|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||
|
Yhdistystiedote 7/2003
STTK:n johtaja Leila Kurki: Osaamisen on näyttävä palkassa Suunnitelmallinen henkilöstökoulutus turvaa työpaikkojen ja yksilöiden kilpailukyvyn. Henkilöstökoulutuksella varaudutaan suhdannevaihteluihin ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. Työnantajalla on vastuu henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä. Tärkeä kouluttautumisen innostaja on palkka. - Paremman ammattitaidon, työn hallinnan ja kehittämiskyvyn on konkretisoiduttava selkeästi myös parempana palkkana, vaatii STTK:n kehittämisyksikön johtaja Leila Kurki. STTK:n tekemästä Osaamisesta palkkaa -selvityksestä ilmenee, että uudet palkkausjärjestelmät ottavat osaamisen kehittymisen huomioon melko hyvin. Uusien palkkausjärjestelmien on motivoitava hyviin työsuorituksiin ja kannustettava ammatillista kehittymistä. - Käytäntö vain kangertelee, koska palkkausjärjestelmiä ei tunneta kunnolla tai johto ei osaa käyttää niitä, toteaa Kurki. Valtion henkilöstöpolitiikan haasteena tuleva osaaminen Noin puolet valtionhallinnon nykyisestä henkilöstöstä poistuu lähimmän kymmenen vuoden aikana joko eläkkeelle tai muille työmarkkinasektoreille. Poistuvan henkilöstön tilalle on kyettävä rekrytoimaan ja valmentamaan uusia henkilöitä. Tällöin on tärkeätä varmistaa, että tulokkaat pystyvät hyödyntämään riittävästi lähtevien kokemusta ja osaamista. Osaamisen siirtämistä pohtineen työryhmän vastavalmistuneeseen muistioon on kerätty kokemuksia ja suosituksia, miten valtionhallinnossa edistetään osaamista suunnitelmallisesti. Hanke on osa valtion henkilöstöpolitiikan linjan toteutusta ja sen tehtävänä oli selvittää ne tarpeet, toimintavaihtoehdot ja linjaukset, joilla osaamista siirretään, osaamisen siirtämisen vaatimien järjestelyjen edellyttämät henkilöstövoimavarat sekä edellä mainittujen toimenpiteiden vaikuttavuus ja kustannukset sekä mahdolliset erityistoimet kuten lainsäädäntömuutokset. Työryhmä ehdottaa, että osaamisen turvaaminen otetaan osaksi hallinnonalojen tuottavuusohjelmia, joita valtionhallinnon kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen –hanke esittää. Sen mukaan tuottavuusohjelmiin liitetään henkilöstöstrategiat ja -suunnitelmat, joihin sisältyvät henkilöstön määrää, rakennetta ja osaamistarpeita koskevat ennusteet ja suunnitelmat. Työryhmän muistiossa esitellään useita keinoja, joista valtion organisaatiot voivat valita parhaiten niiden toimintaan, tilanteeseen ja resursseihin soveltuvat. Työryhmän muistio ”Haasteena tuleva osaaminen” löytyy osoitteesta www.vm.fi kohdasta julkaisut/julkaisusarjat/työryhmämuistiot 2003. Tunnusluvut kattavasti käyttöön Valtion talousarvion selkeyttä ja määrärahojen käytön perusteluja parannetaan sekä hallinnon tulosohjausta terävöitetään. Ministeriöiden budjettiesityksissä samoin kuin virastojen ja laitosten kanssa tehtävissä tulossopimuksissa otetaan kattavasti käyttöön tunnuslukuihin perustuvat tulostavoitteet. Tulosohjauksen terävöittämistä suositti keskushallintohanke kesällä 2002. Nyt ilmestyneen julkaisun 'Tulosohjauksen terävöittäminen' tavoitteena on helpottaa ministeriöiden ja virastojen ponnisteluja suositusten toteuttamiseksi. Tulosohjauksen terävöittämisen taustana ovat eduskunnan esittämät vaatimukset tunnuslukuihin perustuvista tulostavoitteista ja hallinnon tilivelvollisuuden vahvistamisesta Julkaisu löytyy osoitteesta www.vm.fi/julkaisusarjat kohdasta Työryhmämuistiot. Uusi ammattikorkeakoululainsäädäntö voimaan 1.8.2003 Uusi ammattikorkeakoululaki sekä laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta tulevat voimaan 1. 8.2003. Uudella ammattikorkeakoululailla selkeytetään ammattikorkeakoulujen asemaa korkeakoulujärjestelmässä ja niiden tehtävää. Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää ja muodostavat yhdessä yliopistojen kanssa korkeakoululaitoksen. EU:n opetusministerit yksimielisiä kahdesta uudesta ohjelmasta EU:n koulutusneuvostossa hyväksyttiin 5.5.2003 neuvoston yhteinen kanta e-Oppimisen (eLearning) -ohjelmaksi vuosille 2004 - 2006. Ohjelmalla pyritään edistämään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa Euroopassa. Ohjelmasta tehdään loppuarviointi vuoden 2007 loppuun mennessä. Koulutusneuvosto pääsi myös yksimielisyyteen Erasmus Mundus -ohjelman (valmistelun aikana käytettiin nimeä Erasmus World) käynnistämisestä vuosille 2004 - 2008. Ohjelmalla tavoitellaan eurooppalaisen korkeakoulutuksen vetovoiman lisäämistä kolmansissa maissa sekä korkeakoulujen yhteistyön ja opiskelijaliikkuvuuden edistämistä Euroopassa ja kolmansien maiden kanssa. Ohjelman kautta suomalaiset korkeakoulut voivat saada rahoitusta kolmansien maiden lahjakkaille opiskelijoille suunnattujen maisteriohjelmien toteuttamiseen. Ministerit esittivät ohjelman budjetiksi 180 miljoonaa euroa. Asian käsittely jatkuu Euroopan parlamentin kanssa. Neuvostossa keskusteltiin aiheesta Korkeakoulujen rooli tietojen ja taitojen Euroopassa. Keskustelunaiheina olivat mm. koulutuksen laadun takaaminen, korkeakoulujen verkottuminen sekä korkeakoulujen kansainvälinen kilpailukyky. Komission tiedonannon mukaan haasteita korkeakouluille tuovat mm. paine opiskelijamäärien lisäämiseen, koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen sekä tarve tehostaa yhteistyötä teollisuuden kanssa. Suomen kannan mukaan komission tiedonanto on hyvä keskustelunavaus, joka huomioi korkeakoulujen keskeisen roolin Euroopan sivistyksen, talouden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. - Suomen korkeakoulupolitiikan keskeinen haaste on korkeakouluopiskelijoiden määrällisen kasvun ja laadullisten tavoitteiden edellyttämien resurssien turvaaminen. Yksityinen rahoitus ei ole ratkaisu korkeakouluopetuksen resurssihaasteisiin, vaan korkeakoulutus on julkinen palvelu. Mielestäni koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu on keskeisin keino edistää eurooppalaisten korkeakoulujen kilpailukykyä, sanoi opetusministeri Tuula Haatainen. EU ja kemikaalit Komissio esitteli 7.5.2003 kiistellyn ehdotuksensa, jonka tarkoituksena on uudistaa perusteellisesti kemikaaleja koskeva EU:n sääntely. Uudella asetusehdotuksella korvataan 40 nykyistä säädöstä, ja sen tavoitteina on parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua altistumiselta kemikaaleille ja samalla ylläpitää ja edistää EU:n kemianteollisuuden kilpailu- ja innovaatiokykyä. Kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä koskevan järjestelmän komissio odottaa tuottavan pitkän ajan etuja kemiallisten tuotteiden valmistajille ja maahantuojille, käyttäjille, kuluttajille ja ympäristölle. Ympäristöjärjestöt Brysselissä moittivat esitystä tuoreeltaan. Ehdotukset sisältävät noin 1 200 sivua lainsäädäntötekstiä, mutta suurin osa koostuu teknisistä liitteistä. (Key-tiedote) Ehdotustekstit ovat seuraavissa osoitteissa: Työn verotus ja rakennetyöttömyys liittyvät tiiviisti yhteen Komission suorittaman selvityksen mukaan työn verotuksella on merkittävä vaikutus työttömyyteen. Selvityksessä analysoitiin työn verotuksen vaikutusta, sosiaaliturvamaksut mukaan lukien, euroalueen työttömyyteen. Arvion mukaan 1 prosentin veronkorotus lisää rakenteellista työttömyyttä noin 3 prosentilla. Selvitys tukee näin ollen näkemystä, jonka mukaan työn verotuksen keventäminen vähentää työttömyyttä. Selvitys löytyy tämän linkin alta. Suomen haasteena julkisten palvelujen tehokas tuottaminen OECD:n mukaan Suomi on hyvin onnistunut sääntelyuudistuksessaan yhdistämään markkinoiden avaamisen hyvinvointivaltion piirteisiin viimeisen 15 vuoden aikana. Johdonmukaiseen kilpailupolitiikkaan perustuneet liikelaitosuudistus sekä energia- ja telemarkkinasektoreiden kilpailun vapauttaminen saavat OECD:ltä kiitosta, kuten myös Kilpailuviraston toiminta OECD suosittaa Suomea mm. tehostamaan julkista sektoria, helpottamaan yritysten
perustamista ja markkinoillepääsyä, edistämään kilpailua eräillä kotimarkkinoiden
sektoreilla, korottamaan kartellirangaistuksia sekä poistamaan työmarkkinoiden Suositukset sisältyvät 13.5.2003 julkistettuun OECD:n maatutkintaraporttiin sääntelystä ja markkinoiden toimivuudesta Suomessa. Suomen markkinoista suurin osa on jo sääntelyuudistuksen ansiosta toimivan kilpailun piirissä. OECD kritisoi Suomea siitä, että kotimarkkinoillamme ovat kilpailun ulkopuolella vielä esimerkiksi taksiliikenne, lääkkeiden myynti, vähittäiskauppojen aukioloajat ja alkoholin vähittäismyynti. Lainsäädäntöön perustuvia markkinoillepääsyn esteitä tulisi poistaa myös maankäytöstä. Tuntuvia uudistuksia voitaisiin tehdä myös postin, maakaasun, vesihuollon, viemäröinnin ja rautatieverkoston osalta niiden tehokkuuden parantamiseksi kilpailun avulla. Samalla OECD kuitenkin huomauttaa, että läheisesti toisiinsa kytkeytyviä kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa sekä näiden säädäntöä tulisi tehdä toisiaan huomioiden. OECD-raportin mukaan kilpailupolitiikkaa kannattaa Suomessa hyödyntää vielä monella alalla. Seuraava iso haaste on julkisen kuntasektorin palvelutuotanto, jonka tuottavuutta tulee nostaa laatua vaarantamatta. OECD:n mukaan tulevaisuudessa Suomen talouden kunto riippuu lisäuudistuksista kilpailun sääntelyssä ja julkisen sektorin tuloksen tehostamisessa. Julkinen sektori, jossa palvelut valtaosin tuotetaan kuntatasolla, on Suomessa suuri verrattuna OECD:n keskiarvoon. OECD-mittapuun mukaan korkea suomalainen verotus vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, yrittäjyyteen, kansainväliseen kilpailukykyyn ja Suomeen suuntautuviin investointeihin eli keskeisiin talouskasvun tekijöihin. New consensus for change -raportti englanniksi ja sen suomenkielinen tiivistelmä www.ktm.fi/ajankohtaista. Etsitään tavallista välkympää Vuoden Välkkyä! TJS Opintokeskus jakaa vuosittain tunnustuspalkinnon toimihenkilöaloilla tehdystä hyvästä oivalluksesta tai uutta luovasta työstä, joka on parantanut koko työyhteisön hyvinvointia. Tämä tunnustuspalkinto – Vuoden Välkky – jaetaan vuonna 2003 viidennentoista kerran. Kenelle TJS:n 25-vuotisjuhlien ensimmäinen uusi Välkky? Ehdota Vuoden Välkyn saajaa! Kerro palkinnosta työpaikallasi ja yhdistyksessäsi. Ehdotukset syyskuun loppuun mennessä osoitteeseen: TJS Opintokeskus, TJS Opintokeskuksen Työpaikka- ja ammattiyhdistysperinne talteen –tapahtumassa
5.4.2003 Helsingin Kaupunginmuseossa jaettiin ohjeita perinteen keräämisestä
kiinnostuneille. Mikäli et tuolloin päässyt tulemaan, voit tutustua perinteen
keräämiseen TJSn kotisivuilla olevien ohjeiden avulla. Ne löydät osoitteesta www.tjs-opintokeskus.fi kohdasta Kulttuuri
/ Toimihenkilökulttuuria. Kevät on taas tuonut polkupyörät liikenteeseen. Aineistoa aiheeseen liittyen löytyy mm. osoitteista Erillistä pyöräilytapahtumakalenteria ei tänä keväänä julkaista. Tiedot löytyvät osoitteesta www.tul.fi ja www.fillari-lehti.fi. Suomi pyöräilee –toimisto toivoo saavansa lehdet, joissa pyöräilyasiat ovat esillä. (PL 315, 00531 Helsinki).
|
|
|
|||
 |
|||||