvaa.
Määräaikaisten palvelussuhteiden tapauskohtainen läpikäyminen eri
tilanteissa ja säännöllisesti henkilöstön edustajien kanssa nähtiin
tärkeänä. Mm. kehityskeskustelut antavat oivallisen foorumin tarkastella
määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita. Toivottiin myös, että
yliopistojen hallinnossa käydään tarkemmin läpi määräaikaisten
palvelussuhteiden perusteita, samoin opetusministeriön kanssa
tulossopimusten yhteydessä. Henkilöstöpankki auttaisi henkilöstön
uudelleensijoittamisessa ja kannustaisi myös työkiertoon.
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton puheenjohtajan Kerttu Pellisen
mukaan eri osapuolilla on yhtenäinen näkemys siitä, että jotain on tehtävä.
Hän korosti myös, että meillä on aika hyvät säännökset olemassa, kunhan vain
toimimme niiden mukaan. Henkilöstöhallinnon osaamisesta on syytä pitää myös
huolta. YHL teki lehdistötiedotteen tilaisuudesta, joka lähetettiin myös
yliopistotiedotuksiin.
Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala esitti yhdeksi
ratkaisuksi määräaikaisvaltuutetun viran perustamista.
Myös riskinottokykyä kaivattiin. Seminaarissa korostettiin, että
vastaisuudessa henkilöstö tulisi palkata kerralla koko projektin ajaksi.
Toisaalta myös riski, että rahoitus loppuu kesken tulisi hyväksyä. Suomen
Akatemian lakimies Katja Majamaa muistutti, että Akatemialla on ohje, jonka
mukaan sen rahoittaman projektin henkilöstö tulee pääsääntöisesti palkata
koko rahoituskaudeksi. Tekesilläkään ei ole mitään tällaista järjestelyä
vastaan, sanoi johtaja Harry Karlqvist Tekesistä.
Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen pohti, olisiko
tutkijoiden nimikeremontista apua. Kuopion yliopiston hallintojohtaja Päivi
Nergin mukaan ongelman ratkaisua ei pitäisi etsiä pelkästään
perusrahoituksesta, vaan määräaikaisten aseman parantamiseksi voidaan tehdä
nykytilanteessa paljon muutakin. Turun yliopiston henkilöstöpäällikkö Risto
Hovirinta muistutti, että rekrytoiminen määräaikaisiin palvelussuhteisiin on
oltava yhtä perusteellista ja huolellista kuin vakinaisiin
palvelussuhteisiin.
Virkamieslakiin kohdistui myös muutostarpeita, mm. työn luonne -perustetta
toivottiin selvennettävän. Seminaarissa esitettyjen esimerkkien perusteella
näyttää siltä, että nimenomaan työn luonne - perusteella määräaikaiseen
palvelussuhteeseen palkattujen kohdalla saattaa olla vakinaistamisen
tarvetta nykyistä enemmän.
Seminaarin antia hyödynnetään Valtion työmarkkinalaitoksen ja
henkilöstöjärjestöjen määräaikaisia palvelussuhteita käsittelevässä
työryhmässä, jonka työ jatkuu syksyllä.
Sivun alkuun
Keskustelut lukukausimaksuista jatkuvat
Opetusministeri Haatainen: Yliopistojen opintosetelit lisäisivät
epätasa-arvoa
Yliopistojen taloudellista tilannetta ei korjata pelkillä
lukukausimaksuilla. Opintosetelijärjestelmään siirtyminen merkitsisi
maksuttomuuden periaatteesta luopumista, painotti opetusministeri Haatainen
vastaanottaessaan yliopistojen oikeudellista ja taloudellista asemaa
pohtineen työryhmän muistion tiistaina eduskunnassa.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallbergin, Helsingin
kauppakorkeakoulun emerituskansleri Aatto Prihtin ja Helsingin yliopiston
kansleri Kari Raivion muodostama työryhmä ehdotti opintoseteleiden
käyttöönottoa.
Haatainen totesi, että eduskunnan hyväksymä yliopistolain muutos tutkintojen
tavoitteellisista suorittamisajoista ja opiskelijoiden opinto-oikeudesta
palvelee opintojen nopeuttamistavoitetta tasa-arvoisemmalla tavalla kuin
opintoseteli-järjestelmä. Haataisen mielestä yliopistolain muutoksessa näkyy
elinikäisen oppimisen henki, kun taas opintosetelijärjestelmä sulkee osan
joukosta oppimisen ulkopuolelle. Opintosetelijärjestelmä on
epäoikeudenmukainen niitä kohtaan, jotka eivät syystä tai toisesta ole
voineet opiskella täysipainoisesti tai ovat valinneet väärän alan
alunpitäen.
Haatainen huomautti, että hallitus noudattaa hallitusohjelman linjausta,
jonka mukaan tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy kansalaisille
maksuttomana.
EU- ja ETA -alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden koulutuskustannusten
kattamista maksuilla selvitetään parhaillaan OPM:n työryhmässä. Työryhmän
määräaika loppuu 31.8.
SYL: Opiskelija ei ole asiakas, vaan yhteisön jäsen
SYL arvostaa Pekka Hallbergin, Aatos Prihtin ja Kari Raivion monipuolisia
avauksia yliopistojen kehittämiseksi. SYL kuitenkin ihmettelee kolmikon
ehdotuksia opintosetelien käyttöönotosta suomalaisissa yliopistoissa.
Kolmikon ehdotuksessa opintoseteleitä saa enintään seitsemäksi vuodeksi,
jonka jälkeen opiskelija joutuu maksamaan opinnoistaan. Käytännössä monen
seitsemän vuoden ylittäjän olisi mahdotonta jatkaa opintojaan, sillä heidän
ei olisi mahdollista maksaa tuhansiin euroihin nousevia lukukausimaksuja.
SYL:n mielestä lukukausimaksut väistämättä epätasa-arvoistavat yhteiskuntaa,
kohdistuvat ne sitten ensimmäisen tai kahdeksannen vuoden opiskelijoille. On
myös muistettava, että opintosetelien rajoitettu määrä vaikeuttaisi
erityisesti haastavissa elämäntilanteissa olevien, kuten köyhimpien ja
perheellisten, opiskelua.
Uudistusta markkinoidaan vaihtoehtona juuri eduskunnan läpäisseelle
opintoaikojen rajaukselle. Opintosetelit ovat kuitenkin selkeästi huonompi
vaihtoehto, sillä uudessa yliopistolaissa opiskelija saa lisäaikaa
opintojensa loppuun saattamiseksi esittämällä opintosuunnitelman, mikä
mahdollistaa valmistumisen kaikille, jotka haluavat.
Opiskelijoille uudistusta yritetään myydä siten, että asiakkaana he voisivat
vaatia nykyistä parempaa opetusta. Opiskelija ei ole asiakas vaan
tiedeyhteisön täysivaltainen jäsen ja täysin oikeutettu kehittämään ja
saamaan korkealaatuista koulutusta. Koska korkeakoulutusta ei voida
käsitellä normaalina markkinahyödykkeenä, ei myöskään opiskelijoita tule
nähdä asiakkaina. SYL:n mielestä paras tulos yliopistoissa saadaan, kun
opiskelija osallistuu yliopiston kaikkeen toimintaan yhteisön jäsenenä, eikä
asiakkaana.
Opintosetelijärjestelmä olisi askel kohti maksullista korkeakoulutusta,
vaikka sitä markkinoidaan ajatuksella koulutuksen maksuttomuudesta
käytännössä.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki: Ulkomaalaiset opiskelijat ovat
Suomelle tärkeä voimavara
Ulkomaalaiset opiskelijat ovat sisäasiainministeri Kari Rajamäen mukaan
tärkeä osaajista koostuva voimavara, joka täyttää tulevaa työvoiman
tarvetta. Ulkomaalainen, jonka kotoutuminen Suomeen alkaa jo
opiskeluvaiheessa ja joka on suorittanut opintonsa täällä, sitoutuu
helpommin suomalaisiin työmarkkinoihin kuin ulkomaalainen, joka hakee työtä
mutta jolla ei ole siteitä Suomeen.
- Nyt käsiteltävänä olevan esityksen keskeisenä tavoitteena on edistää
edelleen Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen valtioiden ulkopuolelta
niin sanotuista kolmansista maista tulevien opiskelijoiden hakeutumista ja
sijoittumista suomalaiseen työelämään. Ulkomaalaisten opiskelijoiden
työnteko-oikeutta lukukausien aikana ja työnhakua tutkinnon suorittamisen
jälkeen ehdotetaan helpotettavaksi, totesi Rajamäki eduskunnassa (tiistaina
14.6.) ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa koskevan ulkomaalaislain
muutosesityksen lähetekeskustelussa.
Uusi ulkomaalaislaki tuli voimaan 1.5.2004. Se on jo osaltaan helpottanut
ulkomaalaisten opiskelijoiden siirtymistä opintojen jälkeen työelämään.
Ulkomaalaislaki lähtee siitä, että opiskelija voi opintojensa jälkeen jäädä
Suomeen hakemaan työtä. Työtä voi hakea niin pitkään kuin oleskelulupa on
voimassa. Jos työtä löytyy oleskeluluvan voimassa ollessa, opiskelija voi
joustavasti hakea jatkolupaa työnteon perusteella.
Eduskunnassa nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä
työnteko-oikeutta opintojen aikana ei ehdoteta olennaisesti
laajennettavaksi, koska opintojen edistyminen on tärkeää. Nykyisin
ulkomaalainen opiskelija saa tehdä osa-aikaista työtä enintään 20 tuntia
viikossa lukukauden aikana. Jatkossa työnteko-oikeutta ehdotetaan
rajoitettavaksi siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin 25
tuntiin viikossa lukukauden aikana. Ulkomaalaisen opiskelijan maassaolon
tarkoitus on opintojen suorittaminen eikä työnteosta saisi muodostua
pääsääntöistä oleskelun perustetta.
Hallituksen esityksessä opintoihin sisältyvän lopputyön tekeminen ansiotyönä
ehdotetaan vapautettavaksi kokonaan työntekijän oleskelulupavelvollisuudesta
eli työvoiman saatavuusharkinnasta.
Sivun alkuun
Valtionhallinnolle uusi ohje
sähköpostien käsittelystä
Valtiovarainministeriö on antanut uuden ohjeen sähköpostien käsittelystä.
Ohje on ensisijaisesti suunnattu ministeriöille sekä valtion virastoille ja
laitoksille. Se on soveltuvin osin käytettävissä myös valtionhallinnon
ulkopuolella.
Ohjeessa käsitellään sähköpostin erityiskysymyksiä tietoturvallisuuden
kannalta. Tarkastelun lähtökohtia ovat asiaan liittyvä lainsäädäntö ja
tietoturvallisuus sekä työntekijän ja työnantajan välinen suhde. Keskeistä
lainsäädäntöä ovat laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) ja
sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004). Ohjeen mukaan sähköpostien
käsittely perustuu kirjesalaisuuden, yksityisyyden suojan ja hyvän
hallintomenettelyn periaatteisiin.
Uusi ohje korvaa vuonna 2001 annetun valtion sähköpostiohjeen (VAHTI 5/2001)
ja se on laadittu Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän VAHTIn
toimesta.
Linjaukset on tarkoitettu organisaation sähköpostipolitiikan ja -linjausten
perusteiksi sekä sähköpostien hallinnan ja sen ohjeistuksen pohjaksi.
Valtionhallinnon sähköposti-ohje, VAHTI 2/2005,
www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/94935.pdf
Sivun alkuun
Työttömyysturva paranee
Eduskunta päätti, että työnantaja on velvollinen maksamaan lomautetulle
työntekijälle palkkaa 14 päivän ajan, jos lomautus johtuu työsulusta tai
lakosta muulla työpaikalla. Jos lomautus on johtunut lakosta muualla, saa
lomautettu työntekijä 14 päivän jälkeen työttömyysturvan.
Sivun alkuun
Uudistuneesta CV-netistä löytyy työtä ja
työntekijöitä
Työhallinnon nettisivuilla toimiva työnvälityspalvelu CV-netti on
uudistunut, ja se on nyt kaikkien työtä hakevien ja työntekijää etsivien
käytettävissä. Työnhakija voi itse päättää, mitkä yhteystiedot hän haluaa
näkyviin. Uutta palvelussa on myös esittelyn löytämistä tehostava sanahaku.
CV-netin perusajatus on yhä sama: työnhakija, joka haluaa saada Internetin
kautta yhteyden työnantajiin, voi laatia itsestään esittelytekstin. Samalla
työnantaja voi kätevästi etsiä kiinnostavia työnhakijoita.
CV-netti toimii osoitteessa www.mol.fi .
Sivun alkuun
Uusia selvityksiä
Yliopistojen yhteishakutyöryhmän muistio,Opm työryhmämuistioita ja
selvityksiä 2005:17,
www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr17/tr17.pdf
Tutkimus väestön liikuntakyvyn, liikuntahalun ja liikuntataitojen
edistäjänä. Liikuntatutkimuksen suunta vuoteen 2010,Opm julkaisuja 2005:16
www.minedu.fi/julkaisut/liikunta/2005/opm16/opm16.pdf
Lääketieteellisen tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen selvitys,OPM
työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:12,
www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005tr/tr12/tr12.pdf
Ympäristötekniikan koulutuksen ja tutkimuksen selvitys, Opm
työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:13,
www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr13/re13.pdf
Sivun alkuun
|
|
 |
