Valtion talousarvioesitys 2008

Eduskunnan sivistysvaliokunta 4.10.2007

HE 62/2007 vp Valtion talousarvioesitys 2008, opetusministeriön hallinnonala

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry toteaa lausuntonaan seuraavan.

Sivistysvaliokunta on pyytänyt kannanottoamme valmistellessaan lausuntoaan vuoden 2008 talousarvioesityksestä, erityisesti koskien yliopistojen perusrahoitusta. YHL toteaa, että suurin osa yliopistojen haasteista liittyy perusrahoituksen riittävyyteen ja hankintaan. Meneillään oleva yliopistolain uudistus yliopistojen hallinnollisen ja taloudellisen aseman sekä päätöksentekojärjestelmän muuttamiseksi, vuonna 2006 toteutettu palkkausjärjestelmän uudistus sekä valtionhallinnossa meneillään olevat muut, mm. tuottavuuden lisäämiseen liittyviksi katsotut hankkeet tuovat merkittäviä lisähaasteita yliopistojen mahdollisuuteen selviytyä niille kuuluvista yhteiskunnallisista velvoitteista.

Kehittämislailla oli tarkoitus turvata yliopistojen perustoimintaan tarkoitetun rahoituksen riittävyys ja kehittyminen siten, että yliopistolaitokselle myönnettiin vuosittain 20 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus ja lisäksi turvattiin valtion keskustason sopimusratkaisuista aiheutuvien palkkausmenojen kasvun rahoitus. Käytännössä 20 miljoonan euron lisärahoitus kuitenkin käytettiin suurimmaksi osaksi muuhun kuin toimintaedellytysten lisäämiseen, koska sillä on rahoitettu erilaisia hankkeita, joiden rahoitus, mikäli hankkeet on katsottu tarpeellisiksi, olisi tullut rahoittaa erillisellä hankerahoituksella. Lisäksi yliopistojen tilavuokrien jatkuva nousu on aiheuttanut ja aiheuttaa merkittävää vähentymistä toimintaan ja henkilöstön palkkaukseen käytettävissä oleviin määrärahoihin.

Palkkausjärjestelmän soveltaminen

Palkkausjärjestelmän käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset aiheuttavat lisäpainetta yliopistojen menoihin, koska vain osa sopimuksen mukaisesta 7,24 prosentin kustannusvaikutuksesta saadaan lisärahoituksena. Tämä rahoitusongelma on aiheuttanut vakavia ongelmia palkkausjärjestelmän soveltamisessa. Järjestelmä, jonka tarkoitus oli oikaista vanhasta palkkausjärjestelmästä aiheutuneet vääristymät ja jonka tarkoitus oli kannustaa henkilöstöä parempiin suorituksiin, on aiheuttanut heikon soveltamisen vuoksi suuren pettymyksen; palkkausjärjestelmän uskottavuus on lähes olematon. Palkkausjärjestelmä voisi vähentää myös miesten ja naisten välistä palkkauksellista epätasa-arvoa, mutta tähän mennessä soveltaminen ei ole näyttänyt johtavan siihen. Perusteluksi soveltamisen ongelmiin esitetään toistuvasti rahoituksen riittämättömyys. Palkkausjärjestelmän uskottavuus voidaan palauttaa lisärahoituksen avulla.

Valtion tuottavuusohjelma ja yliopistot

Opetusministeriö on esittänyt yliopistojen määrärahakehyksen kasvattamista tiede- ja teknologianeuvoston suosittelemalla runsaalla 50 miljoonalla eurolla. Tämäntasoinen korotus yliopistojen määrärahakehykseen toisi mahdollisuuksia kaikkien yliopistojen perustoiminnan parempaan järjestämiseen. Tätä määrärahanlisäystä YHL kannattaa. Hallituksen esityksessä lisärahoitusta kuitenkin esitetään vain 20 miljoonaa, joka ei ole riittävä taso. Mikäli lisärahoituksen taso jää tähän ja mikäli tämä rahoituksen vähäinen lisäys aikaisempien vuosien tapaan käytetään taas pakotettuihin hankkeisiin ja kiinteistökustannusten lisäämiseen (pääkaupunkiseudulle on kaavailtu 40 prosentin tasokorotusta), edelleenkään ei ole mahdollista kohdentaa lisärahaa opettajien ja opiskelijoiden määräsuhteen korjaamiseen eikä perustutkimukseen sellaisilla aloilla, joilla ei ole mahdollista merkittävässä määrin hankkia kilpailtua tutkimusrahoitusta.

Talousarvioesityksessä esitetty 20 miljoonan lisärahoitus ei todellisuudessa ole edes tämän tasoinen. Valtion henkilöstön vähentämisohjelman vuoden 2008 osuus yliopistoissa on 11 miljoonaa, jolla yliopistojen määrärahoja toisaalta ollaan vähentämässä. Jäljelle jäävällä yhdeksällä miljoonalla ei suurempia korjauksia toimintaan tehdä.

Opetusministeriö onkin ehdottanut, että yliopistojen osalta tuottavuusohjelman henkilöstövähennystavoitteista luovutaan kokonaan. Ehdotus on kannatettava. Tälle ehdotukselle ei ole vaihtoehtoja. Sellaiset kaavailut, että henkilöstövähennykset toteutettaisiin, mutta kohdennettaisiin vain yliopistojen ns. muuhun henkilöstöön, on kuolleena syntynyt ajatus. Kilpailtu tutkimusrahoitus edellyttää toimivan infrasruktuurin olemassaoloa. Perusedellytyksenä on pidettävä sitä, että tutkijat voivat luottaa paitsi asianmukaisten tilojen ja laitteiden olemassaoloon, myös siihen, että mm. tarvittavat kirjasto-, laboratorio-, it/atk-, hallinto- ja tilapalvelut ovat kunnossa. Useimmiten tutkimusrahoituksen myöntämisen edellytyksenäkin on se, että tutkimuksen perustoimintaedellytykset pystytään asianomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa takaamaan. Työn tuottavuus – mitattiinpa sitä miten hyvänsä – heikkenee, mikäli tehtäviä ei hoideta ammattitaitoisten työntekijöiden voimin.

Opiskelijamäärän suhde opetusta antavien määrään ei ole tyydyttävällä tasolla ja siihen on tarpeen saada korjaus.

Yliopistojen palvelukeskushanketta jatketaan edelleen. Palvelukeskushankkeen käynnistämiselle yliopistojen osalta ei välttämättä alunperinkään ollut kestäviä perusteita, mutta yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen asemaan kaavailtujen, itsenäistä päätöksentekomahdollisuutta lisäävien, muutosten aikataulun mennessä pahasti ristiin palvelukeskushankkeen aikataulun kanssa perusteita hankkeen jatkamiselle tällaisenaan ei ole ollenkaan. Yliopistojen palvelukeskushankkeessa pitäisi ottaa reilu aikalisä ja harkita siitä luopumista tai työn jatkamista uudelta pohjalta muiden suunnitelmien selkiinnyttyä. Lisäperusteena on myös se, että tietojärjestelmien yhteensovittaminen on vielä kaukana tulevaisuudessa.

Opetusministeriön kaavailema muutaman vuoden kuluttua yliopistojen omistamaksi yhtiöksi muutettava tilivirasto vaikuttaa epävarmalta yritykseltä. Talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstö ei voi luottaa suunnitelmien pitävyyteen. Suunnitelmissa ei ole otettu huomioon kilpailulainsäädännön tuomia haasteita. Yliopistot todennäköisesti harkitsevat myös omia vaihtoehtoisia ratkaisujaan.

Yliopistojen uudistushankkeet

Hallituksen esityksessä todetaan, että tutkimuksen ja opetuksen innovaatioyliopisto toteutetaan. Innovaatioyliopisto on suunniteltu toteutettavaksi säätiömuotoisena ja säätiön peruspääomastakin on olemassa periaatepäätös (selvitysmiehet Jääskinen ja Rantanen sekä Sailaksen työryhmä).

Valtion osuudeksi Innovaatioyliopiston rahoituksessa on suunniteltu säätiön peruspääomaksi 500 miljoonaa euroa. Lisäksi suunnitelmana on, että tämän yliopistokokonaisuuden vuosittainen perusrahoitus kaksinkertaistetaan, vähintään siirtymäkauden ajaksi. Muitakin jo pitkällä suunnitteluvaiheessa olevia ja aikataulutettuja kehittämishankkeita on meneillään, Itä-Suomen yliopiston perustamissuunnitelman toteuttaminen edellyttää lisärahoitusta, samoin Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston konsortio vaatii toteutuakseen lisärahoitusta. Muitakin rahoitusta vaativia hankkeita on meneillään.

Erityisesti Innovaatioyliopiston käynnistämiseen luvatun, merkittävän rahoituksen lisäyksen mahdollinen vaikutus muiden yliopistojen rahoitukseen huolestuttaa. Vaikka rahoituskeskusteluissa onkin todettu, että tätä lisärahoitusta ei oteta yliopistojen yhteisestä kehyksestä, eivät yliopistot tai yliopistojen henkilöstö ole vakuuttuneita.

Innovaatioyliopiston käynnistämisen ja muiden yliopistohankkeiden edellyttämä rahoitus on selkeästi osoitettava erillään muusta yliopistojen toimintarahoituksesta.

Henkilöstö ja henkilöstöpolitiikka

Sekava hankeviidakko heikentää henkilöstön mahdollisuutta kokea tyydytystä työstään. Tuottavuus vähentyy epävarmassa tilanteessa, jossa on menossa useita, toistensa kanssa ristiriitaisia hankkeita.
Perusteettomasti määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on lisääntymässä toisensuuntaisista ponnisteluista huolimatta.

Henkilöstön osallistumismahdollisuuksia suunnitteluun ja päätöksen tekoon ollaan murentamassa vähitellen. Tiedonsaanti takkuaa, yhteistoimintamenettely ontuu, henkilöstöryhmien välille on vaarassa syntyä eriarvoisuutta.

Hallituksen esityksessä todetaan, että yliopistot kehittävät työyhteisöjään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina sekä henkilöstön työkyky ja –tyytyväisyys ovat hyvällä tasolla. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Tämä lausuma on ollut talousarvioesityksessä jo useamman vuoden ajan, mutta sen toteutumista ei ole seurattu eikä sitä ole pidetty tuloskriteerinä. Koska ristiriitaisten tavoitteiden ja hankkeiden ristipaineessa ja epävarmuudessa työskentelevän henkilöstön hyvinvoinnista ei useinkaan ole huolehdittu, työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen tähtäävät toimenpiteet olisi nostettava konkretian tasolle. Näiden toimenpiteiden tulee koskea kaikkia henkilöstöryhmiä. Henkilöstön hyvinvoinnin todellinen edistäminen on merkittävä tuloskriteeri ja siitä pitäisi myös palkita.



Kerttu Pellinen
Puheenjohtaja