|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||
|
Yhdistystiedote 1/2003
Muistutus koulutustuen hakuajasta Ammatillisen koulutuksen tukemiseen tarkoitetun YHL:n koulutustuen hakuaika päättyy kevään 2003 osalta helmikuun lopussa eli hakemusten on oltava liitteineen liiton toimistossa 28.2.03 mennessä. Tampereen teknillisen korkeakoulun henkilökuntayhdistys on vaihtanut nimensä 15.1.2003. Yhdistyksen uusi nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys TTYHY. Opetusministeriö on asettanut ohjelmapäällikkö Tarmo Lemolan (Tutkijain talousanalyysi Oy) selvitysmieheksi pohtimaan tieteen ja teknologian tutkimuksen perusrakenteiden vahvistamismahdollisuuksia. Selvitystyön tavoitteena on korkeatasoisen tieteen ja teknologian tutkimukseen keskittyvän yksikön tai yksiköiden kehittäminen Suomeen. Selvitystyöltä odotetaan myös ehdotuksia tutkimusyksikön tai -yksiköiden organisatorisesta sijoituksesta, rahoitustarpeesta, rahoittajista ja toteutusaikataulusta. Selvitysmiehen tulee saada työnsä valmiiksi 15.2. 2003 mennessä. (OPM:n tiedote) STTK haluaa edistää tulospalkkausta julkisella sektorilla STTK haluaa edistää tulospalkkauksen käyttöä julkisella sektorilla. STTK:n edunvalvontayksikön johtajan Leila Kostiaisen mukaan myös henkilöstörahastot soveltuisivat hyvin julkiselle sektorille, missä työsuhteet ovat melko pitkiä. Henkilöstörahastolain soveltamisalan ulottaminen koskemaan myös kuntia ja seurakuntia on perusteltua tasavertaisuuden näkökulmasta, sillä rahastoihin on kytketty merkittäviä verotuksellisia ja muita etuja, Kostiainen huomauttaa. STTK on julkaissut raportin tulospalkkauksen merkityksestä julkisella sektorilla. Yhteistyössä STTK:laisten julkista sektoria edustavien liittojen kanssa tehty raportti osoittaa, että tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto julkisella sektorilla on johtanut toiminnan päämäärien selkeytymiseen ja lisännyt toiminnan suunnitelmallisuutta. (STTK:n tiedote) Hyvä työilmapiiri tuo tuloksellisuutta työskentelyyn Työssä jaksamisen ohjelma on kolmen vuoden aikana tukenut kaikkiaan 173 kehittämishanketta. Työssä jaksamisen ohjelman projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemen mukaan monissa hankkeissa on oivallettu johtamisen, palaverikäytäntöjen, työjärjestelyjen, uuden oppimisen tapojen tai työaikajärjestelyjen yhteydet työhyvinvointiin. Hankkeista on opittu, että kehittäminen vaatii sitkeyttä ja määrätietoisuutta Petäjäniemen mukaan ei riitä, että esimies osaa johtaa, kehittää sekä suunnitella palveluja ja niiden tuottamista. Tarvitaan kykyä irrottaa aikaa myös ihmisten ja työyhteisöjen johtamiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Esimieheltä edellytetään riittäviä johtamisvalmiuksia, viestintä- ja yhteistyövalmiuksia, hyvää paineensietokykyä, oman ajankäytön hallintaa sekä kykyä omaksua ja sopeutua voimakkaisiin ja nopeisiin muutoksiin. Työmotivaation kannalta esimieheltä saatu kiittävä ja korjaava palaute on ensiarvoista. Henkilöstön pitää voida myös antaa palautetta esimiehelle. Vähintään kerran vuodessa järjestetyt kehityskeskustelut luotaavat yleensä tavoitteiden toteutumista, osaamista ja uuden oppimisen tarvetta sekä uralla etenemistä. Niiden aiheiksi kuuluisivat myös kuormitus, työnjako ja työntekijän yksilölliset työaikatarpeet. (TM:n tiedote) Työvoima 2020 -työryhmän loppuraportti Työvoima 2020 -työryhmä arvioi täystyöllisyyden olevan mahdollisen. Osaamisen kehittäminen on avainkysymys ja samalla vastaus globalisaation haasteisiin sekä muuttuvaan toimintaympäristöön, kun EU laajenee. Se ohella on tarpeen työllisyysmahdollisuuksien edistäminen ns. matalan tuottavuuden työssä, jotta kaikkien työpanos saadaan käyttöön ja työkokemus karttumaan. Verotuksen ja työvoimatukien avulla palkkaus voi tällöin ylittää työn tuottavuuden ja samalla huolehditaan minimityöehdoista. Näin esittää laaja asiantuntijoista koottu Työvoima 2020 -työryhmä. Työn tulokset esiteltiin tammikuussa. Lähivuosien keskeinen tavoite on, että työttömistä työllistyy mahdollisimman suuri osa. Suuri muutos menneeseen on, että suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä alkaa voimistua lähivuosina. Työvoima 2020 -työryhmän linjaaman ns. peruskehityksen mukaan työvoimasta alkaa lähivuosina poistua vuosittain runsaat 10 000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee nuorista ikäluokista. Työikäinen väestö alkaa supistua, kun suuret ikäluokat tulevat 65 -vuoden ikään. Supistuma on suurimmillaan 2010 -luvun alkuvuosina. Odotettavissa oleva eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen lievittää vaikutusta, mutta ei poista sitä. Nuorten osallistumista työelämään voidaan lisätä parantamalla opiskelun, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Jos ongelmakohtia ei ratkaista, opiskelu lykkääntyy tai perhe-elämän aloittaminen siirtyy. Sekä toimialarakenteen muutos että kunkin toimialan sisäinen kehitys korostavat erityisosaamisen kasvavaa kysyntää. Ammattirakenteessa tämä näkyy erityisesti erilaisten asiantuntijatehtävien ja hoitotyön kasvuna. Niissäkin ammattiryhmissä, joiden työvoiman kysyntä vähenee, osaamisvaatimukset kasvavat. Tasapainoinen alueellinen kehitys edellyttää koko maan tasolla työryhmän
esittämää perusuraa korkeampaa tuotannon ja erityisesti työllisyyden kasvua.
Alueellisen kehittämisen lähtökohtana on kansallisen aluepolitiikan tehostaminen eri
sektorien yhteistyönä. Alueiden erilaisuus ja eriytymisen voimistuminen vaativat myös
aluepolitiikan eriyttämistä erilaisia alueita varten. Keskeisiä välineitä Työvoima 2020 -työryhmän raportti löytyy työministeriön Internet -sivuilta osoitteesta www.mol.fi/ammatit. Euroopan sosiaalirahaston tasa-arvohankkeet lisääntyneet - Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tasa-arvohankkeiden määrä on ilahduttavasti kasvanut tämän vuoden alusta, totesi dosentti, valt.tri Kaisa Kauppinen työministeriön järjestämässä tasa-arvoseminaarissa Helsingissä tammikuussa. Hankkeita on kaikkiaan 52 ja ne muodostavat monitahoisen kokonaisuuden. Eniten tasa-arvohankkeita on saatu aikaan toimenpiteissä, joissa on haluttu miehiä naisvaltaisille aloille ja naisia miesvaltaisille aloille. Seminaarissa esitellään muun muassa Etelä-Suomen lääninhallituksen koordinoima SOTEMA -miehiä sosiaali- ja terveysalalle -projekti. Oulun yliopiston Kajaanin kehittämiskeskuksen Equal-yhteisöaloiteohjelman rahoittama WomenIT-hanke tukee tyttöjen ja naisten teknologia-alojen ammatinvalintaa sekä edistää heidäntyöllistymistään IT-, elektroniikka- ja muille korkean teknologian aloille. Tasa-arvohankkeita on kuitenkin edelleen verraten vähän. Seminaarissa kysytäänkin aiheellisesti: mikä tasa-arvossa kiikastaa, miksei projekteja synny? Ohjelmia arvioitaessa on mm. ilmennyt, että teema ei kiinnosta, tasa-arvon käsite on vaikea, tutkimusperinne puuttuu, kokeneita toimijoita ei löydy ja rohkaisevat mallit puuttuvat. Tilaisuuden yhteydessä järjestetyssä näyttelyssä esitellään noin 30 tasa-arvoprojektia. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen seuraavan hallituksen painopisteeksi - Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on edelleen vaikeaa ja saa yhä edelleen naiset voimaan pahoin. Työministeri Tarja Filatov ehdottaa seuraavalla hallituskaudella keinojen löytämiseksi käytettävän Euroopan sosiaalirahaston ja työelämäohjelmien rahoitusta. Ministeri Filatov oli myös harmistunut siitä, että keskusjärjestöjen tasa-arvoerä on jaettu liitoissa tasan naisten ja miesten kesken. Hänen mielestään palkkausjärjestelmissä olisi oltava sisäänrakennettuna sukupuolten samanarvoisuus. - Työnantajan on arvioitava koko henkilöstönsä työn vaativuutta samoilla kriteereillä. Näin menetellen saadaan selville samaa ja samanarvoista työtä tekevät. Tämän jälkeen on voitava verrata samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten palkkoja yli työehtosopimusrajojen. Filatov korosti, että vain tällä tavoin voidaan työpaikkakohtaisesti toteuttaa jo nykyisenkin tasa-arvolain vaatimusta maksaa samaa palkkaa samanarvoisesta työstä. - Työhallinnon näkökulmasta suuri ongelma on se, että jyrkkä sukupuolen mukainen työnjako jäykistää työmarkkinoita. Se kytkeytyy useisiin työmarkkinoiden epätasa-arvoilmiöihin. Näistä suurimpana on palkkaus. Naisvaltaisten alojen arvostus ja sen myötä palkkaus on keskimäärin alhaisempi kuin miesvaltaisten alojen. (TM:n tiedote) Tämän vuoden ay-kilpailukausi on käynnistynyt. Maaliskuussa on vuorossa Pilkitien Kuntoa, hiihto ja sulkapallo. Myös pöytätennis ja lentopallo ovat kevään ohjelmassa. Lisätietoja kilpailukohteista löytyy netistä www.tul.fi otsikolla ay-kilpailut. (TUL:n tiedote) Kesällä 2000 avattu maakuntaportaali on osa laajaa vuonna 1998 alkanutta Etelä-Karjalan Tietomaakuntahanketta. Etelä-Karjalan liitto on tämän Euroopan Unionin hankkeen koordinaattori ja pääorganisointivastuu on Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Tällä hetkellä hankkeella on käynnissä kaksi projektia joissa toisessa kehitetään laajalla sektorilla maakunnallisia tietoyhteiskuntapalveluita ja toisessa oppimista ja vuorovaikutusta sekä elinkeinoelämää tukevia sähköisiä palveluita. eKarjalassa on mukana 13 Etelä-Karjalan kuntaa, sairaanhoitopiiri ja koulutuskuntayhtymä. (www.ekarjala.fi). |
|
|
|||
 |
|||||