Yhdistystiedote n:o 2/2005
24.2.2005

• Uusi Extra 2-liitelehti tulossa Universitas-lehden välissä
• Vuosi 2005 on liittokokousvuosi
• Yliopisto-opinnot halutaan suunnitelmallisimmiksi
• YHL: Henkilöstön asema on muutostilanteissa turvattava
   

Uusi Extra 2 -liitelehti tulossa Universitas-lehden välissä

Vuoden ensimmäisen Universitas-lehden välissä postitetaan jälleen liitelehti Extra 2. Liitelehtinen on työnanrviointiopas, jossa keskitytään muun henkilöstön arviointijärjestelmään. Oppaan alkuosassa käsitellään työn vaativuuden arviointia ja
jälkimmäisessä osassa henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointia.jossa opastetaan jäseniä.

Universitas-lehti 1/2005 on tällä hetkellä painossa, ensi viikon (vko 9) loppupuolella se tipahtaa jäsenten postilaatikoista.

Oppaasta otetaan ylimääräinen painos, jonka voi markkinoida vaikkapa työnantajille. Myös edellisestä Universitas-Extrasta, jossa julkaistiin työnarviointijärjestelmä, on otettu lisäpainos. Molemmat oppaat ovat ulkopuolisille maksullisia. Hinta on omakustannushinta.

Tilaukset voi toimittaa Kristinalle, kristina.sten@pardia.fi .

Vuosi 2005 on liittokokousvuosi

YHL:n liittokokous pidetään 20.-21.10.2005 Espoossa Kokoushotelli Meripuistossa.

Sääntöjen mukaan ”Jäsenyhdistyksen, joka haluaa asian ottamista käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on tehtävä siitä perusteltu kirjallinen esitys liiton hallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta.”

Yhdistysten aloitteiden tulee olla YHL:ssa 20.8. mennessä.

Liiton sääntöjen 11 §:
"Liittokokoukseen on kukin jäsenyhdistys oikeutettu lähettämään yhden edustajan jäsenmääränsä kutakin alkavaa 50-lukua kohti sekä jäsenluvun ylitettyä 500 yhden edustajan kutakin alkavaa 100-lukua kohti. Millään jäsenyhdistyksellä ei kuitenkaan saa olla enempää kuin 40 % läsnäolevista äänistä.


Hallitus ilmoittaa viimeistään toukokuun aikana kullekin jäsenyhdistykselle, kuinka monta edustajaa se on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen.

Yhdistykset nimeävät edustajansa liittokokoukseen 31.12.2004 jäsentilanteen mukaan.

Yliopisto-opinnot halutaan suunnitelmallisimmiksi

Yliopistolakiin otetaan säännökset korkeakoulututkintoon johtavia opintoja suorittavan opiskelijan opiskeluoikeudesta. Esityksen tavoitteena on lyhentää yliopistotutkintoon johtavien opintojen suoritusaikoja ja turvata korkeasti koulutetun työvoiman saatavuus.
Yliopistoille tulee velvoite järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että opiskelija voi täysipäiväisesti opiskellen suorittaa tutkinnon tavoiteajassa. Hallitus päätti 17.2. asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä. Lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2005. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran lukuvuonna 2005 - 2006 opintonsa aloittaviin.

Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla olisi oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla olisi oikeus suorittaa tutkinto viimeistään vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla olisi oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa.

Yliopisto myöntäisi hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa myönnettäisiin, kun opiskelija esittäisi tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Suunnitelmassa opiskelijan tulisi yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Yliopiston tulisi lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne.

Opiskelija, joka ei olisi suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettäisi opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaisi myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen olisi haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opiskeluoikeuden palauttaminen ei edellyttäisi hakemista valintamenettelyn kautta, vaan yliopisto palauttaisi sen hakemuksesta.

Mm. Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio on kristisoinut esitystä siitä, että se tulee lisäämään byrokratia entisestään. Raivion kannanotto vuoti julkisuuteen ennen valtioneuvoston käsittelyä. Raivion kannanoton pääosa julkaistaan seuraavassa Universitas-lehdessä.

Henkilöstön asema on muutostilanteissa turvattava

Opetusministeriön selvityshenkilö, hallintojohtaja Riitta Väisänen-Lahti on selvittänyt taideyliopistojen, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia yhteistyön hallinnollista selkiyttämistä sekä yliopistollisen elokuvakoulutuksen kehittämistä.
Taideyliopistojen tulisi selvitysmiehen mukaan lisätä suunnitelmallista yhteistyötä yhteisen edunvalvonnan lisäämiseksi ja etsiä yhteistyölle uusia organisatorisia ratkaisuja. Hallinnollisen yhteistyön osalta selvityshenkilö ehdottaa talous- ja henkilöstöhallintoon liittyvien palvelukeskushankkeiden toteuttamista, yhteisen tietopalvelukeskuksen perustamista, kirjasto- ja informaatiopalveluiden kiinteämpää yhteistyötä ja kirjastojen yhdistämisen selvittämistä, yhteisen aikuiskoulutusyksikön perustamista sekä yhteisten juridisten palveluiden lisäämistä. Selvityshenkilön esityksen mukaan taideyliopistojen yhdistäminen ei tällä hetkellä ole perusteltua, sillä yhdistäminen haittaisi yliopistojen toimintaa.

Palvelukeskushanke liittyy laajempaan valtiohallinnon tuottavuusohjelmaan. Em. ohjelmaan liittyen VM on pyytänyt hallinnonalat tekemään omat tuottavuus-suunnitelmansa. OPM on tehnyt oman hallinnonalansa osalta sellaisen. Suunnitelmassa on esillä mm. em. talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstön asema.

YHL antaa oman lausuntonsa opetusministeriölle. Lausunnossaan liitto ei ota kantaa selvityksen yksityiskohtaisiin ehdotuksiin, vaan haluaa lähinnä kiinnittää huomiota eräisiin henkilöstöhallintoon ja henkilökunnan asemaa koskeviin seikkoihin. Lisäksi YHL kiinnittää huomiota mm. Elokuvataiteen ja lavastustaiteen osaston henkilökunnan epävarmaan asemaan. Tällä hetkellä osaston 36 virkasuhteesta vain kolme on toistaiseksi voimassa olevia, muut ovat määräaikaisia. YHL pitää tärkeänä, että mahdollisissa muutostilanteissa henkilöstön asemaa ei heikennetä.

Raportti löytyy OPM:n nettisivuilta www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005tr01/tr01.pdf