|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||
|
Yhdistystiedote 8/2003
Aloitteet liittovaltuustolle 25.8. mennessä Jäsenyhdistyksellä tai liittovaltuuston jäsenellä on oikeus saada käsiteltäväksi esittämiään asioita liittovaltuustossa. Asoista on tehtävä perusteltu kirjallinen esitys liiton hallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen liittovaltuuston kokousta. Esitykset on siis oltava YHL:ssa 25.8. mennessä. YHL:n jäsenillä järjestötehtävissä Järjestövakuutus Pohjolasta YHL on neuvotellut jäsenilleen uuden ja kattavan järjestövakuutuksen Pohjolasta. Uusi Järjestövakuutus on korvauspiiriltään laajin mahdollinen. Vakuutettuina ovat alle 65-vuotiaat liiton jäsenet ja toimihenkilöt järjestötehtävissä ja -tilaisuuksissa kaikkialla maailmassa. Puolisot ja lapset eivät kuitenkaan kuulu vakuutuksen piiriin. Vakuutettuun järjestötoimintaan kuuluvat jäsentilaisuudet esimerkiksi kokoukset, koulutustilaisuudet ja teatterimatkat. Matkavakuutuksessa ei ole 50 km sääntöä, joten jäsen on vakuutettuna, vaikka liiton tilaisuus olisi naapurikorttelissa. Miten toimia vahinkotilanteessa? Jäsen täyttää vahinkoilmoituksen, jonka saa netistä www.pohjola.fi tai lähimmästä Pohjolan toimistosta. Tämän jälkeen vahinkoilmoitus lähetetään alkuperäisine liitteineen YHL:n toimistoon. YHL:ssa varmistetaan hakijan jäsenyys ja että tilaisuus on ollut vakuutussopimuksessa tarkoitettu järjestötehtävä tai –tilaisuus. YHL lähettää vahinkoilmoituksen edelleen Pohjolaan. HUOM! Pohjolan paikallistoimistoissa ei vahinkoja käsitellä eikä korvata. Vakuutuksesta tiedotetaan enemmän YHL:n nettisivuilla www.yhl.fi kohdassa Jäsenedut. STTK jäsenliittoineen perusti valtakunnallisen opiskelijajärjestön STTK yhdessä kaikkien jäsenliittojensa kanssa perusti 5.6. STTK Opiskelijat ry:n, joka toimii valtakunnallisena opiskelijajäsentensä edunvalvontajärjestönä. Yhdistys parantaa opiskelijoiden yleistä koulutuksellista, sosiaalista ja ammatillista asemaa työelämälähtöisestä näkökulmasta. STTK Opiskelijat ry toimii kaikkien STTK:laisten opiskelijoiden edunvalvonta- ja vaikuttamiskanavana. Tässä yhdistyksessä on jäsenenä noin 43 000 opiskelijaa kaikilta koulutusasteilta, pääasiassa ammattikorkeakouluista ja toiselta asteelta. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin tradenomiopiskelija Jouni Parkkonen. Lisätietoja: STTK Opiskelijat ry:n puheenjohtaja Jouni Parkkonen, 040 593 3338 ja STTK:n opiskelijasihteeri Laura Laitinen, 040 741 6299. Tulopoliittiselta selvitystoimikunnalta arvioita maanantaina 9.6. Tulopoliittinen selvitystoimikunta julkaisee 9.6. arvioita ansioiden, hintojen, ostovoiman ja hintakilpailukyvyn kehityksestä vuonna 2003. Kehityksen suuntaviivoja on hahmoteltu myös ensi vuoden osalta. Arviot julkistetaan valtiovarainministeriön nettisivuilla www.vm.fi. Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen työaikoja koskeva tutkimus on valmistunut. Tutkimuksessa on selvitetty palkansaajien viikkotyöaikoja SAK:laisessa, STTK:laisessa, Akavalaisessa ja järjestäytymättömien kentässä. Raportin tavoitteena on alakohtaisesti selvittää palkansaajien viikkotyöaikoja ja sitä missä määrin palkansaajien normaalit työajat vastaavat heidän toiveitaan. Raportin on kirjoittanut Erkki Laukkanen SAK:sta. Tutkimuksessa on käytetty vuoden 2001 työvoimatutkimuksen aineistoa. Tutkimus julkaistaan lähiaikoina myös STTK:n nettisivuilla. Neuvottelut SPJL:n järjestötilanteen eheyttämiseksi käynnissä Alustavat tunnustelut Suomen Poliisijärjestöjen Liiton hajanaisen järjestötilanteen eheyttämiseksi on aloitettu. Neuvottelujen osapuolet ovat hyväksyneet kutsusta Pardian puheenjohtaja Matti Kratsin vetämään neuvotteluja. Neuvottelujen osapuolten yhteisenä tavoitteena on eheyttää Suomen Poliisijärjestöjen Liiton kenttää ja toteuttaa tätä tarkoitusta palvelevat toimenpiteet yhteisten näkemysten pohjalta. Neuvottelutavoitteena on SPJL:n yhtenäisyyden palauttaminen ja edunvalvonnan tehostaminen Alustavat neuvottelut ovat alkaneet ja jatkuvat. STTK:n hallitus: Ylimitoitetut tulosvaatimukset vaarantavat työllisyyskehityksen Nykyisessä talouden matalasuhdanteessa yritysten pitää osaltaan kantaa vastuunsa henkilöstöstään. Irtisanomisia, lomautuksia ja henkilöstön vähentämistä muilla keinoin olisi vältettävä mahdollisimman pitkälle. Valitettavasti suomalaisten yritysten tähänastiset yt-menettelyuutiset eivät STTK:n hallituksen mielestä erityistä vastuullisuutta osoita. Pääministeri Anneli Jäätteenmäki vetosi STTK:n valtuustossa yrityksiin irtisanomisten välttämiseksi. STTK:n hallitus vetoaa nyt maan hallitukseen, että se valtio-omistajana toimisi vastuullisesti. STTK:n hallitus toivoo maan hallitukselta myös suoraan elvyttäviä ja työllistäviä toimenpiteitä. Päivittäin yritykset ilmoittavat uusista lomautuksista, irtisanomisista ja henkilöstön vähentämisestä muilla keinoin, muun muassa lopettamalla määräaikaisia työsuhteita ja vähentämällä henkilöstöä ns. luonnollisen poistuman kautta. Yleensä nämä ilmoitukset perustellaan tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Tosiasiassa kyse on siitä, että kun yritysten usein ylimitoitetut tulostavoitteet eivät toteudu, omistajien odottamat osingot otetaan vähentämällä henkilöstöä. Tämä on henkilöstöstä piittaamatonta lyhytnäköistä toimintaa. STTK:n hallitus paheksuu yrityksiä, jotka ulkoistavat toimintojaan ulkomaille. Tällaisilla toimilla on työllisyyttä heikentävä vaikutus Suomessa. Irtisanominen on Suomessa liian helppoa ja halpaa. STTK:n hallitus vaatii, että työsuhdeturva on meillä saatava eurooppalaiselle tasolle. Tässä tarvitaan myös poliittista päättäjää, jonka on lainsäädännön avulla mahdollista vaikuttaa siihen, että irtisanominen ei ole ensisijainen ja houkuttelevin vaihtoehto. Myös yt-menettely on saatava aidoksi menettelyksi, eikä se saa vakiintua muodollisuudeksi, joka johtaa ennalta johdossa yksipuolisesti päätettyyn henkilöstön vähentämiseen. STTK:n puheenjohtaja Mäenpää koulutuspoliittisessa seminaarissa 4.6.2003: Hallitus unohti aikuiskoulutuksen STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mielestä hallitusohjelma ja Sailaksen työIlisyysryhmän esitykset eivät tarjoa riittävästi vaihtoehtoja aikuiskoulutuksen kehittämiseen. - Ammatillisen osaamisen säilyttäminen ja edistämisen suomalaisen kilpailukyvyn parantajana jää molemmissa ohjelmissa vaille vastauksia. Myöskään aikuiskoulutukseen osoitetut resurssit hallitusohjelmassa eivät ole riittävät, kritisoi Mäenpää. Mäenpään mielestä hallitusohjelmassa huomioitu osaamisen Noste-ohjelma on hyvä heille, joilta ennestään puuttuu tutkinto - On kuitenkin välttämätöntä huolehtia jo tutkinnon suorittaneiden osaamisen ylläpidosta, jos Suomi halutaan säilyttää korkean osaamisen maana ja osaaminen keskeisenä kilpailukykyymme vaikuttavana elementtinä, Mäenpää painottaa. STTK:n tavoitteet aikuiskoulutuksen suhteen myötäilevät parlamentaarisen aikuiskoulutuskomitean esityksiä. Niiden mukaan työelämässä oleville on vuosittain taattava 1-2 viikon mittainen kouluttautumisjakso. Sen lisäksi työntekijöille on turvattava 10-15 vuoden välein tapahtuva osaamisen uudistaminen. - Tämä edellyttää aikuiskoulutuksen tarjonnan lisäämistä noin 25 prosentilla nykyisesti, sanoo Mäenpää. STTK:n puheenjohtaja korostaa, että koulutuksesta ja osaamisesta työelämässä on myös palkittava. - Palkitseminen ei voi olla satunnaista ja vain tiettyjä ryhmiä suosivaa. STTK lähtee siitä, että palkitseminen tapahtuu sopimusteitse - työehtosopimusten ja kollektiivisopimusten kautta. Vain sopimusteitse on mahdollista varmistaa, että koulutukseen ja osaamiseen liittyvät tavoitteet näkyvät ja ne myös edistyvät neuvottelupöydässä, huomauttaa Mäenpää. STTK on julkaissut oman koulutuspoiiittisen ohjelmansa, jossa lähivuosien linjauksina korostetaan erityisesti aikuiskoulutusta, opinto-ohjausta ja nopeampaa vaImistumista. Tietoalat STTK laati elinkeinopoliittisen strategian: Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma avainasemassa ICT-alan kehittämisessä Tietoalat STTK on laatinut elinkeinopoliittisen strategian, jolla pyritään nykyistä parempaan edunvalvontaan ICT-alalla sekä osaltaan tukemaan alan työpaikkojen toimintaedellytyksiä. Strategia on uusi avaus STTK:laiseen edunvalvontaan. Perinteisiin työehto- ja palkkakysymyksiin vaikuttamisen ohessa yhteenliittymä haluaa osallistua elinkeinopoliittiseen keskusteluun. Elinkeinopoliittinen strategia on tarkoitettu sekä edunvalvonnan työkaluksi ICT-alan ammattiliitoille että keskustelu- ja yhteistyöavaukseksi alan yhteiskunnallisten toimijoiden suuntaan. Strategiassa linjataan elinkeinopoliittisia tavoitteita muun muassa koulutuksen ja osaamisen, muutostilanteiden hallinnan, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen toiminnan osalta. Tietoalat STTK odottaa konkreettisia tuloksia ICT-alan kehittämiselle pääministeri Anneli Jäätteenmäen johtamasta tietoyhteiskuntaneuvostosta ja hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmasta. Hallitusohjelmassa luvataan lisärahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä kattavat ja kohtuuhintaiset laajakaistayhteydet kaikkien kansalaisten saataville vuoden 2005 loppuun mennessä. Informaatioteknologiaa on hyödynnettävä entistä paremmin työpaikkojen luomiseksi ja säilyttämiseksi, ja muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Suomi on jo kansainvälisesti merkittävä tietoliikenneteknologian osaaja ja tietoliikennelaitteiden viejä. Nyt on panostettava myös ohjelmisto- ja sovelluskehittämiseen sekä sisällöntuotannon kehittämiseen, ja edelleen näiden alueiden viennin kasvattamiseen. Tietoalat STTK katsoo, että Suomessa tulee paneutua myös ICT-alan uusiin kansallisiin kasvualueisiin, kuten sähköiseen asiointiin ja julkisiin sekä yksityisiin palveluihin. Tietoalat STTK:n muodostavat seuraavat Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitot Ammattiliitto Suora, Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto, Kunnallisvirkamiesliitto KVL, Kuntien Tekniset KTK, Pardia, Toimihenkilöunioni TU ja Vakuutusväen Liitto VvL. Järjestäytymistä tukeva kampanja Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys, FIPSU on käynnistänyt kampanjan, jonka tarkoituksena on tukea järjestäytymistä julkisalojen ammattiliittoihin ja samalla tehdä FIPSU:n työtä tunnetuksi. FIPSU on suomalaisten julkisalojen ammattiliittojen yhteistyöjärjestö, joka on keskittynyt kansainvälisiin edunvalvonta-asioihin ja erityisesti EU-asioihin. Hallitus esittää osittaisen hoitovapaan laajentamista Työsopimuslaissa ja merimieslaissa säädettyä oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen ehdotetaan laajennettavaksi. Työntekijä voisi ehdotuksen mukaan olla osittaisella hoitovapaalla, kunnes hänen lapsensa toinen lukuvuosi peruskoulussa päättyy. Tarkoituksena on helpottaa pienten lasten vanhempia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Hallitus päätti lakiesityksen sisällöstä 5.6. Vastaisuudessa osittaiseen hoitovapaaseen olisi hallituksen ehdotuksen mukaan oikeus työntekijällä, jonka työsuhde samaan työnantajaan on yhdessä tai useammassa jaksossa ollut voimassa vähintään 6 kuukautta kuluneen 12 kuukauden aikana. Voimassa olevan lain mukaan edellytetään 12 kuukauden työssäoloa viimeisen 24 kuukauden aikana. Säännösehdotuksella pyritään helpottamaan äskettäin työmarkkinoille tulleita tai työpaikkaa vaihtaneita työntekijöitä perhe-elämän ja työn yhteensovittamisessa. Ehdotuksen mukaan työntekijä voisi olla osittaisella hoitovapaalla sen vuoden heinäkuun loppuun, jolloin hänen lapsensa toinen lukuvuosi peruskoulussa päättyy. Voimassa olevan lain mukaan osittaisella hoitovapaalla voi olla sen kalenterivuoden loppuun, jolloin lapsen ensimmäinen lukukausi peruskoulussa päättyy. Muutos antaisi pienten koululaisten vanhemmille nykyistä paremmat mahdollisuudet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi osittaisen hoitovapaan käyttöön liittyvääperiaatetta, jonka mukaan vanhemmat voivat pitää osittaista hoitovapaata saman kalenterijakson aikana. Vanhemmat eivät saa olla osittaisella hoitovapaalla samanaikaisesti. Säännöksen mukaan on kuitenkin mahdollista, että vanhemmat jakavat lapsen hoitovastuun siten, että toinen hoitaa lasta aamu- ja toinen iltapäivät tai he hoitavat lasta vuoropäivin ja -viikoin. Ehdotetut muutokset perustuvat työmarkkinakeskusjärjestöjen vuosille 2003-2004 tekemään tulopoliittiseen sopimukseen. Muutoksien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta käyttöön Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilaston historiassa nyt otettu uusi ja merkittävä askel, kun yhteistilasto ilmestyy ensimmäistä kertaa verkossa. Tietokanta otettiin yleiseen käyttöön kesäkuun alussa osoitteessa http://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/. Tietokanta palvelee tieteellisiä kirjastoja ja päättäjiä tarjoamalla tiiviissä ja helppokäyttöisessä muodossa tietoa kirjastojen toiminnasta päätöksenteon pohjaksi. Tietokanta on avoin myös kaikille muille kiinnostuneille. Tilaston kokoamisesta on vastannut TINFO vuosina 1972–1990, vuonna 1991
Tietohuollon neuvottelukunta ja vuodesta 1992 lukien kansalliskirjasto, Helsingin
yliopiston kirjasto. Ammattikorkeakoulukirjastojen tiedot on koonnut AMKIT-konsortion Vuoden 2002 tilastoon osallistui yhteensä 67 kirjastoa alayksiköineen. Kirjastoista 21 on yliopisto- ja korkeakoulukirjastoja, 29 ammattikorkeakoulujen kirjastoja ja 17 erikoiskirjastoja. Julkishallinnon pomot tietoyhteiskuntaoppiin Kuntien ja valtion ylimmän johdon tietoyhteiskuntavalmennus alkoi kesäkuun alussa. Valmennusjaksoja on kolme ja ensimmäiselle jaksolle osallistui parikymmentä julkishallinnon johtajaa. Julkisen hallinnon siirtyminen sähköisiin palveluihin on osoittautunut monin verroin vaativammaksi ja aikaa vievemmäksi kuin alunperin uskottiin. Julkisen hallinnon sähköisten palvelujen toimintaohjelmassa vuosille 2002-2003 ehdotettiinkin niin johdon kuin henkilöstönkin valmiuksien lisäämistä. Omat vaatimuksensa osaamiselle asettanee myös hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma. Erityisesti hallinnon ylimmälle johdolle räätälöity valmennus koostuu kuudesta osasta, jotka käsittelevät toimintaympäristöä, innovaatioita, palveluja, tietohallintoa, verkostoja ja johtamista. Valmennusohjelman suunnittelussa on nimenomaan kiinnitetty huomiota vaatimuksiin, joita nykyinen julkishallinnon toimintaympäristö johdolle asettaa. Haasteet ovat varsin vaativia, kun samaan aikaan uudistamisvaatimusten kanssa paineet kustannussäästöihin ja toiminnan tehostamiseen kasvavat. Valmennuksen tavoitteena onkin lisätä johdon ymmärrystä tietoyhteiskuntakehityksestä ja kykyä hallita siihen liittyviä ilmiöitä. Lisäksi valmennus antaa valmiuksia johtaa julkishallinnon organisaatioita kehittämään sähköisiä palveluitaan. Johdon tietoyhteiskuntavalmennusohjelma on suunniteltu yhdessä valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Valmennuksen toteutuksesta vastaavat HAUS kehittämiskeskus Oy ja Talent Partners Oy. Ensimmäisen jakson kokemuksia hyödynnetään syksyn ohjelmissa, joihin toivotaan osallistuvan mahdollisimman monen johtajan niin kunnista kuin valtioltakin. Lisätietoja JTV-valmennusohjelmasta löytyy osoitteesta www.vm.fi/jtv Yksi vuoden 2003 TERVE-SOS-palkinnoista myönnettttin Apua.info-palveluportaalille. Apua.info on kahdeksantoista sosiaali- ja terveysalan järjestön yhteishanke. Portaalista löytyy moneen eri ongelmaan varhaisvaiheen tukea, henkilökohtaista neuvontaa ja tietoa nopeasta avusta kriisitilanteissa. Portaali on interaktiivinen ja toteutukseltaan asiakaslähtöinen. Sivuilla on yli ammattirajojen yhdisteltyä luotettavaa tutkimustietoa sekä tukea ja neuvontaa kävijöiden pulmiin. Apua.infon palvelutiedon rungon muodostavat neljä teemaa: mielenterveys; perhe ja lapset; perheväkivalta; päihteet ja riippuvuudet. Apua.info tarjoaa luettavaa materiaalia, henkilökohtaista neuvontaa, teemakeskusteluja, itsearvioinnin välineitä ja nopean kriisiavun yhteystietoja. TERVE-SOS-palkinto myönnetään vuosittain sellaiselle tutkimus-, kehittämis- tai koulutushankkeelle, jonka toteutusta voidaan pitää poikkeuksellisen ansiokkaana. Palkinto sisältää kunniakirjan ja 2000 euron tunnustuksen kullekin palkinnonsaajalle. Työpaikan Peili – Arbetsplatsens spegel Työpaikan Peili -kampanjan materiaalit on käännetty ruotsiksi ja ne löytyvät nyt STTK:n nettisivuilta osoitteesta www.sttk.fi/se/553. Taustamateriaaliin vievät linkit ovat kuitenkin yhä suomeksi, koska linkkien takana oleva aineisto on suomeksi myös. Ruotsinkieliseen versioon on linkki myös peilin suomenkielisiltä sivuilta. VM:n ruotsin- ja englanninkieliset nettisivut uudistettu Valtiovarainministeriö on avannut uudistetut ruotsin- ja englanninkieliset Internet-sivustot. Ruotsinkielisen sivustomme osoite on www.vm.fi/svenska, englanninkielisen sivuston osoite on www.vm.fi/english.
|
|
|
|||
 |
|||||