Yliopistojen ohjaus ja rahoitus vuodesta 2010 alkaen

Opetusministeriölle

17.12.2008

Palkansaajajärjestö Pardia ry. ja Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry. antavat kommentteja yliopistojen uudesta rahoitusjärjestelmästä. Emme anna varsinaista lausuntoa, koska lausuntopyyntöä ei ole esitetty henkilöstöjärjestöille.

Tutustuttuamme yliopistolaki ja voimaanpanolaki luonnosten pykäliin, jotka käsittelevät yliopistojen ohjausta ja rahoitusta, saimme vaikutelman, että yliopistojen taloudellinen autonomia ei yliopistouudistuksen myötä lisäänny.

Uusimuotoisten yliopistojen toiminnan ja rahoituksen suunnittelu vaatii vahvaa strategiatyötä. Strategioiden valmistelussa lähtökohtana tulisi olla sovellettavuus käytännön toimintaan. Osataanko yliopistoissa uudenlaisen strategiatyön tekeminen? Yliopistojen rahoitusmalli edellyttää vahvaa yhteistyötä yliopistojen ja tieteenalojen kesken. Sitoutuminen strategioiden toteuttamiseen edellyttää myös sitä, että henkilöstöllä on vaikutusmahdollisuus sekä suunnittelun että toiminnan aikana.

45 § 2 mom. Opetusministeriö määräisi kunkin yliopiston määrällisistä ja laadullisista tavoitteista, mikäli niitä ei saada valtakunnallisesti tai alakohtaisesti yhteen sovitetuksi. Tämä ei tuo asiallisesti muutosta nykytilanteeseen, jossa tulosneuvotteluissa opetusministeriö sanelee tavoitteet joskus yliopiston tahdon vastaisesti. Yliopistojen autonomia ei ainakaan vahvistu uudessa järjestelmässä.

Lainsäädäntöuudistushankkeen ohjaus- ja rahoitusryhmän luonnoksessa 3.12.2008 määritellään, että korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet valmistellaan opetusministeriön ja korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Selvittämättä jää, millä foorumilla yhteensovittamisesta neuvoteltaisiin.

46 § 3 mom. käsittelee perusrahoituksen määräytymisperusteita. Yhtenä kriteerinä käytetään yliopistojen määrällisiä ja tunnuslukutavoitteita. Tavoitteiden joukossa on mm. opiskelijamäärän suhde opetushenkilökunnan määrään (FTE). Lukumääräkriteerin sijaan tulisi käyttää tuloskriteerinä opetushenkilökunnan opetukseen käyttämän tosiasiallisen ajankäytön määrää suhteessa opiskelijamäärään. Mikäli opetushenkilöstö käyttää lisääntyvässä määrin aikaa hallinnollisiin ja muihin tukitehtäviin, opiskelijoiden saaman opetuksen ja ohjauksen määrä ja vaikuttavuus heikkenee. Yhtenä tuloskriteerinä tulisi käyttää yliopiston henkilöstöpolitiikan laatua, koska sillä on vaikutuksensa toiminnan laatuun.

46 § 4 mom. Autonomisen yliopiston tulee voida itse päättää perusrahoituksen käytöstä opetusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa. Lakiehdotuksen mukaan opetusministeriö kuitenkin voisi asettaa myös perusrahoituksen käytölle rajoituksia ja ehtoja.

Yliopistojen yhteisille hankkeille ei ole luvassa rahoitusta lakiesityksen mukaan. Millä tavalla yliopistolain valmistelussa on suunniteltu yliopistojen yhteistyön kannustamista? Toiminnalle on vahingollista, jos nyt virinnyt yhteistyö loppuu rahoituksen puuttuessa. Yliopistoille olisi hyödyksi synergiaetujen hakeminen ja siihen kannustaminen.

Lakiesityksen 48 § ja 49 § pykälissä opetusministeriö määrää hyvin pitkälle yliopistojen rahoituksesta ja tuloksellisuusrahan maksamisesta. Tuloksellisen toiminnan perusteita ei eritetä yksiselitteisesti raportissa. Varmalta näyttäisi, että vain ”huippuyliopistot” hyötyvät tästä rahoitusmahdollisuudesta, vaikka muissakin yliopistoissa on erittäin tuloksellista toimintaa.

KOTA-tietojärjestelmästä saatavat tilastot ovat perustana perusrahoitukselle. Tietojärjestelmää on kehitettävä yliopistojen ja opetusministeriön tarpeita vastaavaksi. Kehittäminen on koordinoitava yhdessä yliopistojen palvelukeskuksen tietojärjestelmän kanssa päällekkäisen työn välttämiseksi ja yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Henkilöstöjärjestöinä kannamme huolta sopimustoiminnan pohjaksi tarvittavien palkkatilastojen saatavuudesta. Järjestelmien rakentamisessa tämä on otettava huomioon.