|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||
|
Yhdistystiedote 4/2003
Jäsenetu: Viking Linen äkkilähtötarjoukset Välimerelle Tutustu tarjouksiin alla olevasta linkistä! Kerro tarjouksesta myös muillel! http://www.vikingline.fi/tarjoukset/fkbufa0303.htm Tehdyt selvitykset kyseenalaistavat EU:n yhtäläiset mahdollisuudet koulutuksessa Viimeisten kymmenen vuoden aikana on EU:n neljännellä ja viidennellä tutkimuksen puiteohjelmalla rahoitettu yli 50 opetusta ja ammatillista koulutusta koskevaa tutkimusprojektia. Tulokset osoittavat selvästi maailmanlaajuisten sosiaalisten, poliittisten ja taloudellisten muutosten vaikutukset koulutukseen. Koulutusta koskevat yhteiskuntapoliittiset vaatimukset ja odotukset ovat kasvaneet samalla kun useimmissa maissa opetukseen annettavaa valtion tukea on vähennetty ja siten vaikeutettu yliopistojen ja korkeakoulujen mahdollisuuksia vastata näihin vaatimuksiin. Komission tiedote tästä linkistä. Tiedotteessa on edelleen lisää linkkejä tehtyihin selvityksiin. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää: Uusi hallitus ja työmarkkinajärjestöt yhteistyöhön - Ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinajärjestöjen on tehtävä ennakkoluulottomasti yhteistyötä uuden hallituksen kanssa. Uuden eduskunnan ja hallituksen on ryhdyttävä ripeästi töihin, jotta talouden ja työttömyyden ongelmiin löydetään kestäviä ratkaisuja, sanoo STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. STTK:n puheenjohtajan mielestä nyt ei ole otollinen aika uusille tulonsiirroille eikä uusille hyvinvointipalveluille. - Ensin on turvattava nykyiset palvelut, niiden rahoitus ja laatu, Mäenpää korostaa. Mäenpään mielestä talouden perusrakenteet ovat kunnossa, mutta työllisyyden osalta näkymät ovat synkkenemässä. Hän suhtautuu epäilevästi verokevennyksiin ensi vuoden osalta, sillä alkoholi- ja tupakkaveron alentamisesta aiheutuvat veromenetykset valtiolle voivat olla suuria. Uuteen eduskuntaan valittiin 19 STTK-laista kansanedustajaa. www.sttk.fi Kansainväliset elimet, Euroopan komissio, lukuisat Euroopan maat sekä työmarkkinaosapuolet ja muutamat yritykset kehittävät parhaillaan keinoja naisten ja miesten palkkaerojen poistamiseksi. On selvää, että palkkaerot synnyttävät yrityksissä ja julkisyhteisöissä jännitteitä ja konflikteja, jotka haittaavat niiden toimintaa ja palvelujen sujuvuutta. Sen lisäksi, että naisten ja miesten eriarvoinen palkkaus on erittäin epäoikeudenmukaista, se on myös talouden kasvua jarruttava tekijä. Sivuston tavoitteena on esitellä helposti saatavissa ja luettavissa olevassa muodossa erilaisia kokemuksia ja keinoja palkkaerojen vähentämiseksi ja naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Sivusto on syntynyt Euroopan komission yhteisrahoittaman naisten ja miesten tasa-arvoisia mahdollisuuksia koskevaan yhteisön strategiaan liittyvän hankkeen (2001-2005) tuloksena. Hanketta vetää Belgian liittovaltion julkinen työllisyys-, työ- ja sosiaalipalvelun tasa-arvo-osasto yhteistyössä Luxemburgin naisasioiden ministeriön ja henkilöstöresurssien kehittämiseen erikoistuneen tanskalaisen Athène-toimiston kanssa. Uusi aikuiskoulutusneuvosto asetettu Uusi aikuiskoulutusneuvosto on asetettu vuosiksi 2003-2006. Aikuiskoulutusneuvosto on opetusministeriön yhteydessä toimiva aikuiskoulutuksen asiantuntijaelin, joka tekee aloitteita ja esityksiä aikuiskoulutuksen kehittämiseksi sekä seuraa aikuiskoulutuksen kotimaista ja kansainvälistä kehitystä ja alan tutkimusta. Nykyisen neuvoston toimikausi päättyy maaliskuun lopussa. Aikuiskoulutusneuvoston puheenjohtajana toimii koulutuspoliittinen asiamies Heikki Suomalainen (Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto). Jäseninä ovat mm. palkansaajajärjestöjen ja muiden etujärjestöjen edustajia. Aikuiskoulutusneuvoston verkkosivut: http://www.minedu.fi/aikuiskoulutusneuvosto/index.html Asiointiopas.fi opastaa julkishallinnon verkkopalveluihin Ensimmäinen suomalainen käyttäjän opas hallinnon verkkopalveluihin on avattu osoitteessa http://www.asiointiopas.fi. Lähes kaikki viranomaiset ja kunnat tarjoavat nykyisin erilaisia sähköisiä palveluja, joiden avulla voi saada ja hakea tietoa, antaa palautetta, vaikuttaa, työstää hakemuksia ja jatkossa yhä enemmän asioida vuorovaikutteisesti viranomaisten kanssa. Näiden uusien asiointimahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin käyttäjältään tietoa, taitoa ja halua kokeilla. Asiointiopas.fi esittelee esimerkiksi sitä, miten virastoasioita on nykyisin mahdollista laittaa vireille tai hoitaa verkossa. Oppaan avulla selviää myös, kuinka asioinnissa tarvittavia lomakkeita voi hakea verkkosivuilta. Verkkoasioinnin kautta kansalainen voi esimerkiksi tarkastella viranomaisten järjestelmässä olevia omia tietojaan, täyttää jo osin valmiiksi täytettyjä lomakkeita, seurata asiansa käsittelyn etenemistä, saada päätöksen hakemukseensa sähköisesti, tehdä muuttoilmoituksen tai asioida työvoimatoimiston kanssa. Asiointiopas.fi julkaistaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Opas on osa julkishallinnon Suomi.fi-portaalia http://www.suomi.fi. Oppaan ovat toteuttaneet yhteistyössä sisäasiainministeriö ja valtiovarainministeriö. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto palkitsee hyvät käytännön ratkaisut Työterveys- ja työturvallisuusviikon 20. - 26. lokakuuta. teemana "Vaaralliset aineet hallintaan" Tiedostuskampanjan yhteydessä työturvallisuusvirasto järjestää myös hyvien käytäntöjen kilpailun. Kilpailuun voivat osallistua kaikki tahot mm. työpaikat, yritykset ja järjestöt, jotka omilla toimillaan ovat onnistuneet ehkäisemään työntekijöiden altistumista vaarallisille aineille. Ehdotuksilta tuomaristo odottaa työpaikkakeskeisyyttä, todellisia parannuksia, kestävää vaikutusta sekä mahdollisuutta soveltaa käytäntöjä muilla työpaikoilla. Hyviä käytännön esimerkkejä ovat ratkaisut, jotka ehkäisevät vaarallisille aineille altistumista. Kaikista kilpailuun osallistuvista esimerkeistä tulisi käydä ilmi hyvä johtaminen ja erityisesti riskinarvioinnin tehokas käyttö ja sen tulosten soveltaminen. Hyviä käytäntöjä etsitään kaikista EU-maista. Parhaat niistä palkitaan Euroopan työterveys- ja työtyöturvallisuusviikon päätöstapahtumassa, joka järjestetään marraskuussa Bilbaossa Espanjassa. Voittaneet esimerkit esitellään myös viraston Hyvät käytännöt -kirjasessa sekä netissä http://agency.osha.eu.int Ehdotukset hyvien käytäntöjen kilpailuun toimitetaan 10.6.2003 mennessä osoitteeseen Sosiaali- ja terveysministeriö, Arviointiryhmä: Kansallisen elektronisen kirjaston palvelut tunnetuiksi Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä arviointiryhmä on arvioinut Kansallisen elektronisen kirjaston - FinELibin palvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta tietoyhteiskuntakehityksen, yhteistyökirjastojen ja palvelun loppukäyttäjien kannalta Knowledge society in Progress raportissa. Arvioinnissa todetaan, että sähköisten tietopalvelujen nopea kehittyminen edellyttää jatkuvasti ratkaisuja, joilla on strategista merkitystä koko tietoyhteiskuntakehitykseen. FinELibin on palveluorganisaatio, jonka sidosryhmiin kuuluvat korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yleiset kirjastot. Arvioinnin mukaan elektronisia aineistoja tuotetaan liian vähän esimerkiksi yhteiskuntatieteissä, teologiassa ja humanistisissa tieteissä. Ammattikorkeakoulujen tarpeisiin ei myöskään ole tuotettu riittävästi soveltavaa aineistoa. Arviointiryhmä pitää tärkeänä sitä, että korkeakoulujen opettajakunta hyödyntäisi nykyistä enemmän elektronisia aineistoja, ja olisi yhteistyössä kirjastojensa kanssa. Arviointi pitää myös kirjastoja keskeisinä uuden oppimiskulttuurin luojina. Arviointi toteaa, että korkeakoulujen henkilökunta ei tunne FinELibin palveluja kovinkaan hyvin, ja ehdottaa FinELibille pr-kampanjoita elektronisten aineistojen käytön lisäämiseksi. FinELibin portaalin rakentamista pidetään kiireellisenä toimena. Arviointiryhmä pitää kehittämistä vaativina FinELibin rahoituksen sekä roolien ja vastuiden täsmennystä suhteessa Kansalliskirjastoon ja virtuaaliyliopistoon. Opetusministeriön keskitettyä rahoitusta pidetään välttämättömänä jatkossakin. Opetusministeriön tulisi ottaa strategiassaan rooli tietoministeriönä. Alan tutkimuksen taloudellisen tukemisen katsotaan olevan tarpeen. FinELib käynnistettiin Helsingin yliopiston projektina vuonna 1997. Vuodesta 2000 se on ollut osa Kansalliskirjastoa. Vuonna 2002 FinELibin yhteistyökirjastoja oli 102. Ulkoisessa arviointiryhmässä oli edustus Hollannin Tilburgin yliopistokirjastosta, Saksan Bayerin valtionkirjastosta, suomalaisista korkeakouluista ja kirjastoista. Arviointiryhmän puheenjohtajana toimi professori Tapio Varis Tampereen yliopistosta. Arviointiraportti on luettavissa Korkeakoulujen arviointineuvoston internet-sivuilla osoitteessa: http://www.kka.fi/julkaisut.lasso. Korkeakoulujen arviointineuvoston tiedotus: www.kka.fi. Finanssipolitiikan sääntöjä ja kehysmenettelyä selvittänyt työryhmä: Valtiontaloudelle monivuotinen tasapaino- ja menolinjaus Valtiontaloudelle tulisi asettaa tasapainotavoite sekä budjettitalouden menojen kehitystä koko hallituskauden ajan ohjaava sitova linjaus. Tätä esittää finanssipolitiikan sääntöjen ja kehysmenettelyn kehittämistä selvittänyt valtiovarainministeriön työryhmä loppuraportissaan. Menojen kehitystä rajaavassa linjauksessa erityyppisiä menoja olisi perusteltua kohdella keskenään eri periaattein, jotta mm. suhdannevaihtelujen vaikutukset tulisivat riittävästi huomioiduiksi. Eri vuosille asetettavat menokatot tulisi läpinäkyvyyden parantamiseksi määritellä käypähintaisena eli niihin ei tehtäisi enää myöhemmin hintakorjauksia. Budjettitaloudelle tulisi lisäksi asettaa ehdoton alijäämärajoite, joka mitoitettaisiin siten, että menolinjauksen ulkopuolella olevien mutta alijäämärajoitteen piiriin kuuluvien menojen, kuten työttömyysturvamenojen, vaihtelu olisi mahdollista. Vuosittaista kehysmenettelyä tulisi uudistaa finanssipolitiikan tavoitteita tukevaan suuntaan. Työryhmä ehdottaa, että kehys annettaisiin vain menolinjauksen piirissä oleville menoille. Lisätalousarviot tulisi ottaa kehysmenettelyn piiriin siten, että kehysten kokonaistaso ei minään vuonna ylittäisi vastaavaa menokattoa. Finanssipolitiikan sääntöjä ja kehysmenettelyä on selvitetty valtionvarainministeriössä osana laajempaa, talouspolitiikan tulevia strategioita koskevaa valmistelua. Loppuraporttinsa jättäneen työryhmän tuli luoda katsaus kehysjärjestelmän toimivuuteen ja mahdollisiin puutteisiin sekä tehdä tarpeellisia ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Finanssipolitiikan sääntöjen ja kehysmenettelyn kehittämistä käsitelleen työryhmän loppuraportti löytyy Internetistä osoitteesta www.vm.fi/julkaisut/julkaisusarjat/työryhmämuistiot. Työpoliittisessa aikakauskirjassa keskustellaan työllisyyden hoitokeinoista Työministeriön julkaisemassa Työpoliittisen aikakauskirjassa keskustellaan työllisyyden hoitokeinoista. Näkemyksiään esittävät mm. ulkoministeri Erkki Tuomioja, kansanedustaja Maria Kaisa Aula ja keskustapuolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Jäättenmäki. Aikakauskirjaan on koottu lisäksi puolueiden työllisyyslinjauksia sekä kommentteja ja keskustelua Työvoima 2020 -loppuraportin teemoista. Lisäksi aikakauskirjassa keskustellaan mm. tuottavuudesta, Tanskan mallista, maahanmuuttajanaisten työllistymisestä, työvoima 2020 -loppuraportin teemoista ja tilastoista. Aikakauskirja löytyy pdf-muodossa http://www.mol.fi/tiedotus/TAK-arkisto.htm Aiheeseen liittyvää taustamateriaalia löytyy osoitteesta http://www.mol.fi/ammatit/index.html missä ovat luettavissa mm. Työvoima 2020 –loppuraportti ja Varautuminen suurten ikäluokkien aiheuttamaan työmarkkinamuutokseen -projektin loppuraportti. Työministeriön projekti esittää: Rakenteellisen työttömyyden purkutalkoissa tarvitaan yhteistyötä Työministeriön asettama rakenteellisen työttömyyden purkamista koskenut projekti on saanut työnsä valmiiksi. Ylitarkastaja Kimmo Ruthin johdolla toimineen projektin mukaan rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja sekä toimenpiteitä talous-, työvoima-, sosiaali- ja koulutuspolitiikassa. Projekti esittää, että työvoimapalvelut ja muut rakennetyöttömyyden purkamisessa tarvittavat palvelut tuotettaisiin yhdessä työvoimatoimiston, kunnan, KELA:n ja muiden palvelutuottajien kanssa tiiviinä verkostona. Nykyinen työvoimatoimiston, kunnan ja kansaneläkelaitoksen yhteispalvelukokeilu ehdotetaan vakinaistettavaksi ja laajennettavaksi useammille paikkakunnille. Työnhakijalle ehdotetaan annettavaksi takuu siitä, että työllistymistä tukevia palveluja tarjotaan kunnes myönteinen ratkaisu löytyy, jos hän osallistuu aktiivisesti työmarkkinavalmiuksiensa kehittämiseen. Vastaavasti työmarkkinatukea annettaisiin tietyn pitkän työttömyysjakson jälkeen vain, jos työnhakija osallistuu tarjottuihin aktiivitoimiin. Projekti esittää myös työllistämistukijärjestelmän tavoitteiden ja ehtojen selkiinnyttämistä. Työvoimakoulutusta voidaan kohdentaa nykyistä enemmän rakennetyöttömyyden ennaltaehkäisyyn ja alentamiseen. Tässä tarvitaan nykyistä pidempikestoisempia ja räätälöityjä työelämälähtöisiä koulutusohjelmia. Raportti Rakenteellisen työttömyyden purkaminen julkaistaan internetosoitteessa: http://www.mol.fi/julkaisut.
|
|
|
|||
 |
|||||