YHL:n lausunto valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2010

9.10.2009

HE 138/2009 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2010

Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto on pyytänyt kannanottoamme valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2010.

Yliopistot

Yliopistolaitoksen hallinnollisen ja taloudellisen aseman muutos toteutetaan vuoden 2010 alusta lukien. Muiden muutosten ohella yliopistojen toimintaedellytysten taloudellinen pohja muuttuu perusteellisesti. Yliopistot tulevat olemaan entistä vahvemmin itse vastuussa toimintansa rahoituksen riittävyydestä. Yliopistolakia valmisteltaessa ja lain eri käsittelyvaiheissa yliopistoille on vakuutettu, että niiden toimintaedellytykset varmistetaan ja ne tulevat jopa entisestään vahvistumaan. Tässä yhteydessä on annettu viestejä myös siitä, että valtion tuottavuusohjelma ei koskisi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi tai säätiöiksi muutettavia yliopistoja. Talousarvion selvitysosassakin todetaan, että uudistuksen tavoitteena on luoda yliopistoille nykyistä paremmat toimintaedellytykset sekä vahvistaa opetus- ja tutkimustoimintansa laatua ja vaikuttavuutta. Valtion rahoituksen tason varmistamiseksi on luotu moniin eri kustannustekijöihin perustuva yliopistoindeksi.

Talousarvioesitys numeroina puhuu kuitenkin toista. Tuottavuusohjelman laskennallinen 250 henkilötyövuoden vähennys, 11 miljoonan euron määrärahaleikkaus, koskisi vuotta 2010 ja suunnitelmien mukaan myös vuotta 2011. Talousarvioesityksen tekstiosuudessa todetaan lisäksi, että siirtymävaiheen jälkeen (joka tuottavuusvähennysten ansiosta on tästä eteenpäin 22 miljoonaa euroa miinusmerkkinen), yliopistojen rahoitus perustuu erilaisten tutkinto- ym. tuloskriteerien lisäksi toiminnan tuloksellisuuteen. Tämä siis tarkoittaa tuottavuusohjelman yhteydessä käytetyn sanaston mukaan sen soveltamisen jatkamista edelleen myös yliopistoissa.

Erilaisten kertaerien, mm. palkkausjärjestelmän siirtymäkauden nopeutettuun päättämiseen annetun erän poistuminen heikentää käytännössä yliopistojen käytettävissä olevaa rahoitusta. Lisäksi epäilyksiä on herätetty siitä, onko kuluvan sopimuskauden koko palkankorotusosuus budjetoitu yliopistoille täysimääräisenä. Osa yliopistoja koskevilla virka- ja työehtosopimuksella sovituista palkankorotuksista tulee maksuun vasta ensi vuoden puolella, 1.2.2010 lukien.

Yliopistojen siirtyessä pois valtion viraston asemasta niiden velvoitteina olevat maksut lisääntyvät. Arvonlisäveron maksuvelvollisuus on otettu huomioon yliopistojen rahoitusta käsiteltäessä. Sen sijaan yliopistojen velvoitteeksi tuleva työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on jäänyt huomaamatta - työttömyysvakuutusmaksu on tämän hetken laskelmien mukaan 35 miljoonaa euroa vuodessa. Talousarvioesityksessä todetaan, että tämän maksun maksuvelvoitteen lykkäämistä selvitetään. Minkälaista selvitystä asiassa on tehty, on hämärän peitossa. Näiltä maksuilta ei ole olomuodon muutoksen vuoksi mahdollista välttyä ja todennäköisesti maksuvelvollisuuden siirtokaan ei onnistu edes tilapäisesti.

Mikäli rahoitusta ei sisällytetä käsittelyssä olevaan talousarvioon, yliopistojen maksettavaksi tulee ”ylimääräisenä” velvoitteena lähes 800 henkilön laskennallista palkkaa vastaava summa – tuottavuusohjelman 250 henkilötyövuoden laskennallisen osuuden lisäksi. Työttömyysvakuutusmaksuun tarvittava 35 miljoonaa euroa on laskettu voimassa olevan 2,7 prosentin mukaan. Julkisuudessa on hiljattain esitetty arvio, että vuoden 2010 vakuutusmaksuosuus suurilla työnantajilla olisi 3,65 prosenttia. Vuoden 2010 talousarvioon tulee sisällyttää tuolloin voimassa olevan työttömyysvakuutusmaksun osuus leikkaamattomana.

Yliopistouudistuksen on kerrottu tuovan tullessaan myös parantuvaa henkilöstöpolitiikkaa. Rahoituksen leikkaaminen ei anna yliopistoille siihen välineitä. Toivottavaa olisi myös ollut, että yliopistojen rahoituksen kriteereistä edes joku olisi ottanut huomioon henkilöstöpolitiikan laadun. Tällä kertaa opetusministeriö ei ole sisällyttänyt talousarvioesitykseen edes mainintaa kestävästä henkilöstöpolitiikasta.

Suomen Akatemia

Aikaisemmin Suomen Akatemian toimintamenomomentilta palkatut tutkijan virat on siirretty

myöntämisvaltuuden piiriin osaksi tutkimusrahoitusta. Laki Suomen Akatemiasta on vielä eduskuntakäsittelyssä, eikä ole vielä nähtävissä miten laissa esitetyt muutokset vaikuttavat pitkällä tähtäimellä hallintohenkilöstön tehtäviin. Suomen Akatemian asiantuntemus ja johtava asema tieteellisen tutkimuksen rahoittajana ja tutkijoiden toimintaedellytysten varmistajana on tärkeä, joten tuottavuusvähennysten kohdentaminen Suomen Akatemiaan ei ole perusteltua.

Arkistolaitos

Tuottavuusohjelman henkilöstövähennykset ovat kipeä suonenisku näin toteutettuna Arkistolaitokselle, jonka voimavarat ovat jo ennestään hyvin ahtaalle mitoitettuja tehtäviin nähden. Yhteiskunnan muistin säilyttäminen ja käyttöön saattaminen ovat sivistysvaltion tehtäviä, ja toimintaedellytyksistä on huolehdittava taloudellisen taantumankin aikana.

Yliopistojen palvelukeskus Certia

Certian toimintamenoihin on budjetoitu kahden vuoden siirtomäärärahana 10.000 euroa.

Certia on tarkoitus yhtiöittää 1.5.2010 lukien.

Vuonna 2009 Certia toimii budjettirahoitteisena ja vuonna 2010 se toimii yhtiöittämiseen saakka nettobudjetoituna maksullista palvelutoimintaa harjoittavana virastona. Vielä yhtiöittämisenkin jälkeen Certian toiminta on käyttöönottovaiheessa ja sen toiminta ja asiakkuudet hakevat muotoaan.

Sekä Certiassa että työmarkkinajärjestöissä kytee suuri huoli siitä, miten uudet yliopistot sitoutuvat käyttämään omaa palvelukeskusta, koska tietoa Certian palvelujen hintatasosta ei ole pystytty vielä täysin määrittelemään. Certian asiakasyliopistot ovat sitoutuneet Certian omistamiseen mutta eivät laajenevaan käyttöön. Houkuttelevuuden lisäämiseksi Certialla tulisi siirtymävaiheessa olla mahdollisuus hintakompensaatioon.

Talousarvioesityksestä ei tarkallakaan etsimisellä ole löydettävissä Certian kohdalta kuluvan sopimuskauden ns. palkkaperintöön kohdennettavaksi tarkoitettua rahoitusta. Certiassa sovelletaan virastovaiheen loppuun saakka yliopistojen muun henkilöstön palkkausjärjestelmää sellaisenaan. 1.2.2010 tulee voimaan palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen osuuden järjestelmän muutos, jonka kustannuksiin käytetään sopimuksen mukainen 2 prosentin kehittämiserä. Lisäksi budjetoinnissa tulee ottaa huomioon 1.10.2009 maksuun tullut 2,2 prosentin yleiskorotus. Mahdollisen 0,2 prosentin suuruisen samapalkkaeräosuuden rahoitus järjestettäneen erikseen lisäbudjetilla. Valtion virka- ja työehtosopimuksen edellyttämät erät tulee sisällyttää talousarvioon sellaisenaan.

Valtion tuottavuusohjelman tasa-arvovaikutukset

Opetusministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen

sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa. Tämän seurannan tulosten perusteella on arvioitava, miten tuottavuusohjelman toimet kohdistuvat miehiin ja naisiin. Opetusministeriön hallinnonalalla on tarkasteltava myös palkkauksen kehittymistä, erityisesti naisten osalta ja varsinkin naisten osuutta johdossa ja keskijohdossa.