|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||
|
Yhdistystiedote 9/2003
YHL-Net 5/2003 ja Universitas 4/2003 YHL:n nettilehti ilmestyy aina kuukauden viimeisenä perjantaina, numero (5/2003) ilmestyy huomenna 27.6. Seuraava numero ilmestyykin sitten vasta 29.8. Käykää myös lukemassa PardiaNet –lehteä! Universitas-lehti 4/2004 ilmestyy syyskuussa. Aineiston deadline on 10.9. Aineistoa lehtiin, sekä Universitas että YHL-Net, toimitetaan Annelle anne.nordstrom@yhl.fi Valtiovarainministeriö asetti 19.6.2002 työryhmän selvittämään määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä valtionhallinnossa. Työryhmän tehtävänä oli selvityksen perusteella tehdä ehdotus toimenpiteistä, joilla määräaikaisten palvelussuhteiden määrää voidaan vähentää. Osana selvitystyötä tuli käydä läpi tarpeet ja mahdollisuudet muuttaa valtion virkamieslakia siten, että lain säännökset eivät vaikeuta nimittämistä toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. tehtävien määrää ja työn VM:n henkilöstöosasto antaa elo-syyskuussa virastoille tarvittavat ohjeet ja linjaukset asiaan liittyvästä soveltamiskäytännöistä ja menettelytavoista. Työrymämuistio 15/2003, Valtion määräaikaiset palvelussuhteet, löytyy myös osoitteesta www.vm.fi kohdasta Julkaisut/julkaisusarjat/työryhmämuistioita 2003. Viking Linen äkkilähtötarjouksia Tukholmaan Viking Linen heinäkuun alun Helsinki-Tukholma -risteilyjä jopa puoleen hintaan! Tarjouslähdöt www.vikingline.fi/tarjoukset/fksto0306.htm STTK:n budjettikannanotto: Talouskasvua ja työllisyyttä tuettava budjetissa Talousnäkymät ovat muuttuneet kevään aikana entistä huonommiksi. Uutiset irtisanomista ja lomautuksista ovat kiihtyneet. Nyt tarvitaan elvyttävää finanssipolitiikkaa talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Kotimaista kysyntää tukemalla voidaan päästä kansainvälisen talouden ongelmista aiheutuneiden viennin vaikeuksien yli. Vuoden 2004 talousarviossa tulee tukea kasvua ja työllisyyttä, vaatii STTK. Julkisia investointeja on lisättävä ja aikaistettava. Välttämättömät julkiset investoinnit kannattaa tehdä mahdollisimman pikaisesti. Julkisia investointeja on suunnattava mm. homesairaaloiden ja -koulujen korjaamiseen sekä tiestön, rautateiden ja tietoliikenneverkkojen parantamiseen. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan on lisättävä hallitusohjelman mukaisesti rahoitusta. STTK edellyttää, että tietoliikenneinfrastruktuurin laajentamista varten varataan määräraha. Tavoitteena on saada suomalaiset kotitaloudet ja yritykset kattavasti nopeiden tietoliikenneyhteyksien piiriin. Valtion ja kuntien sähköisen asioinnin kehittämiseen tulee varata tarvittavat määrärahat. Kuntien järjestämiin hyvinvointipalveluihin on varattava riittävät resurssit. Kansallinen terveysprojekti on toteutettava suunnitellulla tavalla. Julkisen työnantajan tai valtion ollessa pääomistajana yrityksissä on harjoitettava erityisen hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöä on koulutettava irtisanomisten ja lomautusten sijaan sekä palvelussuhteita on muutettava vakinaisiksi. Valtion henkilöstön palkankorotukset tulee budjetoida täysimääräisinä. Palkansaajien tuloverotusta on maltillisesti kevennettävä kotimaisen kysynnän tukemiseksi. Kevennysten painopisteenä tulee olla keski- ja pienituloiset. www.sttk.fi STTK:n toimihenkilöbarometri: Työllisyyden hoito ja palkkaedunvalvonta tärkeintä STTK:n jäsenet pitävät edunvalvonnan tärkeimpinä tehtävinä työllisyyden hoitoa (42 %) ja palkkaedunvalvontaa (40%). Kolmanneksi tärkeintä edunvalvonnassa ovat sosiaaliturvaan liittyvät asiat (4 %). Tiedot käyvät ilmi STTK:n uudesta Toimihenkilöbarometristä. Tupon tuomat lisäykset ostovoimaan eivät tyydytä barometriin vastanneita. Tyytymättömiä tupon ostovoimavaikutuksiin oli 52 prosenttia. Tyytymättömimpiä ovat terveydenhuoltoalalla ja julkisella sektorilla työskentelevät STTK:laiset. Ikäryhmittäin tyytymättömimpiä olivat 35-49 -vuotiaat. STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mielestä tupo-kriittisyyttä on syytä selvittää tarkemmin ja sen pohjalta arvioida, millaiset ovat edellytykset seuraavalle tupolle. Työpaikan puolesta pelätään Kaikista vastaajista joka viides kokee työpaikkansa olevan uhattuna. Erityisesti teollisuudessa ja yli 500 työntekijän toimipaikoissa jopa joka neljäs kokee työpaikkansa olevan uhattuna. Epävarmuutta lisäävät määräaikaiset ja tilapäiset työsuhteet sekä osa-aikatyöt. - Tulokset heijastavat selkeästi yleistä ilmapiiriä teollisuudessa ja palvelualoilla. Irtisanomiset ja yt-menettelyt ovat jatkuneet koko kevään eikä loppua valitettavasti näy. Nyt tarvitaan nopeita työttömyyttä ehkäiseviä toimia tai muutoin hallituksen työllisyystavoite romuttuu, korostaa Mikko Mäenpää. Barometrin mukaan työllisyys on STTK:n piirissä silti pysynyt lähes ennallaan. Pysyvien työsuhteiden määrä on hieman noussut ja määräaikaisia on hieman vähemmän. Myös julkisella sektorilla määräaikaiset työsuhteet näyttäisivät vähentyneen. Työ ja perhe yhä vaikeampi yhdistää Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät tasaisesti. Kun vuonna 1994 STTK:n tutkimuksessa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen koki ainakin jossain määrin ongelmalliseksi 36 prosenttia vastaajista, nyt ongelmia on lähes puolella. Työ- ja perhe-elämän yhdistämistä vaikeuttavat erityisesti pienten lasten hoito, työajat ja ylitöiden tai vuorotyön tekeminen. Ongelmia on varsinkin alle kouluikäisten lasten vanhemmilla. Ongelmia lisäävät määräaikaiset työsuhteet, tilapäistyöt, vuorotyöt ja ylitöiden tekeminen. Mikko Mäenpään mielestä kahdessa edellisessä tupossa vireille laitetut esitykset muun muassa nykyistä joustavammista työajoista sekä monet perhepoliittiset toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä. - Jatkossa työelämän laatuasiat kuten työn ja perheen yhteensovittamista helpottavat esitykset saavat entistä suuremman arvon neuvottelupöydissä. Työmarkkinapöydissä on kyettävä löytämään ratkaisuja työelämästä nouseviin arjen ongelmiin, korostaa Mäenpää. STTK:n Toimihenkilöbarometrikysely tehtiin maalis-huhtikuun vaihteessa 2003. Kysely
lähetettiin 4000 työssäkäyvälle tai työttömälle jäsenelle. Vastausprosentiksi
saatiin 46. Barometrikysely tehtiin nyt viidennen kerran. Yliopistojen joustava opinto-oikeus merkittävä uudistus Yliopistojen rehtorit ovat allekirjoittaneet valtakunnallisen joustavan opiskeluoikeuden sopimuksen. Kaikkien yliopistojen tutkinto-opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan sivuaineopintoja muihin suomalaisiin yliopistoihin riippumatta siitä, missä yliopistossa heillä on oikeus suorittaa tutkintonsa. Uudistusta ryhdytään noudattamaan 1. 8.2004 alkaen. Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikön tiedote sopimuksesta osoitteessa: www.virtuaaliyliopisto.fi Opetusministeri Tuula Haatainen: Korkeakoulujen kansainvälinen kilpailukyky turvattava - Globalisaatio ja sen mukana kansainvälisen kilpailun kiristyminen, maamme
väestökehitys ja alueellisen eriarvoistumisen kärjistyminen ovat muutostekijöitä,
joihin suomalaisen yhteiskunnan on reagoitava. Myös korkeakoulujen toimintaa on
kehitettävä näiden tekijöiden pohjalta. Koulutuksen kansainvälistymisellä vastataan
globalisaation Ministeri Haataisen mukaan korkeakoulujen on kyettävä tuottamaan riittävästi oikein koulutettua työvoimaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. - Tavoitteena on, ettei yhdenkään yrityksen tarvitse siirtyä pois Suomesta tai jäädä tulematta Suomeen siksi, että täältä ei ole saatavilla riittävästi osaavaa työvoimaa. Korkeakoulut ovat suomalaisten työmarkkinoiden monikulttuuristamisessa avainasemassa. Ministerin mielestä menestyminen kilpailutilanteessa edellyttää suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan laajentamista. Opetusta on tarjottava kotimaisten kielten lisäksi englannin kielellä. Ulkomaisten opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden rekrytointiin ja huolenpitoon on panostettava. Korkeakouluilla on vahva osuus kansallisessa ja alueellisessa innovaatiotoiminnassa. Ministeri painotti, että kansainvälistymistavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä sekä korkeakouluilta että opetusministeriöltä ja muilta korkeakoulutuksen rahoittajilta. Korkeakoulujen resurssit on turvattava, jotta korkealaatuinen, pitkäjänteinen toiminta on mahdollista. Uusi asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta
Valtionhallinnossa toimivien suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamista varten luotua kielitutkintojärjestelmää uudistetaan. Uudistuksessa huomioidaan uuden kielilainsäädännön tavoitteet julkishallinnon henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta. Asetuksella säädetään valtionhallinnon kielitutkinnoista ja tutkintotodistusten antamisesta, kielitutkintolautakuntien kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä, asioiden käsittelystä lautakunnissa, tutkintosuoritusten vastaanottamisesta sekä tutkintojen toimeenpanon valvonnasta. Lisäksi säädetään, miten yleisillä kielitutkinnoilla tai opintojen yhteydessä osoitettu kielitaito vastaa valtionhallinnon kielitutkinnossa osoitettavaa kielitaitoa. Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmää selkiytetään siten, että tutkinnoissa voidaan osoittaa erikseen suomen tai ruotsin kielen suullista, kirjallista ja ymmärtämisen taitoa. Tutkinnot voidaan suorittaa joko yhdessä tai erikseen. Asetuksella tarkennetaan myös valtionhallinnon kielitutkintojen toimeenpanosta huolehtivien kielitutkintolautakuntien ja tutkintosuoritusten vastaanottajien tehtäviä sekä Opetushallituksen roolia kielitutkintojen ylläpitämisessä, kehittämisessä ja toimeenpanon valvonnassa. Asetuksessa säädetään myös aiemmin suoritettujen kielitutkintojen ja niissä saatujen arvosanojen vastaavuuksista uusiin kielitutkintoihin. Asetus tulee voimaan yhtä aikaa uuden kielilainsäädännön kanssa 1.1.2004. Kysely valtion palkkakilpailukyvystä Valtion työmarkkinalaitos on kartoittanut vuodesta 1995 alkaen kahden vuoden välein
valtion palkkakilpailukykyä henkilöstöjohdolle suunnatulla kyselyllä. Kyselyllä
kartoitetaan valtiotyönantajien näkemyksiä palkkakilpailukyvystä, sen merkityksestä,
nykytilasta ja kehityksestä. Samalla halutaan henkilöstöjohdon näkemys siitä, missä
määrin muut palvelussuhteeseen liittyvät etuisuudet nähdään kilpailutekijöinä.
Kyselyjen tuloksia hyödynnetään työmarkkinalaitoksen toimialaan liittyvässä
strategisessa suunnitte- Seuraava kysely lähetetään virastoille syyskuussa. Vuonna 2002 valtiolla työskenteli 123.260 henkilöä eli 2,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001. Henkilöstötilinpäätöksen tarkastelujaksolla 1998-2002 budjettitalouden henkilöstö on kuitenkin vähentynyt 1,3 prosentilla. Budjettitalouden henkilöstö lisääntyi vuodesta 2001 vuoteen 2002 vajaalla 3.000 henkilöllä. Kasvua oli lähes kaikissa toiminnoissa, mutta erityisesti yliopistoissa ja korkeakouluissa. Myös työllisyyden hoitovaroin palkattujen määrä lisääntyi hieman. Vuonna 2002 henkilötyövuosina mitaten henkilöstömäärä oli 119.540. Valtion henkilöstön osuus oli Suomen työllisestä työvoimasta 5,2, palkansaajista 6,0 ja julkisesta sektorista 22,1 prosenttia. Vuonna 2002 osa-aikaisia oli 8,8 ja määräaikaisia 30,3 %. Ilman työllisyyden hoitovaroin palkattuja osa-aikaisia oli 7,8 % henkilöstöstä. Määräaikaisten prosenttiosuudessa oli työllisyyden hoitovaroin palkattuja 1,9 prosenttiyksikköä. Yliopistoissa ja korkeakouluissa määräaikaisten osuus oli 63 % ja muissa virastoissa 20 % henkilöstöstä. Mm. nämä tiedot löytyvät valtion budjettitalouden henkilöstötilinpäätöksestä
vuodelta 2002. TESSU auttaa muutosten hallinnassa ja yhteistoiminnan kehittämisessä Työturvallisuuskeskuksessa rakennettu TESSU on suunnitelmallisen kehittämisen toimintamalli, joka auttaa yritysten johtoa ja henkilöstöä muutosten hallinnassa, yhteistoiminnan kehittämisessä sekä tuottavuuden, kannattavuuden ja hyvinvoinnin tavoitteiden saavuttamisessa. TESSU pohjautuu työmarkkinakeskusjärjestöjen tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun
vuosille 2001-2002. Siinä sovittiin, että laaditaan suositus toimintamalleista
työyhteisöjen suunnitelmalliseksi kehittämiseksi. TESSU on rakennettu tämän
suosituksen toteuttamiseksi. STTK:n johtaja Leila Kurki: Psyykkiset tekijät huomioitava ammattitautilakia uudistettaessa STTK:n johtaja Leila Kurki pitää psyykkisistä syistä johtuvia ammattitautikorvauksia selvittävän työryhmän muistiota hyvänä lähtökohtana ammattitautilain uudistamiselle. - Tavoitteenamme on saada psyykkinen tekijä mukaan ammattitautilakiin. Työelämän muutosten on heijastuttava myös lainsäädännössä. Leila Kurki korostaa, että kyse on merkittävästä asiasta. - Työperäiset mielenterveyshäiriöt ovat jatkuvasti lisääntyneet. Viime vuosikymmenellä näiden kustannukset nousivat lähes kymmenellä miljoonalla ollen vuonna 2000 jo 26 miljoonaa euroa. Yhteiskunnalle tämä merkitsee isoja tulonmenetyksiä ja työntekijälle usein henkilökohtaista tragediaa. Ongelma on yleistymässä erityisesti toimihenkilöiden keskuudessa. Kurjen mukaan työnantajat suhtautuvat työn kuormitustekijöiden ja kielteisten terveysvaikutusten yhteyteen vielä epäilevästi, erityisesti kun joudutaan ratkaisemaan yksilön oikeudesta mahdollisiin korvauksiin ja kuntoutukseen. - Ammattitautilainsäädäntö edellyttää näiden syiden mahdollisimman täsmällistä tunnistamista. Korvauksen saamiseksi tarvitaan näyttö siitä, että mielenterveyshäiriö riittävällä todennäköisyydellä aiheutuu työstä johtuvista tekijöistä. Näissä tilanteissa psyykkisesti sairastunut henkilö joutuu kohtuuttomaan tilanteeseen muihin ammattitauteihin sairastuneiden rinnalla, Kurki korostaa. Nykyinen tietämys ei vielä riitä tällaisen syy-yhteyden osoittamiseen yksilötasolla. - Tämä tiedonpuute on pikaisesti korjattava tutkimusten ja lisäselvitysten avulla, Kurki toteaa. Paperiliiton nykyinen puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki on valittu SAK-STTK-AKAVA Brysselin toimiston seuraavaksi johtajaksi Jorma Skipparin (STTK) jälkeen. Lähteenmäki aloittaa työnsä KEY:n toimistossa 1.4.2004 ja toimiston vetovastuu siirtyy hänelle ensi vuoden kesällä sen jälkeen kun nykyinen johtaja palaa Suomeen. Lisääntyykö työllisyys työn tarjontaa kasvattamalla? Tätä pohtii tuoreen Työpoliittinen aikakauskirjan 2/2003 pääkirjoituksessa VTT
Pekka Tiainen. Työn tarjonnan lisääminen voi johtaa Tiaisen mukaan kiristyvään
kilpailuun työpaikoista, jonka seurauksena työn hinta laskee. Työllisyyttä syntyy
enemmän, mutta Muutamalla paikkakunnalla vuonna 2002 käynnistyneistä työvoiman kehittämiskeskuksista saatuja kokemuksia tarkastellaan VTM Sanna-Mari Lyytisen artikkelissa. Vaikka työllistymissuunnitelmat eivät aina ole toteutuneet, yksilöllinen palvelutuotanto on tarjonnut uudenlaisia tapoja hahmottaa arkea. Rakennetyöttömyyden purkamisessa Lyytinen näkee ratkaisevana sen, pystytäänkö uuden palvelumallin avulla pureutumaan rakennetyöttömyyden syvään ytimeen perinteistä virastopalvelua tehokkaammin. Alueellisia rekrytointiongelmia ja työvoimapotentiaalia käsittelevässä artikkelissaan VTT Heikki Räisänen toteaa, että rekrytointiongelmat ovat politiikan näkökulmasta kiinnostavampi ongelma kuin työvoimapula, koska rekrytointiongelmiin voidaan vaikuttaa nopeasti. Räisänen tarkastelee alueellisia rekrytointiongelmia ja työvoimapotentiaalia lääkärien, farmaseuttien ja proviisoreiden ammateissa. Työpoliittista aikakauskirjaa julkaisee työministeriö ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Aikakauskirjan tarkoituksena on edistää työpoliittista, tutkimukseen ja asiantuntemukseen perustuvaa keskustelua sekä tukea työministeriön strategiatyötä. Aikakauskirja löytyy myös pdf-muodossa osoitteesta www.mol.fi/tiedotus. On käynnistetty hakuprosessi, jolla etsitään kolmea julkisen sektorin organisaatiota esiteltäväksi EU:n julkisen sektorin III laatukonferenssissa, joka järjestetään Rotterdamissa 15.-17.9.2004. Hakuprosessiin voivat osallistua kaikki julkisen sektorin organisaatiot niin valtionhallinnosta kuin kuntasektoriltakin. Prosessin organisoi valtiovarainministeriö yhteistyössä sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Tulevien hakemusten pohjana ja niiden arviointikriteeristönä käytetään uusittua versiota CAF-mallista, joka julkaistiin Kööpenhaminan laatukonferenssissa. Malli on kehitetty EU:n jäsenmaiden yhteistyönä ja sitä käytetään best practice -valintojen pohjana useimmissa EU-maissa. Uusittu versio löytyy niin suomen- kuin ruotsinkielisenäkinVM:n kotisivuilta osoitteesta www.vm.fi/CAF Tällä kertaa suomalaisten organisaatioiden valinnassa halutaan korostaa kolmea ajankohtaista kehittämisteemaa, joita ovat henkilöstöpolitiikka, sähköinen hallinto sekä tuottavuus ja vaikuttavuus. Näistä kolmesta teemasta on laadittu erilliset liitteet CAF-arvioinnin tueksi. Myös nämä liitteet löytyvät em. nettisivuilta. Hakuprosessista kiinnostuneille järjestetään syksyn aikana koulutusta CAF:n käytöstä itsearvioinnin välineenä. Lopulliset hakemukset Rotterdamin konferenssiin osallistumiseksi tulee jättää valtiovarainministeriöön 12.12. 2003 mennessä ja valinnat julkistetaan 1.2.2004. Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Katju Holkeri (katju.holkeri@vm.fi), ylitarkastaja Jukka Erkkilä (jukka.erkkila@vm.fi) ja ylitarkastaja Johanna Nurmi (johanna.nurmi@vm.fi). Tietoa voi etsiä myös osoitteesta www.vm.fi kohdasta Hallinnon
kehittäminen/EU-yhteistyö/Hallinto- ja henkilöstöpääjohtajien kokous. Eurostatin julkaiseman tilaston mukaan kokonaisverotus EU:ssa on hieman laskenut vuoteen 1999 verrattuna. Vuonna 2001 kokonaisverojen (eli verot ja sosiaaliturvamaksut) osuus suhteessa EU:n bruttokansantuotteeseen oli 41.1 %, 41.8 % vuonna 1999 ja 40.8 % vuonna 1995. Verojen osuus suhteessa BKT:hen oli korkein Ruotsissa 54.1 %, Tanskassa 49.8 % sekä Suomessa ja Belgiassa, joissa molemmissa verojen osuus oli 46.0 %. Alhaisimmat verotuksen maat olivat Irlanti 31.2 %, Espanja 35.6 %, Portugali 35.9 % ja Kreikka 36.8 %. Julkaisussa on selvitetty työvoiman, pääoman ja kulutuksen verotusta. Siinä on myös vertaileva analyysi EU:n jäsenvaltioiden verotusjärjestelmien kehittymisestä. Vuosina 1995 - 2001 verojen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi lähes kaikissa jäsenvaltioissa. EU:ssa verojen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on edelleen paljon korkeampi kuin USA:ssa (29.6 % v. 2000) ja Japanissa (27.1 % v. 2000). Verotuloista palkkaverojen osuus oli suurin eli yli 50 %, pääoman osuus oli noin 20 % ja kulutusverojen alle 30 %. Työn verotus oli raskainta Ruotsissa 49.1 %, Suomessa 44.2 %, Belgiassa 43.8 % ja Ranskassa 43.3 %. |
|
|
|||
 |
|||||