|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||
|
Yhdistystiedote n:o 2/2004
Kehittämisen liikkeellelähtöseminaarissa viime lokakuussa määritteli Pardian viestintätiimi itselleen ensimmäiseksi tehtäväkseen valmistaa Pardialle viestintäsuunnitelma. Nyt urakka on tehty, ja viestinnän linjapaperi hyväksyttiin Pardian hallituksessa 24.2.2004. Hallinto- ja toimistohenkilöstön kesäseminaari pidetään, kuten muistamme, 12.-13.8.2004 Jyväskylässä. Seminaarin ohjelma on valmistunut ja se on julkaistu nyt painossa olevassa Universitas-lehdessä (1/2004). Ilmoittautumisohjeet, hintatiedot yms. ohjeistus julkaistaan seuraavassa lehdessä, eli Universitas 2/2004 –lehdessä. Se ilmestyy huhtikuussa. Lisätietoja seminaarista saa JYHY:n varapuheenjohtajalta Anna-Maija Jaakonaholta, puh. 014-260 3627, 0400 803 627, anna-maija.jaakonaho@cec.jyu.fi STTK:n malli käyttöön perhevapaiden kustannusten jaossa STTK-Opiskelijat vaatii, että perhevapaiden työnantajakustannuksia on tasattava STTK:n valmisteleman mallin mukaisesti. Malli pohjautuu jo nyt olemassa olevaan korvausjärjestelmään, jossa perhevapaiden kustannuksia tasoitetaan Kelan korvauksen kautta. Työnantaja saa äitiysvapaan palkkakustannuksista Kelalta päivärahan suuruisen korvauksen, samoin kaikilta vanhempainvapailta kertyneestä vuosilomapalkasta. STTK:n mallissa työnantajalle maksettaisiin päivärahakorvaus sopivalla kertoimella korotettuna. Maksut katettaisiin kaikilta työnantajilta Kelalle kerättävillä vakuutusmaksuilla. Sopiva malli antaisi valtaosalle työnantajista lähes täyden kustannuskorvauksen lapsen syntymästä aiheutuneista välittömistä kustannuksista. Korotettu korvaus voitaisiin myös kytkeä sijaisen palkkaamiseen samalla tavoin kuin esimerkiksi vuorotteluvapaassa. Näin voitaisiin samalla tasata työmääriä ja edistää työssäjaksamista. STTK:laisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa palkallisesta äitiysvapaasta on sovittu, yleensä ensimmäisten 3 kuukauden ajalta. Monissa muissa sopimuksissa äitiysvapaan palkallisuudesta ei ole mainintaa. Isien perhevapaiden palkallisuudesta ei ole toistaiseksi sovittu työehtosopimuksissa. Yksittäiset perhemyönteiset työnantajat ovat kuitenkin maksaneet paikallisten työpaikkakohtaisten sopimusten perusteella joillakin työpaikoilla isillekin palkkaa jopa kolmen kuukauden ajalta. Tällöin työnantaja saa myös Kela-korvauksen käyttöönsä. STTK-Opiskelijoiden mielestä miehiä tulee myös tukea entistä enemmän pitämään perhevapaata. Miesten perhevapaiden suosion kasvu osaltaan tasaisi kustannuksia mies- ja naisvaltaisten alojen kesken. www.sttk.fi Kuuluuko perheen ääni? Kuuluuko perheen ääni? kysytään Perhetutkimuksen päivillä maaliskuun lopulla Jyväskylän yliopistossa. Perheiden suhde yhteiskuntaan, perhetutkimuksen vaikuttamismahdollisuudet palvelujärjestelmiin ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ovat yhdeksännen valtakunnallisen tapahtuman teemoja. Tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi ohjelma on suunnattu perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille ja muille perhetutkimuksesta kiinnostuneille. Päivien yhteydessä kokoontuu lisäksi 12 työryhmää, joissa käsitellään mm. perhesuhteita ja eri perheenjäsenten äänen kuulemista, perhetyön tietoa sekä -tutkimuksen eettisiä kysymyksiä, viestintätekniikoiden käyttöä perheiden arjen organisoinnissa, työn ja perheen yhteensovittamista sekä kuntien perhe- ja lapsipoliittisia strategioita. Päivillä jaetaan professori Lea Pulkkisen palkinto lapsen näkökulmaa hyvin valottavalle tutkimukselle sekä Perhetutkimusyksikön gradupalkinto. Päivät ovat osa Jyväskylän yliopiston juhlavuoden tapahtumia. Päivien ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät Perhetutkimusyksikön kotisivulta www.jyu.fi/pty/ohjelma2004.htm Työttömyyskassat edistävät maltillista palkkakehitystä Pohjoismainen työttömyysturvan rahoitusmalli, jossa ammattiliittoihin kytköksissä olevat kassat rahoittavat osan työttömyysturvasta, toimii tietyin edellytyksin samalla tavoin kuin Yhdysvaltain järjestelmä. Kun palkoista sopivat instituutiot ovat osallisina työttömyysturvan rahoituksessa, palkankorotukset jäävät maltillisemmiksi ja työllisyys paranee. Mikäli palkoista sovitaan keskitetysti, myös työnantajien ja työntekijöiden yhteisellä työttömyysvakuutusrahastolla voidaan katsoa olevan samanlainen vaikutus. Tämä käy ilmi Pekka Sinkon tutkimuksessa ”Subsidizing vs. Experience rating of unemployment insurance in unionized labour markets ”. Tutkimuksessa pohditaan erityisesti sitä, miten julkinen rahoitusosuus tulisi kanavoida pohjoismaisen mallin puitteissa. Vaihtoehtoisia tapoja jakaa työttömyysturvan kustannukset julkisen sektorin ja työmarkkinaosapuolten kesken vertaillaan analyyttisen työmarkkinoiden neuvottelumallin avulla. Tulosten mukaan palkkamaltin ja työllisyyden kannalta paras vaihtoehto olisi julkinen tuki, joka ei ole suoraan riippuvainen työttömyysmenoista. Tulokset antavat myös tukea Suomessa joitakin vuosia sitten tehdylle uudistukselle, jossa valtion osuus ansiosidonnaisen työttömyysturvan menoista sidottiin työttömyysturvan peruspäivärahaan. Lähde: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus www.vatt.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto Sinnikäs epätasa-arvo sukupuolten välillä erityisesti työelämässä voi vaikeuttaa Lissabonin kokonaistavoitteiden saavuttamista, ilmenee EU:n komission julkaisemasta raportista. Naisten työllisyysasteen nostaminen 60 prosenttiin 2010 mennessä on vaarassa jäädä toteutumatta. Koko työvoimapotentiaalin hyödyntäminen on keskeinen seikka EU:n tekemiseksi maailman kilpailukykyisemmäksi tietoon perustuvaksi taloudeksi. Tilanne on paranemassa vaikkakin hitaanlaisesti. Naisten työllisyysaste on noussut 90-luvun alun 50 prosentista nykyiseen 55.6 prosenttiin. Osa-aikatyössä naisia on kuitenkin 35 prosenttia miehiä vain 7 prosenttia. Naisten palkat ovat niin ikään alemmat kuin miesten, ero on keskimäärin 16 prosenttia. Päätöksenteossa naisia on edelleen paljon vähemmän kuin miehiä, parlamentaarikoista naisia on 25.4 prosenttia ja johtotehtävissä 30 prosenttia. Raportissa jäsenmaita kehotetaan parantamaan naisten tasa-arvoa kaikilla elämän aloilla. Raportti löytyy sivulta: http://europa.eu.int/eur-lex/en/com/cnc/2004/com2004_0115en01.pdf Työsuojelurahasto jakoi 9 miljoonaa euroa työelämän kehittämisen puolesta Työsuojelurahasto myönsi vuonna 2003 työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaan 9 miljoonaa euroa. Hankkeiden tavoitteena on poistaa työolojen epäkohtia, edistää työelämän suhteita, työterveyttä, hyvien työolojen kehittymistä ja työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta sekä tuottavuutta. Suurin 200 000 euron tutkimusmääräraha myönnettiin Teknillisen korkeakoulun hankkeelle Strategiakäytännöt mielekkään työn ja strategian toteuttamisen mahdollistajana. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ja jakaa uutta tietoa suomalaisten organisaatioiden strategiakäytännöistä sekä niiden merkityksestä yksilön työn kannalta. Palkitsemisjärjestelmien toimivuudesta syntyy uutta tietoa Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimushankkeessa Ekonometrisiä tapaustutkimuksia työpaikkainnovaatioiden vaikutuksista. Tutkimuksessa analysoidaan työpaikan erilaisten innovaatioiden, erityisesti palkitsemisjärjestelmien muutosten, vaikutuksia työn tuottavuuteen ja yrityksen toiminnan muihin mittareihin. Työsuojelurahasto myönsi tutkimukselle 170 000 euron määrärahan. Koulutus 2010 –väliraportti EU-maiden opetusministereiden kokouksessa hyväksyttiin neuvoston ja komission laatima Koulutus 2010 –väliraportti. Raportissa tarkastellaan Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden edistymistä. Väliraportti on tarkoitus antaa maaliskuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle osana Lissabonin strategian seurantaa. Lissabonin strategia sai alkunsa vuonna 2000 Eurooppa-neuvoston hyväksymästä tavoitteesta, jonka mukaan Euroopasta pyritään saamaan maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä. Korkeakoulujen laadunvarmistusta kehitettävä Opetusministeriön työryhmä esittää, että suomalaista korkeakoulujen laadunvarmistusta kehitetään kansainvälistymisen vaatimusten mukaisesti. Työryhmän mukaan laadukas korkeakoulutus on keino houkutella ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita Suomeen. Kansainvälistä luottamusta suomalaisen korkeakoulutuksen laatuun tulee lisätä ottamalla korkeakoulujen laadunvarmistus systemaattisen arvioinnin kohteeksi. Tärkein korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen haaste tulevaisuudessa on Bolognan prosessi, jonka tavoite on synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Korkeakoulutuksen laadunvarmistus (2004:6) www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr06.pdf Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2004 nyt myös Suomessa Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään maailmanlaajuisesti yhdeksättä kertaa, nyt myös Suomessa ensimmäisen kerran. Työturvallisuuskeskus järjestää silloin Hyvä ja turvallinen työ – kohti uutta turvallisuuskulttuuria -seminaarin Helsingissä. Tilaisuudessa käsitellään laaja-alaisesti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Painopiste on psyykkisessä ja sosiaalisessa turvallisuudessa ja terveydessä. Kansainväliset palkansaajajärjestöt aloittivat Kansainvälisen työturvallisuuspäivän vieton vuonna 1995. Tapahtumissa kiinnitettiin huomiota työympäristön turvallisuuden ja terveyden tärkeyteen. Samalla muistettiin niitä, jotka ovat menehtyneet tai menettäneet terveytensä työssään. Kansainvälisen ILOn tullessa mukaan päivän viettoon vuonna 2001 tilaisuudet on toteutettu kolmikantayhteistyössä. www.tyoturva.fi/keskus/tiedotteet/seminaari_28_04.html Vuoden 2004 työeläke-esite Eläketurvakeskus on julkaissut verkkoversiot kolmesta vuoden 2004 työeläke-esitteestään. Niissä kerrotaan perustiedot työeläkkeen karttumisesta, hakemisesta, maksamisesta ja eläke-etuuksista. Esitteiden asiasisältö vastaa vuoden 2004 alun lainsäädäntöä. Numerotiedot ovat kuluvan vuoden indeksin mukaisia. Samat esitteet ilmestyvät painettuina tammikuun puolessa välissä. Niitä saa tilata maksutta osoitteesta aineistotilaukset@etk.fi , faksilla 010 751 2157 tai puhelimella 010 7511. Esitteet löytyvät myös ruotsiksi ja englanniksi. www.etk.fi Henkilöstösupistukset lisäävät työntekijöiden riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin Suuret henkilöstösupistukset lisäävät työhön jääneiden sydän- ja verisuonitauti-kuolleisuutta, ilmenee Työterveyslaitoksen Kunta 10 –tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan yli 18 prosentin henkilöstövähennysten jälkeen työhön jääneillä oli kaksinkertainen vaara kuolla sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna niihin, joiden työpaikoilla ei henkilöstöä vähennetty. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, ja tutkimuksen tekijöiden lisäksi tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto ja tutkimukseen osallistuvat kunnat. Suuret henkilöstösupistukset lisäsivät vakinaisen henkilöstön lääkärintodistusta edellyttävien sairauspoissaolojen määrää. Henkilöstösupistuksista aiheutui tutkimuksen kohteena olleille kunnille noin 1400 ylimääräistä yli kolmen päivän pituista poissaolokertaa vuosittain. Sijaisten ja määräaikaisten kohdalla henkilöstösupistukset eivät lisänneet poissaoloja. Pätkätöissä olevilla oli laman aikana suurin todennäköisyys menettää työnsä, koska kunnissa ei juurikaan irtisanottu vakinaista väkeä. Tilanteeseen liittyvä työn epävarmuus saattoi nostaa poissaolokynnystä.
|
|
|
|||
 |
|||||