|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||||||||
|
Yhdistystiedote 15/2002
Liittovaltuusto hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2003 Liittovaltuusto kokoontui lauantaina 9.11. Helsingissä puheenjohtajansa tietojärjestelmäpäällikkö Mikko Markkolan johdolla. Kokous käsitteli sääntömääräiset asiat, valitsi hallituksen varsinaiseksi jäseneksi Riitta Korhosen (KYHY), käsitteli HYHY:n aloitteen ja liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2003. Vuoden 2003 toimintasuunnitelma pohjaa liittokokouksen hyväksymiin Toimintalinja 2005 -asiakirjaan ja vuoden 2002 toimintasuunnitelmaan. Vuoden 2003 asiakirjaan on lisäksi otettu mukaan uusia esiin tulleita haasteita. Valtion pääsopijajärjestöt jättäneet tavoitteensa Valtion pääsopijajärjestöt ovat lokakuun lopussa jättäneet esityksen valtion virka- ja työehtosopimustavoitteiksi. Keskeisimmät tavoitteet näistä ovat samantasoisesti korotukset kuin muillekin palkansaajaryhmille, aktiivinen palkkapolitiikka, Valppaan jatkaminen, palkkausjärjestelmän uudistaminen ja henkilöstöedustajien aseman parantaminen. Valtion pääsopijajärjestöt kokoontuivat viimeksi viime viikon lopulla ja neuvottelut lähtevät käyntiin heti, kun keskusjärjestöt ovat saaneet omat neuvottelunsa päätökseen. Vuorotteluvapaalakia koskevan kolmikantasovun pohjalta tehty hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Eduskuntakäsittelyssä voi vielä tulla muutoksia, mutta aika alkaa käydä vähiin ainakin osalta niistä, jotka aikovat pitää vuorotteluvapaata ensi vuonna. Tämä esitys on kirjoitettu tämänhetkisten tietojen varassa. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa seurata tilannetta tiedotusvälineistä. Myös YHL tiedottaa asiasta heti, kun laki on vahvistettu. Jos aiot jäädä vuorotteluvapaalle niin, että se sijoittuu kokonaan kalenterivuoteen 2003, voit valita kahdesta vaihtoehdosta: Kumpi sitten kannattaa? Monissa tapauksissa ei ole merkitystä, kumman vuoden puolella sopimus tehdään. Ainakin seuraavissa tilanteissa on kuitenkin syytä olla tarkkana: 1. Aiotun vuorotteluvapaan alkaessa ei ole kertynyt 10 vuoden työhistoriaa. Tällöin vapaasta on sovittava vuoden 2002 puolella. (Työhistorian laskemisesta tarkemmin edempänä.) Uusi vuorotteluvapaalaki edellyttää tämän 10 vuoden työhistorian, jotta vuorotteluvapaata ylipäätään voisi käyttää. 2. Vuorotteluvapaan aikana on tarkoitus osallistua työnantajan kustantamaan koulutukseen. Nykylain mukaan tällainen koulutus, etenkin muutamia viikkoja pitempi, on voinut muodostaa esteen vuorottelukorvauksen maksamiselle. Uuden lain mukaan ei muodosta, jos koulutusta ei katsota palkansaajan verotettavaksi tuloksi. Vapaasta on syytä sopia vuoden 2003 puolella. 3. Vuorotteluvapaan alkaessa on kertynyt työhistoriaa jo 25 vuotta tai enemmän. Vuorottelukorvaus on uuden lain mukaan suurempi kuin vanhan (80 % ansiosidonnaisesta päivärahasta - vanhan mukainen vain 70 %). Sopimus kannattaa tehdä vuoden 2003 puolella. (Työhistorian laskemisesta tarkemmin edempänä.) Työhistorian laskemisesta Työhistoriaksi lasketaan (nykysääntöjen mukainen) eläkeaika ja sen lisäksi samojen perusteiden mukainen aika jo ennen 23 vuoden ikää. Mukaan lasketaan siis palkallisen työeläkevakuutetun ajan lisäksi myös valtion palvelussuhteen aikana pidetyt erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Samoin mukaan otetaan muutkin palkattomat poissaolot valtion palvelussuhteen kestäessä, kunhan ne kestävät enintään vuoden ajan, niiden aikana ei tehdä Suomessa eikä muualla työeläkevakuutettua työtä ja niiltä palataan välittömästi saman työnantajan työhön. - Eri eläkelakien säännökset palkattomien työstä poissaolojen lukemisesta eläkeaikaan poikkeavat toisistaan. Jos olet työskennellyt yksityisellä sektorilla, kunnalla tai kirkolla osan työhistoriaan tarvittavasta ajasta, noudatetaan niiltä osin asianomaisen eläkelain määräyksiä eläkeajan karttumisesta. Vaadittaviin työhistoria-aikoihin saadaan enintään neljäsosan verran laskea mukaan
ns. rinnastettavaa aikaa: siis kymmenen vuoden ehtoon 2 vuotta 6 kuukautta ja 25 vuoden
ehtoon 6 vuotta 3 kuukautta. Rinnastettavaa aikaa ovat aseellinen palvelu, siviilipalvelu,
Vuonna 2003 pidettävän vuorotteluvapaan eläkevaikutuksesta Valtion eläkeneuvottelut ovat edelleen kesken. Tämänhetkisen tiedon perusteella voidaan toistaa aiempi ohje. Varmimmin vuorotteluvapaan haitallinen vaikutus lopulliseen eläkkeeseen vältetään, kun vuorotteluvapaa sijoitetaan yhden kalenterivuoden ajalle (ei siis yli vuodenvaihteen) ja pidetään vähintään kahdeksan kuukauden mittaisena. Tämä vanhojen eläkelaskentasääntöjen mukaan (joita on tarkoitus soveltaa vuoden 2004 loppuun saakka tehtävään työhön). Kesällä vuorotteluvapaalla? Kahdesta eri syystä on syytä olla tarkkana, jos vuorotteluvapaalla aikoo olla kesäaikaan. 1. Virkasuhteinen menettää
oikeutensa talvilomapidennykseen, jos ei lomakaudella 1.6.-30.9. ole virantoimituksessa ja
lomalla yhteensä vähintään 70 päivää. 2. Jos vuorotteluvapaasi ajalle sattuu lomarahan maksuajankohta, sinulle maksettavaa vuorottelukorvausta ”sovitellaan”: toisin sanoen siitä vähennetään 35-40 % saamastasi lomarahasta. Jos siis aiot olla heinäkuussa vuorotteluvapaalla, saattaisi olla järkevää vaihtaa lomaraha vapaaksi, joka pidetään ennen tai jälkeen vuorotteluvapaan, ja lyhentää vastaavasti vuorotteluvapaan kestoa. Nämä ”kesävaroitukset” voi tietenkin ottaa täysimääräisesti huomioon yhdessä edellä esitetyn eläkevaikutusta koskevan ohjeen kanssa vain niin, että vuorotteluvapaan sovitaan keskeytyvän kesäajaksi. Nämä molemmat kohdat saattavat vielä muuttua: ensin mainittu virkaehtosopimusneuvotteluissa, jälkimmäinen vuorotteluvapaalain eduskuntakäsittelyssä. Tiedotamme tästäkin asiasta, kun lopullista tietoa saadaan. (Lisätietoja Aki Nieminen, aki.nieminen@yhl.fi) STTK profiloituu jäsenhankintakampanjassa STTK on päättänyt järjestää yhdessä jäsenliittojensa kanssa jäsenhankintakampanjan, jonka kärki osuu tammikuuhun 2003. STTK:n jäsenhankintakampanjassa keskusjärjestö hoitaa imagomainontaa (tekee lehti-ilmoituspohjan, julisteita) ja kirjoittaa lehtijuttuja liittolehtiin. Lisäksi STTK on uudistanut omat kotisivunsa. STTK:n aineisto on valmiina 15.11., jolloin se on liittojen vapaasti käytettävissä. STTK:n teettämiä julisteita (koko 70x100 cm) voi tilata suoraan STTK:sta Pirkko Turjalalta, pirkko.turja@sttk.fi. STTK kampanjoi kolmella teemalla:
Pardian työvaliokunta päätti hyödyntää STTK-laista näkyvyyttä ja omalta osaltaan selvittää, miten jäsenhankinta Pardian liitoissa vuoden 2003 aikana on järjestetty tai tarkoitus järjestää. Pardian liitot osallistuvat em. kampanjaan oman aikataulunsa puitteissa, niin myös YHL. Pardian nettisivuille ohjeita miten liittyä jäseneksi Pardian nettisivuille rakennetaan uusi sivusto, Miten liityn jäseneksi?, johon tulee lyhyt johdanto, jossa kuvataan keitä Pardia edustaa. Sivulle tulee lisäksi jäsenjärjestöluettelo, jossa lyhyesti avainsanoilla kuvataan jäsenjärjestön jäsenistöä ja sopimusalaa. Sivulle tulee myös sähköinen yhteydenottolomake, jonka jäsenyydestä kiinnostunut kävijä voi täyttää ja lähettää eteenpäin. Jäsenjärjestöluettelosta kävijä valitsee jäsenjärjestön, jonka arvelee edustavan omaa alaa, jossa hän työskentelee. Klikkaamalla ao. järjestöä kävijä lähettää yhteydenottotietonsa ao. jäsenjärjestölle. Sivun tulee olla jäsenhankintavalmiudessa viimeistään 1.1.2003. Pardia uusii myös esitteensä ensi tilassa. Asiasta tiedotetaan lisää myöhemmin. Myös julkisen sektorin järjestöt liikkeellä jäsenhankinta-asiassa Suomen julkisen sektorin ammattijärjestöjen yhteenliittymä (FIPSU) on myös kiinnittänyt huomiota järjestäytymiseen ja asettanut työryhmän valmistelemaan aiheeseen liittyvää aineistoa. Valmisteilla on mm. julistesarja. Pardian edustajana työryhmässä on neuvottelupäällikkö Harri Wetterstrand. FIPU:ssa mietitään vielä, miten ja milloin aineistoa julkistetaan. Huomioitavaa on, että jos kaikki Suomen julkisen alan ammattijärjestöt päättävät tulla ulos kampanjan merkeissä, niin sekä Pardian että myös YHL:n tulisi olla valmistautuneita samanaikaiseen ulostuloon omalla hallinnonalallamme. Tätä silmällä pitäen, on todella hyvä, että saamme nyt YHL:n piirissä kerättyä kokemuksia jäsenhankinnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. FIPSU:n mahdollisiin ajatuksiin palataan, kun asiasta tiedetään enemmän. Hyvä käytös sallittu - esitteitä taas saatavissa Hyvä käytös SALLITTU - häirintä kielletty! -esitteitä on taas saatavissa! Tilauksen voi osoittaa Satu Henttoselle, satu.henttonen@yhl.fi.
|
|
|
|||||||||
 |
|||||||||||
