|
YHL:n LUMI-sivujen salasana vaihtuu 16.5.2005
Nettisivujemme www.yhl.fi – Edunvalvonta – Luottamusmiestoiminta
LUMI-sivujen salasana vaihtuu 16.5.2005. Uusi salasana toimitetaan kirjeitse
yhdistysten puheenjohtajille jotka jakavat salasanan eteenpäin
käyttäjäryhmilleen.
Sivun alkuun
YHL:n työttömyyskassa-asiamies on vaihtunut
YHL:n ja Pardian välillä tehdyn sopimuksen mukaan Pardia hoitaa
työttömyyskassa ja jäsenrekisteriasiat. YHL on valtuuttanut Tarja Turusen
Pardiasta ko. tehtäviin. Tästä eteenpäin voitte ottaa häneen yhteyttä
työttömyyskassa-, jäsenyys- ja jäsenmaksuasioissa. Tarjan tavoittaa
numerosta 075 324 7550 , tarja.turunen@pardia.fi
numeroon voivat soittaa yhdistysten kassa-asiamiehet, jäsenrekisterin
hoitajat ym.
Jäsenille puhelinpalveluaika on ma-pe klo 9.00-12.00 puh. 075 324 7570,
rekisteri2@pardia.fi
Sivun alkuun
Työttömyyskassa siirtynyt sähköiseen asianhallintaan
Viime joulukuun puolivälissä käyttöön otettu sähköinen
asianhallintajärjestelmä on tullut osaksi kassan toimihenkilöiden
arkirutiineja helpommin kuin osattiin aavistaakaan. Pikku ongelmista ja
puutteista huolimatta perustoiminnot on omaksuttu ja järjestelmä on
osoittautunut hyvin toimivaksi. Asiakkaitten kannalta tärkeintä on kuitenkin
se, että uuden työskentelytavan käyttöönotto on tapahtunut ilman etukäteen
pelättyjä viiveitä käsittelytilanteessa. Uudet hakemukset on saatu maksuun
keskimäärin kahden viikon kuluttua kassaan saapumispäivästä eli
käsittelytilanne on pysynyt entisellään. Helmikuussa kassassa siirryttiin
jatkohakemusten automaattimaksatukseen.
Sivun alkuun
Valtion Virkamiesten Työttömyyskassan kokous
Valtion Virkamiesten Työttömyyskassan varsinainen kokous pidetään tiistaina
toukokuun 31. päivänä 2005 kello 16.00 alkaen Helsingin Itä-Pasilassa os.
Ratamestarinkatu 11, 2. kerroksen kokoustiloissa.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 12 §:ssä mainitut asiat.
Työttömyyskassan hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2004
sekä tilintarkastuskertomus ovat viikon ajan ennen kokousta jäsenten
nähtävänä kassan toimistossa, os. Ratamestarinkatu 11, 7.krs., Helsinki.
Työttömyyskassa toivoo kokoukseen runsasta osanottoa.
Kassan sääntöjen 20 §:n mukaan ”Kokouskutsut sekä muut kassaa koskevat
jäsenille tarkoitetut tiedonannot julkaistaan yhdessä tai useammassa
jäsenien keskuuteen leviävässä lehdessä tai saatetaan hallituksen
määräämällä muulla tavalla jäsenten tiedoksi vähintään kaksi viikkoa ennen
asianomaista määräpäivää”.
Sivun alkuun
STTK:n näkökohtia tasa-arvolain muutoksista
STTK:n mielestä yksi merkittävä keino sukupuolten välisen tasa-arvon
edistämiseksi on edesauttaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lakiin
on saatu nyt säännös, joka velvoittaa työnantajaa helpottamaan
työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovitta¬mista kiinnittämällä
huomiota etenkin työjärjestelyihin.
Eduskunta hyväksyi 5.4.2005 hallituksen esityksen laiksi naisten ja miesten
välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (HE 195/2004) työelämä- ja
tasa-arvovaliokunnan mietinnön (TyVM 3/2005) mukaisena. Lakimuutoksen
voi¬maantuloajaksi on kaavailtu 1.5.2005.
STTK osallistui tasa-arvolain muutoksen valmisteluun aktiivisesti alusta
alkaen mm. vuonna 2000 asetetussa kolmikantaisessa tasa-arvolain
uudistamistoimikunnassa, jonka lokakuussa 2002 antaman mietinnön pohjalta
muutoksen valmistelua jatkettiin.
Tasa-arvolain soveltamisala on laajennettu koskemaan myös oppilaitoksia sekä
työ- ja vir¬kaehtosopimustoimintaa harjoittavia etujärjestöjä, joiden
jäsenet ovat luonnollisia henki¬löitä. Laki koskee tavanomaisten
palvelussuhteiden lisäksi myös vuokratyöntekijöitä ja harjoittelijoita.
Syrjintä
Muutoksella laajennettiin ja toisaalta tarkennettiin sukupuoleen perustuvan
syrjinnän käsi¬tettä EU:n työelämän yleistä tasa-arvodirektiiviä koskevan
muutosdirektiivin (2002/73/EY) edellyttämällä tavalla. Laissa säädetään nyt
sekä välittömästä että välillisestä sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä.
Myös seksuaalinen häirintä ja muu sukupuolen perusteella ta¬pahtuva häirintä
katsotaan sukupuoleen perustuvaksi syrjinnäksi, ja ne on siten saatettu
hyvitysvelvollisuuden piiriin.
Varsinaisten syrjintätoimenpiteiden ohella käsky tai ohje syrjiä samoin kuin
työnantajan vastatoimet eli tasa-arvolakiin vedonneen tai asian
selvittämiseen osallistuneen henkilön irtisanominen tai epäedulliseen
asemaan asettaminen on kielletty.
Tasa-vertaisten mahdollisuuksien turvaaminen
STTK on ajanut naisten tasavertaisten mahdollisuuksien turvaamista
erityisesti ammatilli¬seen kehittymiseen ja uralla etenemiseen.
Tasa-arvolakiin otettiin tämän tavoitteen mu¬kai¬sesti yleissäännös, jonka
mukaan työnantajan on toimittava siten, että avoinna oleviin tehtäviin
hakeutuisi sekä naisia että miehiä. Lisäksi työnantajalla on velvollisuus
edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin
sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen.
Tasa-arvosuunnitelma
STTK on ajanut voimakkaasti tasa-arvosuunnitelman sisällölle asetettavia
vähimmäisvaa¬timuksia sekä työnantajan velvollisuutta ottaa henkilöstön
edustajat mukaan suunnitel¬maan laadintaan. Näistä asioista otettiin
säännökset tasa-arvolakiin. Sellaisilla työpaikoilla, joilla henkilöstön
määrä on säännöllisesti vähintään 30, on laadittava tasa-arvosuunni¬telma
yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää
sel¬vitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, erittely naisten ja miesten
sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien
luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista yli työ¬ehtosopimusrajojen.
Palkkakartoituksen avulla työntekijät ja luottamusmiehet saavat tiedot
naisten ja miesten palkoista ja palkkaeroista. Palkkakartoitus on tehtävä
siten, ettei yksittäisen työntekijän henkilöllisyys käy siitä ilmi.
Tasa-arvosuunnitelmaan sisältyvän palkkakartoituksen ja suunnitelman mui¬den
osa-alueiden osoittamien tietojen perusteella työnantajalle syntyy
velvollisuus oikaista mahdolliset perusteettomat palkkaerot ja muu
työehtoihin tai työoloi¬hin liittyvä syrjintä naisten ja miesten välillä.
Tasa-arvosuunnitelmasta on myös käytävä ilmi suunnitelmat tarpeellisista
toimenpiteistä tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon
saavuttamiseksi sekä arvio aiem¬pien toimenpiteiden toteuttamisesta ja
tuloksista. Suunnitelma on laadittava pääsääntöi¬sesti vuosittain, mutta
työpaikkakohtaisesti voidaan sopia paikallisen sopimisen menette¬lytapoja
noudattaen, että suunnitelma tehdään vähintään kerran kolmessa vuodessa.
Tasa-arvolautakunta voi asettaa lain vaatimukset täyttävän
tasa-arvosuunnitelman laatimi¬sen laiminlyöneelle työnantajalle tai
oppilaitokselle uhkasakon suunnitelman laatimisen te¬hosteeksi.
Henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeus
Henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeutta palkkauksellisen tasa-arvon
edistämiseksi laajennettiin. Työnantajan on aina annettava palkkausta ja
työ¬ehtoja koskevat tiedot tasa-arvovaltuutetulle tämän niitä pyytäessä,
mikä helpottaa palk¬katasa-arvon toteutumisen valvontaa. Palkkasyrjintää
epäilevän työntekijän pyynnöstä luottamusmiehellä, luottamusvaltuutetulla
tai työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tasa-arvovaltuutetun
välityk¬sellä palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä
työntekijästä, jos syrjintäepäilyyn on perusteltua aihetta. Jos
tasa-arvovaltuutettu kieltäytyy epäilyn ai¬heellisuutta koskevan arvionsa
perusteella antamasta tietoja, henkilöstön edustaja voi saattaa asian
tasa-arvo¬lautakunnan käsiteltäväksi.
Hyvitys
Hyvitysvelvollisuus syntyy, mikäli työnantaja, oppilaitos tai etujärjestö
laiminlyö velvolli¬suutensa puuttua syrjintään siitä tiedon saatuaan.
Lakimuutoksella hyvityksen vähim¬mäismäärä korotettiin 3000 euroon.
Enimmäismäärää ei säädetty lukuun ottamatta työ¬hönottotilanteita.
Työhönottotilanteessa tapahtuvan syrjinnän osalta hyvityksen enim¬mäismäärä
on 15 000 euroa.
Hyvitys ei edelleenkään ole vahingonkorvausta eli se ei edellytä rikkojan
tahallisuutta tai tuottamusta. Syrjityksi tulleella henkilöllä on oikeus
saada kyseessä olevan syrjivän me¬nettelyn johdosta hyvityksen lisäksi
korvausta myös muun lain nojalla henkilöön kohdistu¬vasta loukkauksesta sekä
mahdollisesta taloudellisesta vahingosta.
Kanne-aika
STTK esitti tasa-arvolain uudistamistoimikunnan mietinnössä eriävän
mielipiteen, jonka mukaan tarpeettomat erot työsuhteesta johtuvien
vaatimusten esittämisajalle on poistet¬tava. Työsopimuslain, vuosilomalain
ja työaikalain mukaan työsuhteesta johtuvat vaati¬mukset on esitettävä
kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tasa-arvolain kanneaikaa
pidennettiin STTK:n kannan mukaisesti aiemmasta yhdestä vuodesta kahteen
vuoteen. Työhönottotilanteissa tapahtuvan syrjinnän osalta vaatimukset on
kuitenkin tar¬koituksenmukaista käsitellä nopeammin, joten niiden osalta
STTK esitti yhden vuoden pi¬tuista kanneaikaa, joka myös otettiin lakiin.
Lisätietoja STTK:n lakimies Pauliina Juntunen,
pauliina.juntunen@sttk.fi
Sivun alkuun
STTK:lta ohjelma investointien kohdentamiseksi
STTK on laatinut ohjelman investointien kohdentamiseksi. Ohjelman
tavoitteena on käynnistää toimenpiteitä sekä suunnata varoja kohteisiin,
joilla saadaan lisää menestyviä yrityksiä, jotka puolestaan tarjoavat hyviä
työpaikkoja.
Ohjelman keskeiset toimenpiteet korostavat investointeja tutkimus- ja
innovaatiopolitiikkaan sekä työssä olevien ammattitaitoon ja osaamiseen,
hyvinvointipalvelujen ja infrastruktuurin vahvistamista sekä verokannusteita
investointien kohdentamiseksi.
Ohjelma löytyy osoitteesta
www.sttk.fi/julkaisut
Sivun alkuun
Lopeta ja voita –kilpailu kannustaa lopettamaan
tupakoinnin
Tupakointi on monien sairauksien riskitekijä ja tärkein ehkäistävissä oleva
ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja länsimaissa. Tupakoinnin aiheuttamat
elinvauriot ovat kuitenkin osin palautuvia. Alle 30-vuotiaana tupakoinnin
lopettaminen lisää odotettavissa olevaa elinikää 10 vuodella ja vielä
60-vuotiaanakin lopettaminen pidentää elinikää keskimäärin 3 vuodella.
Tupakoinnin lopettamista voidaan tukea monella eri tavalla. Kannustus
läheisiltä ja terveydenhuollon ammattilaisilta lisää henkilökohtaista
lopettamismotivaatiota. Väestöön kohdistuva tupakoinnin lopettamiseen
kannustava Lopeta ja voita -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran
Pohjois- Karjalassa vuonna 1985 ja kilpailu laajeni valtakunnalliseksi
vuonna 1989.
Kilpailun ajatuksena on saada tupakoija sitoutumaan tupakoimattomuuteen
yhdeksi kuukaudeksi. Kannusteena toimivat toiset lopettajat,
henkilökohtaiset kannustajat, palkinnot sekä omalle terveydelle koituva
hyöty. Voittajien tupakoimattomuus varmistetaan kilpailun päätyttyä
laboratoriotesteillä.
Tämän vuoden Lopeta ja voita kilpailuun ilmoittautuminen jatkuu vielä
2.5.2005 asti. Kilpailu alkaa 2.5. ja päättyy 31.5.
Lisätietoja www.lopetajavoita.fi
Sivun alkuun |
