|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||||||||||||||||
|
Yhdistystiedote 6/2003
Vuoden 2003 tai 2004 ansioitten vaikutus eläkkeen laskentaan Koska luottamusmiehet ovat saaneet jonkin verran kyselyjä Pardian Kaikille vuonna 2005 tai myöhemmin eläkkeelle jääville tullaan laskemaan työeläkkeessä ja valtion eläkkeessä vapaakirja palveluksesta ennen vuotta 2005, jolloin vapaakirjan eläkepalkkana ovat ansaintavuodet 1995-2004. Vuoden 2003 tai 2004 ansiot eivät vaikuta eläkkeeseen, jos ansiot jäävät alle 50 %:n eläkepalkkavuosien keskipalkasta ja ne pudotetaan laskennasta pois. Esimerkiksi vuorotteluvapaata kannattaa ottaa saman kalenterivuoden aikana vähintään 8 kk, jos on huolissaan vuorotteluvapaan vaikutuksesta eläkkeeseensä. Jos taas vuoden 2003 tai 2004 lomarahaa vaihtaa vapaaksi, voi tulla pieniä eläkemenetyksiä. Muistutamme, että eläke lasketaan aina yksilöllisesti ja Valtiokonttorin eläkeneuvonnasta voi kysyä omasta eläkkeestään. (Seppo Väänänen/Satu Henttonen) STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää hallitusohjelmasta: Työllisyyden parantaminen ja työelämän kehittäminen kolmikantaisesti oikeat lähtökohdat STTK:n mielestä uuden hallitusohjelman päätavoite kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa työllisyyttä parantamalla on oikea ja kestävä lähtökohta koko maan tasapuolisen kehittämisen kannalta. STTK on tyytyväinen hallitusohjelman työllisyyttä ja työelämän kehittämistä koskeviin kirjauksiin, joiden mukaan työllisyystavoitteissa onnistuminen edellyttää sopimiseen perustuvan yhteistyön jatkamista työmarkkinaosapuolten välillä. - Työ- ja virkaehtosopimusten takaamat vähimmäistyöehdot ja yleissitovuus ovat suomalaisen työelämän peruspilareita. STTK on tyytyväinen siihen, että uusi hallitus on vahvasti sitoutunut edistämään työelämän kehittämistä kolmikantaisesti, korostaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Mäenpää pitää merkittävänä, että sosiaalivakuutusta ja ansioturvaa koskevat ratkaisut tehdään jatkossakin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja että uusi hallitus on sitoutunut näitä asioita koskeviin, hiljattain tehtyihin ratkaisuihin. Myönteistä on myös, että nykyisestä työttömyyskassajärjestelmästä huolehditaan. Tärkeää Mäenpään mielestä on myös se, että hallitusohjelmassa sitoudutaan lisäämään kokoaikaisia ja pysyviä työsuhteita erityisesti julkisella sektorilla. Työn verotuksen maltilliset kevennykset ovat edelleen työllisyyssyistä tarpeellisia. Verokevennysten toteuttaminen vaalikauden alussa tukee talouskasvua. Valtion Virkamiesten Työttömyyskassan kokous Valtion Virkamiesten Työttömyyskassan varsinainen kokous pidetään tiistaina toukokuun 27. päivänä 2002 kello 16.00 alkaen Helsingin Itä-Pasilassa os. Ratamestarinkatu 11, 4. kerroksen kokoustiloissa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 12 §:ssä mainitut asiat. Työttömyyskassan hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2002 sekä tilintarkastuskertomus ovat viikon ajan ennen kokousta jäsenten nähtävänä kassan toimistossa, os. Ratamestarinkatu 11, 9.krs., Helsinki. Työttömyyskassan hallitus Tupon kieliversiot on nyt STTK:n nettisivuilla (kohdissa in english/på svenska). Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste vuosille 2003-2004 on ilmestynyt PT:n nettisivuilla. Ennusteen lehdistötiedote löytyy osoitteesta: http://www.labour.fi/ajankoht/ajankoht.htm kohdasta "Lehdistötiedotteet". Ennusteteksti kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: http://www.labour.fi/talousenn/talousenn.htm YHL ry myöntää T-lomat ry:n kanssa kuntoremonttitukea hakijoille. Kuntoremonttituki on 300 euroa ja treffiviikonloppua varten tuki on 120 euroa. Kuntoremonttitukia myönnetään sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten sekä työkyvyn ylläpitoon liittyvien seikkojen perusteella. Kuntoremontin kohderyhmänä on terveet työikäiset ja työkykyiset henkilöt. Tukea ei myönnetä eläkeläisille tai ammattiin opiskeleville nuorille eikä lapsille. Kuntoremontti ei ole kuntoutusta eikä tarkoitettu toipilaille tai sairaslomalaisille. Kela-korvausta ei kuntoremontteihin voi hakea. Tukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina samalle henkilölle Kuntoremontin tavoitteena on:
Huom! Kuntoremonttien ajankohtia ja paikkoja ei voi muuttaa!
Hakemuksen täyttäminen Hakemus tulee olla liiton toimistossa viimeistään 19.5.2003 mennessä. Ilmoitus myönnetystä lomasta lähetetään tuen saajalle (ei hylätyille) toukokuun loppuun mennessä. Palauta hakemus : Lisätietoja: Kristina Sten puhelin (09) 2787 046, kristina.sten@yhl.fi. Ilmoitus julkaistaan Universitas-lehdessä 2/2003, joka ilmestyy heti pääsiäisen jälkeen ja YHL-Net –verkkolehdessä 25.4. Henkilöstöpolitiikkabarometri 2003 kysely Valtion työmarkkinalaitoksessa on valmisteltu henkilöstöpolitiikkabarometriä 2003. Barometrin avulla seurataan säännöllisesti henkilöstöhallinnon ja henkilöstöjohtamisen tilaa keskeisissä kehittämiskohteissa, strategisten kehittämishankkeiden ja kehittämistoimien onnistuneisuutta, vaikuttavuutta sekä valtiotyönantajan kilpailukykyähenkilöstöjohdon arvioimana. Kysely on tarkoitus lähettää virastoihin ja laitoksiin vastattavaksi toukokuussa. (Valtiotyönantaja –lehti) Valtion uusiin palkkausjärjestelmiin –esite myös ruotsinkielisenä Valtion työmarkkinalaitoksen laatima esite uudesta palkkausjärjestelmästä on nyt saatavissa myös ruotsinkielisenä. Esitteessä kerrotaan lyhyesti mm. perusteista miksi uuteen palkkausjärjestelmään siirrytään, miten sen rakentamisessa onnistutaan ja millaisia sopimuksia se edellyttää. VTML:n internetsivuilla http://www.vm.fi/vtml voi myös tulostaa sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen esitteen pdf- ja powerpoint- muodossa. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää: Itämeren ay-liikkeen vaikutusvaltaa vahvistettava Ay-liike tekee monipuolista yhteistyötä Euroopan Unionin laajenemisen vaikutusten hallitsemiseksi. Itämeren ay-liikkeen työkalu on Itämeri-verkosto BASTUN, joka keskittyy koulutukseen ja poliittiseen vaikuttamiseen. BASTUNin perustivat Itämeren maiden ay-keskusjärjestöt neljä vuotta sitten. Yhteensä 20 järjestöön kuuluu kaikkiaan 55 miljoonaa jäsentä, joista 12 miljoonaa Itämeren alueella. - Meidän on vahvistettava Itämeren alueen ay-liikkeen yhteistä toimintakulttuuria ja vaikutusvaltaa, totesi STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää BASTUNin puheenjohtajakokouksessa. Mäenpää on verkoston puheenjohtaja heinäkuuhun 2003 asti. EU:n laajentuminen avaa ay-liikkeelle kosolti uusia mahdollisuuksia sekä Itämeri-yhteistyössä että EU-politiikassa ylipäätään. Itämeren maiden yhteinen etu on kehittää aluetta entistä paremmaksi. Itämeriverkosto BASTUN tukee EU:n päätöstä uudistaa pohjoisen ulottuvuuden toimintalinjaa vuosiksi 2004-2006. Suomi on tuonut EU:hun pohjoisen ulottuvuuden käsitteen. Se merkitsee hyvin erilaisia asioita eri tahoille. Itämeren alueen ay-liike pitää tärkeänä sitä, että mukana ovat myös työmarkkina-asiat, sosiaalinen ulottuvuus ja ay-liikkeen rooli. Sen vuoksi ehdotamme toimintalinjaan omaa kappaletta näille kysymyksille. Työsuojeluviranomaisten valvottava ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen ehtojen noudattamista Työministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että myös työsuojeluviranomaiset valvoisivat ulkomaalaisen työvoiman työsuhteen ehtojen noudattamista. Lisäksi työryhmä pitää tarpeellisena työsyrjinnän rangaistuksien koventamista. Työryhmän ehdotuksen mukaan työlupien ehtojen noudattamisen valvonta annettaisiin työvoimaviranomaisten ja poliisin ohella myös työsuojeluviranomaisten tehtäväksi. Sekä työsuojeluviranomaisten että poliisin resursseja ehdotetaan vahvistettavaksi useilla henkilötyövuosilla. Työsyrjintään liittyviä rangaistuksia ehdotetaan kovennettavaksi. Laista pitäisi ilmetä myös kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän lainvastaisuus. Rikoslakiin ehdotetaan lisäksi sisällytettäväksi erityinen säännös kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Sen mukaan työsyrjintä olisi ankarammin rangaistava, jos se perustuu työntekijän tai työnhakijan taloudelliseen tai muuhun ahdinkoon, riippuvaiseen asemaan, ymmärtämättömyyteen, ajattelemattomuuteen tai tietämättömyyteen. Työryhmä on ottanut työssään huomioon EU:n laajentumisen lisäksi EU:ssa vireillä olevan säädösvalmistelun sekä muiden EU:n jäsenmaiden lainsäädännön. EU-maissa köyhiä oli vähiten Ruotsissa ja eniten Kreikassa Eurostat on julkaissut köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevan 2-osaisen raportin, joka perustuu Laekenin Eurooppa-neuvostossa 2001 hyväksyttyyn 18 eri tilastoindikaattoriin. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan taloudellista köyhyyttä, toisessa osassa sosiaalisen syrjäytymisen muita ulottuvuuksia eli työttömyyttä, koulutusta ja terveyttä. Sosiaaliset tulonsiirrot vähentävät köyhyyden uhkaa EU:ssa keskimäärin 24 prosentista 15 prosenttiin. Analyysia tehtäessä köyhyysrajaksi otettiin tulotaso, joka on 60 % kansallisesta mediaanitulosta aikuista kohden laskettuna, eli köyhyysraja vaihtelee maittain. Näin laskettuna köyhyyden uhka oli todellinen 15 prosentille EU:n väestöstä (56 milj. henkilöä), ilman sosiaalisia tulonsiirtoja määrä olisi 24 %. Vähiten köyhiä on Ruotsissa (9 % väestöstä) sekä Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Suomessa (kaikissa 11 %), eniten Kreikassa ja Portugalissa (molemmissa 21 %). Tulonsiirroilla oli suurin vaikutus Ruotsissa (19 prosenttiyksikköä) ja Tanskassa (13) sekä heikoin Italiassa (3) ja Kreikassa (1). Suomessa ilman tulonsiirtoja köyhyysrajan alapuolella olisi 21 % väestöstä. Joka kahdeksas henkilö asuu vailla työtä olevassa taloudessa Vuonna 2001 3 % EU:n aktiiviväestöstä oli ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Tässäkin erot ovat suuret: 1 % Luxenburgissa, Tanskassa, Alankomaissa ja Itävallassa ja yli 5 % Kreikassa ja Italiassa. "Pitkäaikaistyöttömyys" tarkoittaa usein "hyvin pitkäaikaista työttömyyttä". Suomessa ensiksi mainittu oli 2.4 % ja viimeksi mainittu 1.3 %. EU15 keskiarvo 3.1 % ja 2.0 %. (KEY-tiedote) Suomi.fi on julkishallinnon yhteinen kansalaisportaali, johon on linkitetty julkishallinnon eri organisaatioiden verkkopalveluja. Suomi.fi-palveluun on julkaistu kaksi uutta osiota: Tiede ja tutkimus sekä Suomi tietoyhteiskuntana. Etusivulla näkyvän ajankohtaisen tiedon määrää on lisätty, ja tällä hetkellä palvelussa julkaistaan julkishallinnon tiedotteita joka arkipäivä. Tuorein uudistus on Suomi.fi-palvelun osana julkaistu Asiointiopas.fi - käyttäjän opas hallinnon verkkopalveluihin (www.asiointiopas.fi). Lisäksi syksyyn mennessä ruotsinkielisen palvelun linkkien määrää pyritään lisäämään, ja englanninkielinen palvelu laajennetaan kattamaan kaikki 12 aihealuetta. http://suomi.fi. |
|
|
|||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||
