|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||
|
Yhdistystiedote n:o 1/2004
Yhteistyöllä parempiin tuloksiin Pardian järjestöorganisaation ja toimintatapojen uudistaminen, ns. Pardian kehittäminen, on herättänyt kentällä monelaisia tuntoja. Miten YHL:n ja yhdistysten käy? Kuka hoitaa minun asiani jatkossa? …jne. Valmistelutyöstä ja sen etenemisestä on tiedotettu Pardian nettisivuilla, PardiaNetissä ja tiedotteiden muodossa. Tieto ei ole kuitenkaan tavoittanut kaikkia kentän toimijoita ja jäseniä, joten seuraavassa lyhyt selostus asiasta. Pyrimme jatkossa tiedottamaan säännöllisin välein YHL:n yhdistystiedotteessa valmistelutyön etenemisestä. Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osasto asetti tammikuun 2003 lopussa neuvotteluryhmän yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistamista koskevan sopimuksen neuvottelutoimintaa varten. Ministeriö on jatkanut tämän neuvotteluryhmän määräaikaa 31.12.2005 saakka. Jatkamispäätöksessä todetaan, että sopimuksen synnyttyä ryhmän tulee toimia uutta palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen toteuttamisen seurantaryhmänä. Ryhmän tulee kuulla asiantuntijoina muun muassa yliopistojen edustajia, erityisesti niistä yliopistoista, joiden tarkoituksena on ensimmäisinä siirtyä uuteen palkkausjärjestelmään. Järjestöjen edustajat osallistuvat neuvotteluryhmän toimintaan kuten ennenkin. Työnantajapuolella on tapahtunut muutos: nyt ryhmään kuuluvat opetusneuvos Juhani Dammert (OPM, puheenjohtaja), henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle (JoY, varapuheenjohtaja), hallintojohtaja Arto Oikkonen (LTY), lakimies Ritva Laiho (HY) ja hallintojohtaja Esa Luomala (TKK). Uusi tilastoyhteistyöohje Valtiovarainministeriö on antanut ohjeen tilastoyhteistyöstä valtion virastoissa ja laitoksissa. Ohje kumoaa vuonna 2000 annetun suosituksen tilastoyhteistyöstä ja on em. suositusta konkreettisempi. Ohje on valmisteltu valtion tilastotyöryhmässä ja sen lähtökohtana on luottamus ja avoimuus paikallistason neuvottelu- ja sopimustoiminnassa sekä luotettavan ja yhtenäisen tiedon hyväksikäytön edistäminen tässä yhteydessä. Tämä korostuu etenkin uusien palkkausjärjestelmien kehittämisessä, seurannassa ja ylläpidossa. Ohje korostaa myös tilasto-osaamisen ja sen kehittämisen merkitystä eri tasoilla. Tilastokoulutuksen tulee olla säännöllisesti toistuvaa ja kaikkien osapuolten edustajille tarkoitettua. Näin voidaan tarvittavaa tilasto-osaamista jatkuvasti ylläpitää. Ohjeessa käsitellään mm. seuraavia teemoja: - luottamusmiehen tiedonsaanti luottamusmiessopimuksen ja mallisopimuksen perusteella - tilastoyhteistyön tärkeys - tilastoyhteistyö palkkausjärjestelmien uudistuksessa: merkitys, tilastoaineistot, tilastoluokittelut ja - tietosuojavaatimukset. Ohje on liiton LUMI-sivuilla kohdassa Tilastot ja tilastoyhteistyö. Yhdistysten toivotaan huolehtivan siitä, että luottamusmiehet ovat tietoisia ohjeesta. Lisätietoja suunnittelija Seija Kainulainen, seija.kainulainen@yhl.fi, (050) 3310 719. YHL:n koulutusuutisia YHL:n luottamusmiesten peruskurssin 3. jakso pidetään 11.-13.2.2004 Aktiivi-Instituutissa. Kurssille on tulossa 21 luottamusmiestä. Jatkokurssi näille peruskurssin käyneille luottamusmiehille järjestetään huhtikuussa ja kurssikutsu tulee maaliskuussa. Päivärahat ja kilometrikorvaukset Kokopäiväraha nousi eurolla ja on 29 euroa. Samalla nousi siihen sidottu ateriakorvaus, joka on nyt 7,25 euroa. Sitähän maksetaan 6-8 tuntia kestäneeltä virkamatkalta vähintään 10 kilometrin etäisyydelle, jos virkamies tai työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan. Tuonkin pituiselta matkalta maksetaan kuitenkin ateriakorvauksen sijasta osapäiväraha, jos yli 3 tuntia matkasta sijoittuu kello 16 ja 7 väliseen aikaan. Kotimaan majoittumiskorvaukset nousivat samaten. Pääkaupunkiseudulla majoittuminen saa maksaa 134 euroa, muualla maassa 89 euroa vuorokaudelta. Kilometrikorvauksiin tuli myös muutoksia. Bensiinin hinnan alentumisen vuoksi henkilöauton vuoden ensimmäisiltä 5000 kilometriltä maksettava kilometrikorvauksen laski sentin verran, uusi taso on siis 38 senttiä kilometriltä. Asuntovaunun tai taukotuvan kuljettamisesta ja metsäautotien tai vastaavan kulkemisesta maksettavat korotukset nousivat. Muiden kulkuneuvojen käytöstä maksettavat korvaukset pysyvät ennallaan. Päivärahat, hotellikorvausten enimmäismäärät ja kilometrikorvaukset voit tarkistaa vepistä osoitteesta www.vm.fi valitsemalla Valtio työnantajana/Henkilöstöhallinnon asiakirjat/Valtion matkustussäännöt. Luettelossa on linkit Ulkomaan päivärahat ja Kulukorvaukset. Muiden etuuksien ja verotuksen muutoksista lisää YHL-Netissä 30.1.2004. Nais- ja miesvaltaisten alojen sukupuolijakaumaa tasapainostetaan opinto-ohjausta kehittämällä Opetusministeriön Tasavertaiset työmarkkinat -työryhmä on pohtinut keinoja, joiden avulla nais- tai miesvaltaisten koulutus- ja ammattialojen sukupuolijakaumaa tasoitettaisiin. Työryhmä korosti erityisesti opinto-ohjauksen merkitystä. Opinto-ohjaajien koulutusta on kehitettävä ja kummiluokkatoimintaa vahvistettava. Miesten siirtymistä naisvaltaisille aloille kannustavia hankkeita on lisättävä. Työryhmä on luovuttanut muistionsa opetusministeri Haataiselle. Opinto-ohjauksen kehittäminen on keskeinen keino lieventää sukupuolittuneita opiskeluvalintoja. Tyttöjen ja poikien erilaiset oppimistavat sekä oppilaiden sukupuolittain eriytyneet ammattitoiveet vaativat erityistä huomiota sekä opinto-ohjaajilta että opettajilta. Lisäksi opettajilta ja opinto-ohjaajilta vaaditaan työelämän tuntemusta. Nämä seikat tulee ottaa huomioon opettajien ja opinto-ohjaajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Työryhmän mukaan sukupuolikiintiöt eivät ole tarkoituksenmukainen keino koulutusvalintamekanismeja kehittäessä. Hankkeiden avulla miehiä naisvaltaisille aloille Tasa-arvosuunnitelmaa voidaan työpaikoilla tukea erilaisilla tasa-arvoa lisäävillä toimintatavoilla. Tasa-arvoon liittyvää tiedotusta on lisättävä. Tasa-arvovaatimus tulee sisällyttää mahdollisuuksien mukaan julkista rahoitusta saaviin työelämän kehittämisprojekteihin. Opetusministeriö asetti vuonna 2001 työryhmän Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmien (2000 ja 2001) mukaista Tasavertaiset työmarkkinat -hanketta varten vuosiksi 2001 - 2003. Työryhmän puheenjohtajana toimi suunnittelujohtaja Petri Pohjonen Opetushallituksesta. Työryhmän jäsenet edustivat työmarkkinajärjestöjä, opetusalan järjestöjä sekä eri hallinnonaloja. Työryhmän muistio (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:1) www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr01.pdf Naisalojen palkkaus kuntoon, tasa-arvosuunnittelulle vauhtia STTK:n tutkimusasiamiehen Riitta Martiskaisen mukaan koulutusvalintojen sukupuolijaon tasapainottamiseksi tehtyihin esityksiin erityisesti opinto-ohjauksen kehittämisen osalta voi olla suhteellisen tyytyväinen. - Opinto-ohjaajilla on keskeinen rooli, kun vaikutetaan koulutusvalintoihin. Työelämän hyvään tuntemukseen onkin tärkeää panostaa sekä opettajien että opinto-ohjaajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Myös opinto-ohjaajien riittävästä määrästä on huolehdittava, Martiskainen korostaa. Martiskaisen mukaan työpaikkojen tasa-arvosuunnittelusta tehdyt selvitykset osoittavat, että niitä on toistaiseksi tehty melko vähän koko työmarkkinoita ajatellen. - Tasa-arvosuunnitteluun onkin saatava vauhtia, sillä suunnitelmat ovat tärkeä väline kahtiajakautuneiden työmarkkinoiden rakenteiden muuttamiseksi. STTK-Opiskelijat: Nuorille annettava näytön paikka työelämässä STTK-Opiskelijat ry on huolestunut nuorten työllisyysnäkymistä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yli viidesosa alle 25-vuotiaista oli viime joulukuussa työttömänä. Viime vuonna alkanut irtisanomis- ja lomautusaalto on pahentanut myös nuorten työttömyyttä. Ensimmäisenä joutuvat lähtemään viimeksi taloon tulleet sekä määräaikaiset, jotka usein ovat juuri nuoria. Tilanne näyttää jatkuvan heikkona myös tänä vuonna, esimerkiksi teollisuudesta arvioidaan katoavan vielä jopa 15 000 työpaikkaa. STTK-Opiskelijat epäilee, että lähivuosille ennustettu työvoimapulakaan ei heti tuo olennaista helpotusta nuorten asemaan. Työelämästä eläkkeelle siirtyvät ovat kokeneita pitkän uran tehneitä osaajia, joiden tehtävien paikkaajaksi ei välttämättä palkata nuorta vastavalmistunutta. Työnantajat edellyttävät vahvaa ammatillista osaamista ja työkokemusta, jota nuorella ei ole tarjota. Määräaikaiset tai koulutusta vastaamattomat työsuhteet eivät ole nuorelle työntekijälle kannustavia, eikä niissä luoda edellytyksiä oman alan omaksumiseen ja työelämään sitoutumiseen. Työnantajan näkökulmasta pysyvä työsuhde tarjoaa parhaat mahdollisuudet perehdyttää ja kouluttaa nuori juuri tarvetta vastaaviin tehtäviin. "Isyys, työ ja perhe"- tutkimus Kentin yliopistossa Englannissa tohtorinväitöskirjaa tekevä Anni Ahmavaara tekee poikkikansallista tutkimusta "Isyys, työ ja perhe". Tutkimuksessa selvitetään miesten asenteita isyyttä, isyyslomaa ja perheen sisäisiä sukupuolirooleja kohtaan. Tutkimusta tehdään Iso-Britanniassa yhteistyössä pankki- ja vakuutusalaa edustavan UNIFI:n sekä valtion, julkisen hallinnon ja it-alan henkilöstöä edustavan PCS:n kanssa. Kansainvälisten vertailujen tekemiseksi tutkimus on laajennettu myös Suomeen. Tutkimuksen kysely kohdistetaan myös Pardian ( sekä myös YHL:n) jäsenistölle (siis ainoastaan miehille, koska tutkitaan miesten asenteita). Tutkimuksen tietojen käsittelyn ja analysoinnin tekee edellä mainittu tutkija ja hän myös laatii Pardialle raportin tutkimuksen tuloksista. Kysely lähetetään noin 5 %:lle miespuolisesta jäsenistöstä. Syrjinnän kieltävä lainsäädäntö tarkentuu ja vahvistuu Uuden yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on turvata ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnan eri lohkoilla. Laissa kielletään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Lakia rikkova voi joutua maksamaan enintään 15 000 euroa hyvitystä syrjinnän kohteeksi joutuneelle. Lain on tarkoitus tulla voimaan helmikuun alusta. Lakia sovelletaan työhönottoperusteisiin, työoloihin, työehtoihin, uralla etenemiseen, koulutukseen sekä yrittämisen edellytyksiin ja elinkeinotoiminnan tukemiseen. Lisäksi sen soveltamisalueeseen kuuluu jäsenyys ja toiminta muun muassa työntekijä- tai työnantajajärjestöissä. Lailla ja siihen liittyvillä eräiden muiden lakien muutoksilla pannaan toimeen Euroopan neuvoston rasismidirektiivi ja työsyrjintädirektiivi. Ehdotettu yleislaki ei korvaa jo lainsäädäntöön sisältyviä syrjinnän kieltoja. Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä uudistuu Uusi kielilainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2004. Samaan aikaan astuu voimaan asetus, jolla valtionhallinnossa toimivien suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamista varten luotu kielitutkintojärjestelmä uudistuu. Koulusivistys sekä korkeakouluissa suoritettavat kielikokeet ja -opinnot säilyttävät keskeisen asemansa kielitaidon osoittamisen keinoina. Ylioppilastutkintoa kielitaidon osoittamiskeinona laajennetaan. Hedelmällisyyden kasvu ei ratkaise Suomen työvoimapulaa Suomalaisten määrä alkaa vähentyä noin 25 vuoden kuluttua, elleivät hedelmällisyysikäiset naiset innostu synnyttämään enemmän lapsia. Väestön teoreettisena uusiutumistasona pidetään 2,1 lasta hedelmällisyysikäistä naista kohti, mutta Suomessa luku on tällä hetkellä vain 1,9. Vaikka kokonaishedelmällisyysluku saataisiin nostettua 2,1:een, se ei vielä ratkaise maatamme uhkaavaa työvoimapulaa. Kehittämispäällikkö Mika Gissler pohtii hedelmällisyyden vaikutuksia työllisyyteen Yhteiskuntapolitiikka 6/2003 -lehden artikkelissaan. Asiantuntijat ovat ennustaneet, että Suomea kohtaa pian työvoimapula. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa vääjäämättä väestön ikääntyessä. Ongelmien ratkaisuksi on tarjottu ahkerampaa lastentekoa. Uusimpien tietojen mukaan syntyneiden lasten määrä lisääntyykin tänä vuonna noin 1,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Positiivisesta suuntauksesta huolimatta kokonaishedelmällisyyslukumme on alittanut uusiutumistasona pidetyn tason jo yli kolme vuosikymmentä. Suomalaisten määrä alkaa vähentyä noin neljännesvuosisadan kuluttua, mikäli hedelmällisyys ei nouse. Nykyisellä hedelmällisyydellä syntyneiden määrä alittaa 50 000 muutaman vuosikymmenen kuluttua pienevien synnyttäjäikäluokkien myötä. Lisääntynyt hedelmällisyys ei kuitenkaan paranna tilannetta ennen kuin nuoret ikäluokat ovat siirtyneet työelämään. Lyhyellä aikavälillä yksi vaihtoehto huoltosuhteemme parantamiseksi on työ- ja lisääntymisikäisen väestön houkutteleminen Suomeen. Mikäli siirtolaisten määrän kasvu ei ole poliittisesti mahdollista tai mikäli Suomi ei heitä houkuttele, saattaa edessä julkisen vallan kustantamien palveluiden määrän ja laadun uudelleen arvioiminen.
|
|
|
|||
 |
|||||