|
Yliopistolain uudistusehdotus lausuntokierroksella
Opetusministeriössä on valmistunut ehdotus, jolla nykyistä yliopistoja koskevaa lainsäädäntöä uudistettaisiin merkittävästi. Esityksessä ehtotetaan siirtymistä kaksiportaiseen perustutkintorakenteeseen sekä yliopistojen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta korostavia tarkennuksia yliopistojen tehtäviä ja hallintoa koskeviin säännöksiin.
OPM pyytää lausunnot lokakuun loppuun mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syyskaudella 2003. Lakiuudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2005. YHL:n hallitus käsittelee uudistusehdotuksen ja antaa lausuntonsa määräaikaan mennessä.
Yliopistolain uudistusesitys ja OPM:n tiedote:
http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2003/09/17_1.html
Bolognan prosessin etenemistä tarkasteltiin Berliinissä
Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kehittäminen on lähtenyt hyvään vauhtiin lähes kaikissa ns. Bolognan prosessiin osallistuvissa maissa. Prosessista on muodostunut tärkein eurooppalaisen korkeakoulutuksen muutosvoima. Eurooppalaisen korkeakoulutus-alueen toteuttaminen vuoteen 2010 mennessä edellyttää kuitenkin kaikilta mailta määrätietoisia uudistuksia. Tätä mieltä olivat Berliiniin kokoontuneet noin 40 maan opetusministerit, jotka arvioivat Bologna-prosessin etenemistä ja hyväksyivät julkilausuman, jossa määritellään keskeiset keinot prosessin tavoitteiden saavuttamiseksi. Berliinissä prosessi laajeni ja mukaan tuli mm. Venäjä. Seuraavien kahden vuoden keskeisiksi tavoitteiksi ministerit nimesivät kolme aluetta.
Julkilausuman mukaan koulutuksen laatu ja riittävä laadunvarmistus on keskeistä niin kansallisesti kuin Euroopan tasollakin. Ministerit edellyttävät, että vuoteen 2005 mennessä kaikissa prosessiin osallistuvissa maissa on oltava uskottava ja läpinäkyvä korkea-koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä. Laadunvarmistus-järjestelmille luodaan myös yhteiset eurooppalaiset kriteerit ja vertailukelpoiset menettelytavat.
Opetusministerit painottivat tarvetta edetä europpalaisten tutkintorakenteiden kehittämisessä. He asettivat tavoitteeksi, että kaikissa prosessiin osallistuvissa maissa on korkeakoulujen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän valmistelu aloitettu vuoteen 2005 mennessä. Kaksiportaisessa mallissa ensimmäisen syklin tutkinto on yleensä 3-4 -vuotinen alempi tutkinto ja toisen syklin 1-2 -vuotinen ylempi tutkinto.
Ministerit painottivat myös opiskelija-, opettaja- ja tutkijaliikkuvuuden lisäämistä.
Berliinissä Bologna-prosessin toisessa seurantakokouksessa Suomen valtuuskuntaa johti opetusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppinen. Valitut kolme painopistettä ovat Suomen kannalta keskeiset eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toteutumisessa.
Bologna-prosessi käynnistyi kesäkuussa 1999, kun 29 maan opetusministerit allekirjoittivat Bolognassa julistuksen yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomisesta vuoteen 2010 mennessä. Kehittämisprosessin etenemistä seurataan kahden vuoden välein ministerikokouksissa. Seuraava Bologna-prosessin seurantakokous pidetään vuonna 2005.
Lisätietoja Bologna-prosessista:
http://www.bologna-berlin2003.de/
http://www.minedu.fi/...
Opetusministeriön muistio Yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpano (2002):
http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/39
Opetusministeriön lausuntokierrokselle 17.9.2003 lähteneessä yliopistolain uudistusesityksessä ehdotetaan mm. siirtymistä kaksiportaiseen perustutkintorakenteeseen. Tiedote ja uudistusesitys osoitteessa:
http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2003/09/17_1.html
OECD:n kansainvälinen koulutusjärjestelmien vertailu Education at a Glance 2003 :
Suomi edelleen esikuvamaa koulutusjärjestelmien vertailussa
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkistanut koulutusjärjestelmien vertailuraporttinsa Education at a Glance 2003. Raportissa vertaillaan teollistuneiden valtioiden koulutusjärjestelmiä ja niiden muuttuvia piirteitä. Se kertoo mm. oppimistulosten eroista OECD-maissa, koulutukseen pääsystä, tutkintojen suorittamisesta, koulutuksen tuotosta yksilölle, opetuksen järjestelyistä ja opettajistosta. Suomen peruskoulujen tulokset ovat raportin mukaan erinomaisia ja tuloksiin suhteutettuna koulutuskustannukset hyvin kohtuullisia. Julkinen koulutusjärjestelmämme tuottaa hyviä tuloksia. Erityisesti koulutuksellinen tasa-arvo on Suomessa pitkällä. Sukupuolten välillä on kuitenkin koulutuksen määrässä ja osaamisen tasossa eroja tyttöjen ja naisten eduksi. Raportin tiedot perustuvat pääosin vuosien 2000 ja 2001 tietoihin.
Julkaisua Education at a Glance voi tilata Akateemisen Kirjakaupan kautta. Tiedustelu- ja tilausasioissa sähköpostiosoite on
tilaukset@akateeminen.com ja puhelinnumero (09) 121 4322.
Suomen Terveydenhoitaja Liitto:
Univajeestako uusi kansantauti?
Työikäisistä lähes 20 prosentilla on merkittävä, vähintään kahden tunnin päivittäinen univaje. Tällaisen univajeen kasaantuessa työviikon lopussa aivojen suorituskyky on samalla tasolla kuin oltaessa yhden promillen humalassa. Väsymyksen aiheuttama vireystilan lasku heikentää havaintokykyä ja reaktionopeutta, ja lisää arviointivirheiden riskiä. Jopa kolmanneksen liikenteen kuolonkolareista arvioidaan johtuvan väsymyksestä.
Unta ei arvosteta nykyisessä 24 tunnin yhteiskunnassa, jossa yhä useampi nipistää yöunistaan ehtiäkseen enemmän. Ihminen tarvitsee riittävän määrän unta henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitoon ja aivojen tietojenkäsittelyyn. Unihäiriöt, kuten univaje ja työstä johtuva unettomuus, ovat huolestuttavasti lisääntyneet viime vuosina. Univajeen ehkäisy edellyttää monia yhteiskunnallisia toimenpiteitä, joista tärkein on riittävän unen ymmärtäminen yhdeksi hyvinvoinnin peruspilariksi.
Jatkuva univaje aiheuttaa työpöydän ja pulpetin ääreen nukahtelua, pitää mielialan ärtyisänä ja heikentää kykyä tarttua vaivannäköä vaativiin tehtäviin. Jo kahden - kolmen tunnin päivittäinen univaje aiheuttaa hormonaalisia ja hermostollisia stressireaktioita, muuttaa hiilihydraattiaineenvaihduntaa ja heikentää ihmisen kykyä vastustaa esimerkiksi viruksista johtuvia tulehduksia. Muutokset elimistön aineenvaihdunnassa voivat liittyä ylipainon kehittymiseen ja riskiin saada verenpainetauti, aikuisiän diabetes tai sepelvaltimotauti. Eräät univajetta aiheuttavat sairaudet lisäävät sepelvaltimotaudin vaaraa.
Unen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei tiedosteta riittävästi. Erityisesti aivot tarvitsevat unta toipuakseen päivän rasituksista. Ihmisen nukkuessa aivot järjestelevät päivän aikana vastaanotettua tietoa käyttökelpoiseen muotoon. Unissa käydään läpi myös mieltä askarruttavia asioita.
Aikuiset tarvitsevat unta keskimäärin kahdeksan tuntia vuorokaudessa pystyäkseen pitämään yllä normaalia aivojen tietojenkäsittelykykyä. Yli 65-vuotiaille riittää usein seitsemän tuntia, kun taas kouluikäiset ja nuoret tarvitsevat unta yhdeksän - kymmenen tuntia vuorokaudessa.
Univajeen hoito on useimmille ihmisille hyvin yksinkertaista, sanovat terveydenhoitajat. Ihmisten on vain ymmärrettävä unen merkitys omalle hyvinvoinnilleen ja huolehdittava riittävästä noin kahdeksan tunnin yöunesta. Vanhempien on myös patistettava lapset ajoissa nukkumaan. Terveydenhoitajat kehottavat suomalaisia nukkumaan riittävästi. Se tuo iloa arkeen ja otetta elämään!
STHL ry on terveydenhoitajien ja kuulontutkijoiden ammatillinen edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 7500 jäsentä. Liiton keskusjärjestö on STTK ja kunnallinen pääsopijajärjestö KTN.
Neuvottelut työperäistä stressiä koskevasta sopimuksesta alkoivat
Eurooppatason neuvottelut työperäistä stressiä koskevasta puitesopimuksesta alkoivat syyskuussa. Suomen palkansaajia edustaa neuvotteluissa Raili Perimäki SAK:sta.
Neuvottelujen tavoitteena on saada aikaan puitesopimus eurooppa-tason työmarkkina-järjestöjen EAY:n, UNICEn ja CEEPin välillä. Suomen palkansaajajärjestöt korostivat lausunnossaan EAY:lle keväällä 2003, että sopimuksen tulisi olla osapuolia sitova ja direktiivin muodossa.
Työntekijäpuolen puheenjohtajana toimii EAY:n apulaispääsihteeri Maria Helena André. André korosti työntekijäpuolen keskustelujen perusteella, että sopimuksen tulee olla riittävän sitova. Pohjana neuvotteluissa tulee olla voimassa olevat sitovat eurooppa-tason säätelyt ja sopimuksen tulee tuoda myös lisäarvoa. Taustalla on työsuojelun puitedirektiivi, joka perustuu kollektiiviseen ja preventiiviseen (ennalta ehkäisevään) toimintaan.
Tapaamisessa tuli selväksi, että osapuolet ovat hyvin erilaisissa lähtöasemissa. Työnantajapuolen (puheenjohtajana Dr. Janet Lynne Asherson CBI Englanti) mielestä ensimmäisenä tulisi sopia stressin määritelmästä. Työnantajat tavoittelevat sopimusta, joka olisi luonteeltaan korkeintaan suositusluonteinen.
Neuvotteluja jatketaan lokakuun lopussa.
Hyödyllisiä linkkejä maailmalle
Suomalaisia ay-uutisia löytyy keskitetysti uudesta nettiosoitteesta: www.labourstart.org/fi
Komissio on avannut uuden portaalin "EURES – eurooppalaisen ammatillisen liikkuvuuden portaali" (The European Mobility Portal), josta saa tietoa elin- ja työoloista, työmarkkinoista ja työpaikoista kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Siellä voi myös tutustua eri maiden tarjoamiin
koulutusmahdollisuuksiin ja sinne voi jättää oman ansioluettelonsa.
Portaalin osoite: http://europa.eu.int/eures/index.jsp
Suomi ottaa käyttöön työvoiman liikkuvuuden siirtymäsäännökset EU:n laajentuessa
Suomen hallitus ottaa käyttöön työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevan siirtymäkauden Euroopan unionin laajentuessa ensi toukokuun alussa. Ratkaisuun siirtymäsäännöksistä on vaikuttanut Suomen korkea työttömyys. Siirtymäkauden jatkotarkastelussa huomioidaan Suomen työmarkkinoiden kehittyminen.
Lisäksi selvitetään työvoiman liikkuvuuden osalta, miten henkilö voi liittyä ja erota työttömyyskassan jäsenyydestä siirtyessään Pohjoismaiden välillä maasta toiseen.
Sivun alkuun |
