|
YHL:n yhdistykset mukana mielenilmauksessa 12.12.
YHL ja jäsenyhdistysten luottamushenkilöt ilmaisevat myös mielipiteensä työpaikoilla 12.12.2003 Työn ja yhteiskuntavastuun puolesta. Päivän aikana yhdistysten toimijat ja luottamusmiehet tapaavat työnantajan edustajia ja tuovat esiin työyhteisöjen ja työntekijöiden kannalta keskeisiä asioita. Osalla asioilla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.
Päivän teemoihin liittyviä tapahtumia ja tempauksia järjestetään ympäri maata. Palkansaaja-järjestöt ovat liikkeellä yhteisellä asialla. STTK:n ja Pardian nettisivuille on tallennettu päivän teemoihin liittyvää aineistoa. STTK:n nettisivuilla on tietoa STTK:n liittojen huomisista toimista. Lisäksi siellä on lista maakunnallisista tori- ja muista tapahtumista, joita huomenna järjestetään. Tiedot löytyvät osoitteesta
www.sttk.fi/toimet
STTK:n liittovaltuusto kokoontui tänään 11.12. ja otti myös kantaa asiaan.
Sivun alkuun
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää STTK:n liittovaltuuston kokouksessa:
Kylmä ilmapiiri nakertaa työmarkkinayhteistyötä
Huomenna 12. joulukuuta järjestetään palkansaajaliikkeen yhteinen mielenilmaisupäivä Työn puolesta. Alun perin STTK:laisen Toimihenkilöunionin aloiteesta lähtenyt mielenilmaus on laajin, mitä palkansaajaliike on tällä vuosikymmenellä järjestänyt. Mielenilmaisun kärki on suunnattu yritysten perusteettomia irtisanomis- ja lomautusmenettelyjä vastaan.
Vaikka mielenilmaisupäivä on vasta huomenna, jo nyt tähän mennessä käyty laaja keskustelu esimerkiksi työpaikoilla ja mediassa on osoittanut aiheen tärkeyden.
- Kyseessä on h-hetki, jos halutaan, että maan hallituksen asettama työllisyysasteen nostotavoite ei mene menojaan, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää korostaa.
Mäenpää huomauttaa, että työnantajalla on vastuu henkilöstöstään koko työsuhteen aikana ja vastuu jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Tämän vastuunkannon konkreettista toteutumista STTK edellyttää ja painottaa myös jatkoajalla työskentelevältä, yhteistoimintamenettelyn kehittämistä valmistelevalta tupo-työryhmältä.
- STTK:n tavoitteena on hyvä lopputulos ja sen myötä yhteistoimintasopimus, jonka puitteissa työpaikoilla toteutettava yt-menettely paranee nykyisestä ja irtisanomisten määrä vähenee. Ratkaisua työryhmässä tuskin syntyy, jos tuloksella ei ole vaikutusta konkreettiseen arkipäivän menoon, Mäenpää toteaa.
Työelämän rakenteelliset uudistukset edellyttävät kolmikantaista yhteistyötä
Huominen mielenilmaisupäivä on STTK:n puheenjohtajan mukaan yksi etappi prosessissa, joka viimeistään kulminoituu vuoden päässä edessä olevaan tulokierrokseen.
- STTK:n arvio on, että jos tulokierros käytäisiin nyt, edessä olisi liittokierros. Muotoa tärkeämpi on kuitenkin ilmapiiri. Syntyykö hyvä tulos vastakkainasettelun vai yhteistyön ilmapiirissä, Mäenpää kysyy.
Syksyn mittaan koventuneista työnantajajärjestöjen äänenpainoista voi tehdä sen johtopäätöksen, että työnantajat haluavat heittää roskakoriin kolmikantaisen neuvottelujärjestelmän.
- 1990-luvun laman jälkeen Suomesta tehtiin yhteisin ponnistuksin maailman kilpailukykyisin talous. Nyt eri tyyppiset "Kiina-ilmiöt" ja EU:n laajeneminen muokkaavat jälleen rajusti työmarkkinarakenteita. Jälleen haetaan Suomen kilpailukykyä, ja helpoiten se löytyy yhteistyöllä. Suomen vastauksia globaalitalouden haasteille ovat vahvalle osaamiselle rakentuva yrityselämä, kunnolla resursoitu tutkimus- ja tuotekehitystoiminta, kehittyneet julkiset palvelut ja toimiva työmarkkinajärjestelmä, STTK:n puheenjohtaja korostaa.
- Jos työnantajat haluavat viedä sopimustoimintaa nykyistä enemmän yritystasolle, STTK:n mielestä sen on tapahduttava sopien. Paikallista sopimista voidaan nykyisestä laajentaa, jos ensin luodaan yhteiset pelisäännöt paikalliselle muutoksen hallinnalle ja sopimiselle. Sitä kautta löytyvät myös pelisäännöt esimerkiksi joustaviin työaikoihin, luottamusmiesten toimintaoikeuksien laajentamiseen sekä tulos- ja voittopalkkioista sopimiseen, Mäenpää korostaa.
STTK esitti keväällä talkoita työn turvaamiseksi ja esittää edelleen.
- Vastakkainasetteluista on luovuttava, sillä työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan monia keinoja ja sekä työnantajien että työntekijöiden yhteinen panos, korostaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.
Mäenpään puhe kokonaisuudessaan löytyy www.sttk.fi/ajankohtaista/2006
Sivun alkuun
Valtiolla mahdollisuus toimia henkilöstöpolitiikan suunnannäyttäjänä
Pardia haastaa valtion keskusteluun yhteistoimintamenettelystä julkisella sektorilla. Yhteistoiminta-keskustelusta onkin jo sovittu valtion pääsopijajärjestöjen ja valtiotyönantajan kesken. Keskustelu järjestetään palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisenä mielenilmaisupäivänä, 12.12. kello 11:30.
Pardian puheenjohtaja Matti Krats pitää yt-keskusteluja valtiotyönantajan kanssa tärkeänä päänavauksena: - Valtiolla on nyt mahdollisuus toimia henkilöstöpolitiikassa suunnannäyttäjänä, sillä henkilöstön parempi huomioon ottaminen toimii tulevaisuudessa pohjana menestyvälle julkiselle sektorille.
Julkinen sektori ja valtiotyönantaja ovat suurten muutosten edessä. Muun muassa ulkoistaminen, tuottavuus- ja kilpailukykyhankkeet, kumppanuushanke, alueellistaminen ja eläköityminen ovat haasteita, jotka eivät saa johtaa julkisten palvelujen alasajoon yksityistämisen kautta.
Ratkaisut mm. yllä mainittuihin hankkeisiin tulee löytää työnantajan ja työntekijöiden yhteistyön avulla. Pardia pitää ensiarvoisen tärkeänä, että henkilöstö on mukana tekemässä käytännön ratkaisuja. Tällainen menettely myös motivoi ja sitouttaa kaikkia osapuolia.
Sivun alkuun
Pelastusopisto saa lisää toimitilaa
Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto saa lisää opetus-, majoitus-, työhuone- ja sosiaalitiloja sekä pysäköintitiloja. Senaatti-kiinteistöt rakentaa opiston nykyiselle tontille lisärakennukset, jotka Pelastusopisto vuokraa niiden valmistuttua.
Sisäasianministeriö on linjannut vuoden 2004 menokehyksiä valmisteltaessa, että Pelastusopiston toiminnan kehittämiseen tulee vuodelle 2004 varata lisämäärärahaa 1,3 milj.euroa ja vuodesta 205 lähtien vuosittain yht. 2,7 milj.euroa. Tällä määrärahalisäyksellä Pelastusopisto pystyy laajentamaan toimintaansa. Merkittävä osa lisärahoituksesta menee lisätoimitloista aiheutuviin vuokramenoihin.
Sivun alkuun
Yliopistot eivät saa helpotusta vuokriinsa
Eduskunta on hylännyt ehdotuksen, jossa esitettiin alennusta yliopistojen Senaatti-kiinteistöillle maksamiin vuokriin.
Sivistysvaliokunta oli ehdottanut Senaatti-kiinteistöjen tehtäviä käsittelevään lakiesitykseen, että yliopistojen osalta alennettaisiin kiinteistöjen tuottovaatimusta alennettaisiin. Tämä kanta jäi kuitenkin vähemmistöön valtiovarainvaliokunnan esityksessä eduskunnalle.
YHL on useaan otteeseen todennut antamissaan lausunnoissa, että Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimus yliopistojen kiinteistöjen osalta on kohtuuton ja vaatinut tuottovaatimuksen alentamista.
Sivun alkuun
Yliopistojen opiskelijavalinnoille valtakunnallinen yhteishaku
Yliopistojen opiskelijavalintojen yhteisvalintamallia pohtinut selvitysmies, dosentti Sakari Ahola luovutti väliraporttinsa opetusministeri Haataiselle 12.12.. Selvitys perustuu hallitusohjelman tavoitteisiin, joilla pyritään tehostamaan opintoihin sijoittumista ja kehittämään opiskelijavalintoja rakenteellisesti. Selvitysmiehen tehtävänä on kartoittaa mahdollisuudet ja vaihtoehdot kehittää yliopistoille yhteisvalintajärjestelmä tai muu soveltuva valintayhteistyömalli sekä tehdä ehdotukset soveltuvan mallin toteuttamiseksi.
Selvitysmies esittää, että yliopistoille luodaan valtakunnallinen kaikki yliopistokoulutukset kattava yhteishakujärjestelmä. Yhteishakuorganisaatio rakennettaisiin Opetushallituksen ylläpitämän hakijarekisterin (HAREK) yhteyteen. Samalla esitetään toteutettavaksi järjestelmä, joka mahdollistaisi sähköisen hakemisen yliopistoihin. Yhteishakujärjestelmä tulisi yliopistoissa ottaa käyttöön kevään 2007 opiskelijavalinnoissa.
Selvitysmies ei kannata uusien ylioppilaiden kiintiötä.
Korkeakoulututkinnon jo suorittaneet esitetään ohjattavaksi erillisiin maisteriohjelmiin tai täydennyskoulutusohjelmiin.
Selvitysmies tekee yksityiskohtaisemmat ehdotuksensa yhteishakujärjestelmän toteuttamiseksi ja opintoihin sijoittumisen tehostamiseksi loppuraportissaan, jonka määräaika on helmikuun lopussa 2004.
www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2003/29tr/tr29.pdf
www.minedu.fi/opm/koulutus/opiskelijavalinnat.html
Sivun alkuun
Muita valmistuneita selvityksiä
Sivun alkuun
Vuoden 2003 työolobarometri:
Valtaosa palkansaajista antaa hyvän arvosanan työpaikalleen
Palkansaajat antavat työpaikoilleen todistuksen keskiarvoksi 7,9, jota voidaan pitää yllättävän hyvänä. Huonojen arvosanojen osuus on pieni. Positiivisen yleiskuvan taakse kätkeytyy kuitenkin monenlaisia muutoksia. Ylityöt ovat jälleen lisääntymässä ja sairauspoissaolot ovat pidentyneet. Tyky-toiminta ja työpaikkakoulutus ovat lisääntyneet, mutta muu työpaikkojen kehittäminen
vähentynyt. Moni tuntuu epäilevän työnteon mielekkyyttä aikaisempien vuosien tapaan.
Vuoden 2003 työolobarometrissa pyritään aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin arvioimaan suomalaisen työelämän tilaa ja selvittämään, onko tila todella niin huono kuin viimeaikaisten uutisten perusteella voisi ajatella. Arvio pohjautuu neljään työhön ja työpaikkaan olennaisesti liittyvään ulottuvuuteen. Ne ovat tasapuolinen kohtelu, työpaikan varmuus, henkilöstön voimavarat suhteessa vaatimustasoon sekä henkilöstön keskinäinen luottamus, kannustus ja innovatiivisuus työpaikalla. Kaikkiaan 1 254 työssä olevaa palkansaajaa arvioi työpaikkansa tämän vuoden syys-lokakuussa. Heidän antamiensa tietojen perusteella laskettu työelämän laadun yleiskeskiarvo on 7,9.
Uusien tilapäisten ja määräaikaisten osuus alentunut
Uusia työntekijöitä on palkattu aikaisempaa vähemmän. Erityisesti uusien tilapäisten ja määräaikaisten työntekijöiden osuus on alentunut. Silti joka neljännellä julkisen sektorin ja hieman yli joka kymmenennellä yksityisen sektorin työpaikalla on havaittu tilapäisiin tai osa-aikaisiin työntekijöihin kohdistuvaa syrjintää.
Työministeriön työolobarometrin avulla on seurattu työelämän laadun muutoksia vuodesta 1992 lähtien. Tämän vuoden tiedot perustuvat syys-lokakuussa tehtyyn 1 254 työssä olevan palkansaajan puhelinhaastatteluun. Tiedot on kerännyt Tilastokeskus. Puhelinhaastattelun vastausprosentti on korkea, 88 %. Otoksen tiedot voidaan yleistää koskemaan kaikkia työssä olevia palkansaajia. Aikaisempien vuosien tiedot ovat vertailukelpoisia nyt kerättyjen kanssa.
Työolobarometrin ennakkotiedot www.mol.fi/julkaisut
Sivun alkuun |
