|
Pardia mukana STTK:n mielenilmauksessa
STTK:n hallitus päätti 12.11. koko STTK-laisen ay-liikkeen yhteisestä mielen-ilmauksesta massairtisanomisia ja lomautuksia vastaan. STTK:n hallitus päätti, että mieltä osoitetaan työpaikoilla itsenäisyyspäivän aattona, 5. päivä joulukuuta klo 12.00. Pardia kannattaa STTK:n päätöstä ja linjaa omat toimenpiteensä koskien mielenilmaisua tarkemmin työvaliokunnan kokouksessa 18.11. ja hallituksen kokouksessa 25.11.
STTK:n hallitus ei määritellyt mielenilmauksen tarkkaa muotoa, sillä työpaikkojen ja työtehtävien luonne vaikuttaa konkreettiseen toimintaan. Hallitus suosittaa, että mielenilmaisujen aikana palkansaajat voivat käydä läpi työpaikkansa tilannetta ja pelisääntöjä irtisanomisten ja lomautusten osalta joko työpaikallaan tai sen ulkopuolella.
STTK:n hallitus painottaa työnantajien vastuuta irtisanomisista ja esittää, että myös työnantajien edustajat osallistuisivat keskustelutilaisuuksiin. STTK:n hallitus toivoo, että mahdollisimman monet palkansaajat voivat osallistua yhteiseen mielenilmaisuun. Yhteistyötä toivotaan myös muiden palkansaajajärjestöjen kesken.
YHL:n työvaliokunta kokoontuu 21.-22.11.2003.
Seuraa PardiaNet –verkkolehden pikauutisia. www.pardianet.fi
Yliopistojärjestöt:
Yliopistojen määrärahoihin 100 miljoonan euron lisäys 2005 - 2007
Yliopistojen henkilöstöjärjestöjen, SYL:n ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston mielestä yliopistomäärärahoja tulee korottaa vuosina 2005-2007 vähintään 100 miljoonaa euroa. Järjestöt katsovat, että opetusministeriön laatimaan korkeakoulujen kehittämislakiluonnokseen sisältyvä 60 miljoonan euron lisäys ei riitä vastaamaan yliopistojen jatkuvasti kasvavia tehtäviä. Osaamisyhteiskunnan tavoitteen tulee näkyä paremmin yliopistojen resursseissa!
Viimeisen kymmenen vuoden aikana opettaja-opiskelijasuhde on heikentynyt 14 opiskelijasta 21 opiskelijaan opettajaa kohti. Tähän epäsuhtaan kiinnitti huomiota myös äsken julkistettu Suomen tieteen tila ja taso -raportti. Suomi sijoittuukin siihen harvalukuiseen maajoukkoon, jonka panostukset korkeakoulutukseen ovat suhteellisesti laskeneet viime vuosina. Muun muassa vaatimukset opintoaikojen lyhentämisestä sekä siirtyminen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen edellyttävät voimavarojen lisäämistä.
Pääministerin johtama Valtion tiede- ja teknologianeuvosto esitti viime vuoden lopulla katsauksessaan Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen, että yliopistojen resursseja tulisi lisätä kaudella 2003-2007 yhteensä 150 miljoonaa euroa. Opetusministeriön tekemä luonnos kehittämislain 3 §:n muuttamisesta jää huomattavasti jälkeen tästä tiede- ja teknologianeuvoston esityksestä. Vaikka yliopistojen resurssit kasvoivat tänä vuonna 30 miljoonaa euroa ja ensi vuodeksi on luvassa lisäystä 20 miljoonaa euroa, jää vajaukseksi suhteessa tiede- ja teknologianeuvoston esitykseen vielä 40 miljoonaa euroa.
Yliopistosektorin järjestöjen mielestä 100 miljoonan euron lisäyksen tulee jakautua siten, että rahoitusta lisätään 2005 - 2006 40 miljoonalla eurolla vuodessa ja vuonna 2007 20 miljoonalla eurolla.
Yhteiskannanoton takana ovat kaikkia keskusjärjestöjä edustavat yliopistojen henkilöstöjärjestöt Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto, Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL sekä Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja Suomen ylioppilaskuntien liitto.
Pardia: Selvitysmiesten avulla kierretään yt-menettelyä
Pardian puheenjohtaja Matti Krats arvosteli selvitysmiesten ja virkamiestyöryhmien käyttöä valtion hallinnossa.
- Heidän avullaan röyhkeästi kierretään yt-menettelyä, joka on lakisääteinen työpaikoilla. On väärin, että ulkopuolinen selvitysmies pääsee päättämään tuhansien työpaikoista, eikä tässä pudotuspelissä henkilöstöltä totuttuun tapaan kysytä mitään, ihmettelee Krats.
Krats puhui Pardian edustajakokouksessa marraskuun alussa.
Pardia vaatii, että henkilöstö pääsee mukaan työryhmiin ja yt-menettelyä uudistetaan näiltä osin.
- Korulauseissa puhutaan, että valtion virastojen ja laitosten tulisi keskittyä ydintoimintoihin. Avoimeksi jää, mitä nämä ydintoiminnot ovat ja kuka ne määrittelee? Kyseessä on jälleen työnantaja tai poliittinen päättäjä, joiden sanelupolitiikka on vallalla, toteaa Krats.
Yhteistyöstä hyötyä
Pardian puheenjohtaja Matti Krats haluaa julkisuudessa olleen Pardian ja KVL:n yhteistyöuutisen johdosta tarkentaa, että keskusteluja todella käydään yhteistyön tiivistämisestä.
- Sekä valtiolla että kuntasektorilla on meneillään kumppanuus-, ulkoistamis- ja yksityistämishankkeita. Näiden hankkeiden suhteen voi olla hyödyllistä tehdä yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Ehdottomasti tärkein asia edunvalvonnan ohella Pardiassa on oman kehittämishankkeen eteenpäin vieminen, korostaa Krats.
- Kuten yritysmaailmassakin niin myös ay-maailmassa täytyy työskennellä yhdessä: olemme kaiken aikaa käyneet keskusteluja sekä julkisen että yksityisen puolen järjestöjen kanssa. Tällainen yhteistyö on aivan normaali käytäntö, ja pyrkimyksemme on edelleen tiivistää yhteistyötä, sanoo Krats.
Pardia tekee jo nyt yhteistyötä mm. opiskelijatoiminnassaan ja Fipsussa, joka on Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys. Fipsun jäsenliittoja ovat Pardian lisäksi Kunta-alan ammattiiliitto KTV, Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL, Valtion yhteisjärjestö VTY, Kunnallisvirkamiesliitto KVL, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö TEHY, Tekniikan ja peruspalveluiden neuvottelujärjestö KTN, Akavan erityisalojen keskusliitto AEK, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Sosiaalialan korkeastikoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
STTK-lehden jutut myös netissä
Osa STTK-lehden jutuista julkaistaan nykyään myös STTK:n nettisivuilla.
Kustakin lehdestä on verkossa aina pääkirjoitus, päätoimittajan (Matti Hynynen) ja toimitussihteerin (Marja-Liisa Rajakangas) kolumnit sekä muutama keskeinen artikkeli.
www.sstk.fi/sttk.lehti
Ylläpitokorvauksiin muutoksia vuoden alusta
Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden ylläpitokorvaus korotetaan entisestä 7 eurosta 8 euroon päivältä. Samat korotukset tulevat kuntouttavaan työtoimintaan ja palkattomiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuvien ylläpitokorvaukseen. Korotettu ylläpitokorvaus nousee 16 euroon nykyisen 14 euron sijasta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2004.
Yritysveron keventäminen on haaste yritysten yhteiskuntavastuulle
STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mielestä Suomen yritysverotuksen taso on nykyisellään kilpailukykyinen EU-vertailussa. Nyt hallituspuolueet ovat sopineet, että yritysverokantaa alennetaan edelleen kolme prosenttiyksikköä 26 prosenttiin. Näin yritysten verotus on kevenemässä yli 400 miljoonalla eurolla.
STTK:n puheenjohtajan mielestä nyt tehtävä yritysverouudistus parantaa selvästi suomalaisten yritysten kilpailukykyä.
- Samalla se asettaa entistä suuremman vastuun yritysten toiminnalle eri sidosryhmiä kuten henkilöstöä kohtaan. Uudistus asettaa yrityksille myös hyvin suuren vastuun suomalaisesta työllisyydestä. Verouudistuksen kautta toteutuvan yritysten parantuneen kilpailukyvyn pitäisikin näkyä tulevaisuudessa lisääntyvinä investointeina Suomeen ja parempana työllisyytenä, Mäenpää painottaa.
www.sttk.fi
Sivun alkuun
SYL:n toimenpideohjelmalla opintoajat lyhenisivät lähes kahdella vuodella
SYL on laatinut oman toimenpideohjelmansa, jolla keskimääräisiä opintoaikoja voitaisiin lyhentää lähes kahdella vuodella. SYL haluaa toimenpideohjelmallaan muistuttaa, että opintoaikoja ei lyhennetä rankaisuilla tai rajoitteilla, vaan yksinkertaisilla, jo käytössä olevilla tehostamistoimenpiteillä. Toimenpideohjelma esiteltiin pääministeri Vanhasen työllisyysseminaarissa.
Toimenpideohjelma laskelmineen
Selvitysmiehen esitys opiskelijavalintojen kehittämisestä:
Uuusien ylioppilaiden asemaa parannettava, valintakokeita kevennettävä
Jyväskylän yliopiston asettama opiskelijavalintojen selvitysmies professori emeritus Kari Sajavaara on tehnyt esityksensä yliopiston opiskelijavalintojen kehittämisestä.
Sajavaaran raportti esittää uusien ylioppilaiden aseman parantamista valinnoissa, mutta tämän tulee tapahtua asteittain. Samanaikaisesti on raportin mukaan kevennettävä valintakokeita ja valintoja muutenkin yksinkertaistettava.
Raportissa todetaan vielä, että yliopistossa jo opiskelevia tai tutkinnon suorittaneita ei pitäisi lainkaan ottaa mukaan uusien opiskelijoiden valintaan, vaan he voisivat siirtyä toiselle alalle, jos täyttävät perusedellytykset.
Lisätavoitteina ovat myös valintaperusteiden läpinäkyvyys ja valintatiedotuksen kehittäminen hakijoiden tarpeita paremmin palvelevaksi.
Raportti löytyy verkosta osoitteesta www.jyu.fi/tdk/hallinto/op/valintaseminaari.html
Sivun alkuun
TKK:lle hiljainen huone
Teknillisessä korkeakoulussa on otettu käyttöön hiljainen huone. Huone on tarkoitettu sekä opiskelijoille että henkilökunnalle antamaan levolliset puitteet hetken hiljentymiseen arjen työn keskellä. Vaalea sisustus, jonka on suunnitellut TKK:n yliarkkitehti Jarmo Tiirikainen, tukee hiljentymistä.
Hiljaisen huoneen käyttöönottojuhla järjestetään torstaina, 4.12. 2003. Hiljainen huone on auki päivittäin klo 9-20.
Työeläkkeen korotus työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovituksen vuoksi puhuttaa edelleen
Eläkkeensaajien keskuudessa on edelleen epätietoisuutta, keitä työeläkkeen ja kansaneläkkeen pohjaosan yhteensovituksen tarkistuksen vuoksi tehty työeläkkeen korotus koskee. Lukuisat eläkkeensaajat, joita tarkistus ei lainkaan koske, kyselevät edelleen työeläkelaitoksilta, miksi työeläkkeeseen ei ole maksettu korotusta.
Työeläkeyhtiöt ovat tämän vuoden aikana tutkineet tarkkaan, ketkä ovat oikeutettuja korotukseen. Kaikki päätökset korotuksesta on postitettu ja korotettua eläkettä on alettu maksaa lokakuusta alkaen.
Jos päätöstä eläkelaitoksesta ei ole tullut, edellytyksiä korotukseen ei ole ollut. Eläkkeensaaja voi itsekin tarkistaa omasta eläkepäätöksestään ja eläkelaskelmastaan, onko kansaneläkkeen pohjaosa aikanaan vähentänyt työeläkettä.
Korotuksen työeläkkeeseen ovat saaneet vain ne, joilla työeläke on eläkkeiden yhteensovituksen vuoksi pienentynyt ja joilta maksussa oleva kansaneläkkeen pohjaosa on lisäksi leikattu. Tarkoituksena ei ole ollut palauttaa kansaneläkkeen pohjaosaa, vaan korvata vähennystä niille, joilla peruseläke pieneni, kun kansaneläke otettiin huomioon. Korotus on vähintään 5 ja enintään 50 euroa kuukaudessa riippuen eläkkeiden yhteensovituksen aiheuttaman vähennyksen määrästä.
Korotuksen saaneet ovat jääneet työeläkkeelle 1.7.1975–31.12.1995. Kansaneläke on voinut vähentää työeläkettä vain siinä tapauksessa, että työeläke ja kansaneläke yhteensä ovat olleet yli 60 prosenttia eläkepalkasta. Ylite vähennettiin työeläkkeestä. Aikaisemmin vain harvalla ihmisellä ja nykyisinkin vielä vain osalla työeläke nousee täyteen 60 prosenttiin yksityisillä aloilla.
Kansaneläkkeen pohjaosa poistui eduskunnan päätöksellä kaikilta eläkkeensaajilta asteittain 1996–2001.
Työeläkkeen korotus koskee vain lakisääteistä peruseläkettä, ei peruseläkkeen lisäksi maksettavaa lisäeläkettä.
Sivun alkuun |
