SORA-lausunto 30.10.2009

Opetusministeriölle

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL toteaa seuraavan SORA-työryhmän valmistelemasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi koskien koulutuksen aikana ilmenevää eri tekijöistä johtuvaa soveltumattomuutta.

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitolta ei ole pyydetty kyseessä olevasta luonnoksesta lausuntoa. YHL toteaa, että koska sen jäsenet ovat yliopistoyhteisön asiantuntijoita ja monet sen edustamat henkilöstöryhmät olisivat keskeisessä asemassa luonnoksen käsittelemien toimenpiteiden arvioinnissa, valmistelussa ja toimeenpanossa, liiton velvollisuutena on esittää kannanottonsa joistakin ehdotuksen erityisesti yliopistojen opiskelijoita koskevista keskeisistä periaatteellisista linjauksista ja myös käytännön toimenpide-ehdotuksista.

Ensi vuoden alusta voimaantulevan yliopistolain valmistelun alkupuolella opetusministeriö teki ehdotuksen, jonka mukaan yliopiston opiskelija voitaisiin joidenkin määriteltyjen kriteerien perusteella erottaa pysyvästi yliopistosta, jolloin hän menettäisi eliniäksi opinto-oikeutensa. Koska tästä muutoksesta yliopistolain kurinpitosäännökseen luovuttiin, jäi tarkemmin selvittämättä, minkälaisin kriteerein pysyvä erottamispäätös olisi ollut tarkoitus tehdä. Yliopistolaki ei ole vielä tullut voimaan, mutta sen muuttamiseksi tältä osin on jo tehty ehdotus. Kiireellä valmisteltua lakia haluttaisiin siis korjata – jälleen kiireellä.

SORA-ryhmä ehdottaa, että opiskelijan perusoikeuteen, oikeuteen opiskella, puututtaisiin peruuttamalla opiskeluoikeus tai jopa erottamalla opiskelija pysyvästi. SORA-ryhmä ehdottaa myös, että opiskelijat – näköjään alasta lähes riippumatta, voitaisiin alistaa erilaisille testeille ja terveysselvityksille.

Nyky-yhteiskunnalla on tapana ylireagoida yksittäisiin, vaikkakin todella huolestuttaviin tapauksiin. Terveyden- ja sosiaalihuollon alueella yksittäisten häiriintyneiden henkilöiden toiminta olisi nyt johtamassa koko opiskelevan nuorison luonnetestauksiin ja perustuslaillisten oikeuksien kaventamiseen. Tärkeää olisi sen sijaan keskittyä tahallisiin kansalaisiin, ympäristöön tai muihin yhteiskunnassa yleistyviin laiminlyönteihin, jotka aiheutuvat ylimalkaisesta ja huolimattomasta päätöksenteosta.

Sivun alkuun

Opiskelijan erottaminen

YHL:n mielestä pysyvä erottaminen yliopistosta tai muusta oppilaitoksesta on vastoin perustuslain tarkoitusta. Ilman viranomaisten ja oikeusistuimen selvitystä tai päätöstä ei mitään peruuttamattomia toimenpiteitä saa toteuttaa. Mikäli opiskelija on rikkonut säännöksiä erittäin vakavasti, hänet voidaan erottaa nykyistenkin säännösten perusteella määräajaksi. Se saa riittää. Määräaikainen erottaminen voidaan tarvittaessa uusia, jos henkilö ei jatkossakaan toimi yhteisön pelisääntöjen mukaisesti.

On täysin mahdotonta, että nykyisen yliopistohallinnon päättäjät olisivat kykeneviä tekemään pysyviä erottamisratkaisuja. Uusien hallitusten jäsenten kyky tai ammattitaito tuskin on aikaisempien, eri tieteenalojen ja yliopistoyhteisön pelisääntöjen tuntijoiden kykyä parempi. Yliopistojen ja muiden oppilaitosten tulisi jättää rikostutkinta ja tuomitseminen viranomaisille ja keskittyä ylläpitämään jonkinlaista suhteellisuudentajua. Menneinä aikoina yliopistot olivat tunnettuja ja myös ylpeitä siitä, että niillä ja koko yhteisöllä oli keskimääräistä parempi kyky sekä sietää että käyttää voimavarana erilaisuutta, erilaisia ihmisiä. Ehdotetulla lain uudistuksella laillistettaisiin erilaisuuden poistaminen yhteisöstä.

Opiskelijan oikeusturvaksi suunniteltu ”kuuleminen” ei todellisuudessa tuo turvaa. Kuuleminen on helposti muodollista, eikä yksittäisen opiskelijan ole mahdollista puolustautua instituutiota vastaan.

Nykyisen lainsäädännön sallimaa määräaikaistakin erottamista voidaan käyttää väärin. Varoittavana esimerkkinä todellinen tapaus. Eräässä yliopistossa opiskeli lääketiedettä opiskelija, jonka kerrottiin uhkailleen sairaalan potilaiden henkeä. Uhkailu ei ollut totta. Yliopiston hallitus päätti äänestyksen jälkeen erottaa opiskelijan. Vastaehdotuksen tekijään, jonka mielestä erottamiselle ei ollut asiallista perustetta, suhtauduttiin avoimen vihamielisesti. Sairaalan väki ei ollut ajatellut vastaehdotuksen tekijän mielestä asiaa loppuun saakka. Hallinto-oikeus kumosi sittemmin erottamisen perusteettomana.

Sivun alkuun

Opinto-oikeuden peruuttaminen

Opiskeluoikeuden peruuttaminen olisi luonnoksen mukaan mahdollista viiden eri kriteerin perusteella. Yhtenä näistä on soveltumattomuus alalle. Miten alalle soveltumattomuus todetaan, kuka sen toteaa ja mitkä ovat kiistattomat kriteerit, on hyvin ongelmallista.

Muissa yhteyksissä on esitetty näkemyksiä, että esimerkiksi henkilö, jonka liikuntakyky on rajoitettu (esim. raajojen surkastuminen tms.), ei saisi opiskella vaikkapa lääkäriksi, koska hänen ei katsota voivan harjoittaa lääkärinammattia. Voiko yliopisto toimia tässä tapauksessa siten, että se katsoo henkilön soveltumattomaksi ammattiin? Voi vielä kysyä sitäkin, miten yliopisto tässä esimerkkitapauksessa voisi tietää henkilön tulevan ammatin. Yliopiston tehtävä on antaa tieteellistä koulutusta, joka valmistaa muuhunkin kuin varsinaisen praktiikan harjoittamiseen. Eikö lähtökohdan pidäkin olla se, että jos yksilö läpäisee pääsykokeen, hän myös pääsee opiskelemaan tietäen sen, että mahdollinen työllistyminen saattaa olla vaikeampaa kuin muilla? Ihmisiä ei ole laillista syrjiä vamman vuoksi, vaikka toisessa vaakakupissa olisikin kouluttaminen rajallisiin tehtäviin. Tätähän vaarallista ajattelutapaa voisi alkaa soveltaa myös muihin "erityistä huomiota vaativiin" opiskelijaryhmiin.

Opinnoissa etenemistäkin esitetään opinto-oikeuden peruuttamisen kriteeriksi. Samoin on esitetty perusteeksi opiskelijan terveydentila, joka olisi esteenä tutkinnon suorittamiselle. Minkälaisia arvioita voitaisiin pitää näiden kriteerien todentamisessa luotettavina? Onko esimerkiksi vakava fyysinen vamma tai sairaus opinto-oikeuden peruuttamisen peruste. Mielenterveysongelmat, lievät tai vakavat, ovat melko yleisiä. Missä menisi raja, jonka ylittäminen oikeuttaisi estämään opiskelun?

Kriteerinä on mainittu myös rikostuomio. Rikokseen syyllistyneen eristäminen yhteiskunnasta poistamalla hänet oppilaitoksesta on täysin kestämätöntä, vaikka rikos herättäisikin tunteita. Rikollinen on tuomion kärsittyään yhteiskunnan täysivaltainen jäsen, eikä häntä kohtaan mahdollisesti tunnettu pelko tai epäluulo saa olla peruste hänen eristämisekseen julkisesta palvelusta.

Sivun alkuun

Henkilöstön oikeusturvasta

Paitsi opiskelijan oikeusturva myös henkilökunnan oikeusturva pitää ottaa valmistelussa huomioon.

Olisi määriteltävä, mitä tehtäviä hoitavilla on oikeus, velvollisuus tai mahdollisuus ohjata opiskelija hakemaan apua opiskelijaterveydenhuollosta tai muualta. ja minkälaisia keinoja on mahdollisuus ylipäänsä käyttää.

Erilaiset eteenpäin ohjaukset vaativat resursseja myös vastaanottavassa päässä. Entä miten sitten käsiteltäisiin tilanteet, joissa opiskelijalla itsellään ei ole sairauden tunnetta vaikka ulkopuolisen mielestä ongelmia onkin.

Miten oppilaitos tai asiaa hoitava henkilöstö saa tiedon päihderiippuvuudesta tai vaikkapa tuomiosta? Tiedon saaminen on todennäköisesti hyvinkin sattumanvaraista - ei liene tarkoitus, että opintotoimistot seuraavat mediasta päihde- tai väkivaltarikoksista tuomittuja nimet ja tarkistavat, ovatko he oman opinahjon opiskelijoita.

Sivun alkuun

Lopuksi

Kansalaisten perusoikeuksia ei saa rajoittaa ja koulutus kuuluu oleellisesti niihin. Yhteiskunta kannustaa kouluttautumaan niin valtiovallan, työnantajan ja työntekijäjärjestöjenkin puolelta. Kaikki, mikä rakentaa esteitä tällaiselle, on vastoin yleisiä periaatteita.

Jos kuitenkin koulutusoikeutta joudutaan jollakin vakavalla perusteella rajoittamaan, se tulee tehdä vain ja ainoastaan viranomaisten taholta ja selkeillä perusteilla. Rajoitusperusteista tulee säätää rikoslaissa, ei yliopistolaista.

Vakavissa rikkomuksissa on tällä hetkellä mahdollisuus käyttää määräaikaista erottamista. Sen tulee riittää ja senkin yhteydessä on syytä tarkentaa ja vahvistaa opiskelijan todellista oikeusturvaa.

Helsingissä 30.10.2009

Kerttu Pellinen
puheenjohtaja