Lausunto Certian yhtiöittämisestä YHL/Pardia

Opetusministeriölle

5.8.2009

Pyynnöstä Palkansaajajärjestö Pardia ja Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry. lausuvat seuraavaa:

Yleistä

Yliopistojen palvelukeskuksen asiakkaiksi on tähän mennessä sitoutunut 11 yliopistoa. Pääkaupunkiseudun yliopistot, niiden joukossa kaksi suurta yliopistoa, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto, eivät ole halukkaita siirtymään palvelukeskuksen asiakkaiksi, joten esiselvityksessä arvioidut yliopistojen palvelukeskuksen suurimmat synergiaedut jäävät saavuttamatta.

Esitämme edelleenkin huolemme palvelukeskuksen toimintamahdollisuuksista kiristyvän kilpailun maailmassa. Laajeneminen on lain perusteluissa esitetty mahdollisuudeksi parantaa toimintaedellytyksiä, mutta pidämme tarkoituksenmukaisena ja välttämättömänä, että Certia saadaan ensin täysin toimintakykyiseksi palvelemaan siihen sitoutuneita yliopistoja. Palvelukeskuksen tulee ennen kaikkea olla sidosyksikkö yliopistoihin nähden. Laajentaminen on näin ollen suunniteltava hyvin ja toteutettava vasta kun toiminta on vakiintunut.

Suuri ja kallis tietojärjestelmä tuo varmasti paljon etua työprosesseihin ja raportointi- ja seurantatiedon tuottamiseen. Tietojärjestelmän ylläpitoon liittyy kuitenkin vielä paljon kysymyksiä ja vastuita, jotka on selvitettävä.

Yhtiöittämisen yhteydessä tehtävien järjestelyjen seurauksena palvelukeskuksen asiakkaina olevat yliopistot tulisivat omistajiksi yhtiöön. Yhtiön pääoma muodostuisi pääosin vastikkeettomana valtion omaisuuden siirtona osakeyhtiölle. Jotta yliopistojen vaikutusmahdollisuudet yhtiön strategiseen päätöksentekoon eivät tulevaisuudessa heikkene, tulee soveltuvalla tavalla varata etuosto-oikeus jonkin alkuvaiheessa omistajana olevan yliopiston tai opetusministeriön mahdollisesti halutessa luopua omistusosuudestaan.

Yksityiskohtaisia huomioita

3.1 Tavoitteet

Esityksen tavoitteissa perustellaan edelleenkin yliopistojen palvelukeskusta talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen järjestäjänä sillä perusteella, että tämä toiminnon muutos vapauttaisi resursseja perustehtäviin: opetukseen ja tutkimukseen. Tämä ei tule täyttymään lyhyellä aikavälillä ja rohkenemme epäillä täyttyykö tämä koskaan. Erityisesti opetushenkilöstön tarvitsemat operatiiviset tukipalvelut ovat olleet ja ovat myös tulevaisuudessa läheisessä sidoksessa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin. Asiantuntevan tukihenkilöstön tarve on siis edelleen olemassa. Yliopistojen henkilöstörakenteen muutos ei talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien ja opetus- ja tutkimustehtävien osalta kohtaa. Tukitoiminnot ovat opetuksen ja tutkimuksen välttämätön edellytys sirpaleisen rahoitusjärjestelmänkin takia.

Yliopistojen sisäisten prosessien järjestämisestä on palvelukeskushankkeessa saatu melko vähän tietoja. Yliopistojen raportointi ja seurantatiedot muutoksesta ovat vähäisiä. Kokonaiskuvan luominen muutoksesta on ollut hankalaa sekä ministeriölle että henkilöstöjärjestöille. Koko hallinnonalan muutoksen laajuus ja hektisyys on ollut hengästyttävää.

3.2 Keskeiset ehdotukset

Tässä kappaleessa kerrotaan, että osakeyhtiön toimialana olisivat talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut ja muut tukipalvelut sekä tukipalveluihin liittyvä muu liiketoiminta. Olisimme toivoneet näiden muiden tukipalvelujen ja muun liiketoiminnan sisältöä avattavan. Palveluiden arvonlisäverotukseen liittyvät asiat ovat myös vaikeasti avautuvia. Arvonlisäveron vaikutusta palvelujen hintoihin ei ole vielä selvitetty, mutta on selvää, että palvelut tulevat verollisina kalliimmiksi.

Tukitoimintojen hankinnasta ei saa syntyä lisärasitetta yliopistoille. Niitä on nyt jo tullut ja tuottavuus on siksi negatiivinen. Palvelukeskushankkeella voidaan osoittaa valtion tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksiä, mutta nettobudjetoinnissa ei ole tullut säästöä.

4.4. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Palvelukeskuksen henkilökunnasta osa on siirtynyt yliopistoista ja osa on palkattu yliopistojen ulkopuolelta. Tämä suhde on arvatenkin heikentynyt ulkopuolelta tulleiden työntekijöiden myötä. Yliopistojen toiminnan tuntemus ei saisi Certiassa heiketä, koska se on edellytys laadukkaiden palvelujen tuottamiselle.

Henkilöstö

Esitämme kaikki muut henkilöstön asemaa koskevat kommenttimme lakiesityksen 5 §:n yhteydessä:

Lakiesityksen 5 §:n tekstin kolmannesta virkkeestä voidaan poistaa sanat ”eikä perustetta”, koska eduskunnan perustuslakivaliokunta teki vastaavan poiston yliopistolaista.

Yliopistojen palvelukeskus Certian henkilöstön virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi on tehtävä henkilöstön asema turvaten. Kaikkien kanssa on laadittava työsopimukset ennen yhtiömuotoisen Certian toiminnan käynnistymistä. Eläketurvan vaatimien laskelmien tarkistaminen jää aivan viime metreille, joten on varmistettava, että tarvittavat varat lisäeläkkeiden järjestämiseen ovat käytettävissä.

Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmistä sovitaan osana Certian omaa työehtosopimusta yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Neuvottelujen valmistelu on käynnistynyt hyvässä yhteishengessä. Siirtymävaiheessa, jonka kesto voidaan kirjata sopimukseen, voidaan turvata motivoiva palkkauskehitys. Se toteutetaan ensi vaiheessa yliopistojen muun henkilöstön palkkausjärjestelmällä, jota voidaan käyttää myös Certian oman palkkausjärjestelmän pohjana.

Henkilöstön työmotivaation ja turvallisen muutoksenhallinnan kannalta on ensi arvoisen tärkeää, että hyvin alkanut oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen henkilöstöpolitiikka jatkuu myös yhtiömuotoisessa Certiassa. Esitämme, että Certian omat uudet henkilöstöpoliittiset periaatteet sovitaan myös neuvotteluprosessissa yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Harri Sirén
Neuvottelujohtaja

Satu Henttonen
Sopimusasiantuntija