|
Tiedote 20.9.2007
Minkälaisilla eettisillä periaatteilla maamme päättäjät ja ns.
asiantuntijat määrittelevät yliopistojen rakennemuutoksen tavoitteita, kysyy
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry:n puheenjohtaja Kerttu
Pellinen. Yliopistolaitos elää tänä päivänä voimakasta murroksen aikaa ja
sen mukana koko maamme jo neljäkymmentä vuotta käytössä ollut
koulutusjärjestelmä.
Kerttu Pellinen puhui YHL:n järjestämässä seminaarissa 20.9.2007.
Seminaarissa edustajia eduskunnasta, ministeriöistä ja yliopistoista
keskusteli yliopistojen henkilöstön asemasta talouden ja rakennemuutosten
ristipaineessa.
Yliopistot ovat kautta aikojen kärsineet resurssipulasta, niin henkilöstön
kuin rahan osalta. Tämä ei ole uusi ilmiö.
- Miksi? Maassa, jossa aina ja kaikissa vaiheissa on vannottu koulutuksen
merkitykseen, kysyy Pellinen.
Opetuksen maksuttomuus on suomalaisen koulujärjestelmän vaikuttavuuden ja
menestyksen perusedellytys. Maksuttomuuden periaatteesta on erittäin tärkeää
pitää kiinni pienen maan ja pienen kielialueen kaikkien inhimillisten
voimavarojen saamiseksi oikealla tavalla käyttöön.
Yliopistolaitosta on rakennettu koko maan kattavaksi verkostoksi. Suurten
ikäluokkien jälkeisillä sukupolvilla on ollut hyvät mahdollisuudet hakeutua
yliopisto-opintoihin, kun aloituspaikkoja on lisätty verkoston kehittymisen
ja laajentumisen ansiosta. Samat ikäluokat ovat sittemmin olleet keskeisessä
roolissa, kun maatamme ja yhteiskuntamme on rakennettu. Korkealaatuinen ja
hyvä koulutus on siten mahdollistanut, mitä parhaimmalla tavalla, sekä
yksilön että
maamme menestystä maailmalla. Samalla se on antanut hyvän turvan ja
perustan omille kansalaisilleen.
- Olemmeko nyt järkyttämässä tätä kokonaisuutta hajottamalla hyviksi
osoittautuneita kokonaisuuksia?, kysyy Pellinen.
Valtiovalta korostaa jatkuvasti kantavansa huolta koulutuksen ja tutkimuksen
resursseista. Kehittämislaki takasi tähän vuoteen saakka vuosittaisen
määrärahalisäyksen yliopistoille. Tasokorotukset eivät kuitenkaan ole olleet
riittäviä, koska kustannustaso esimerkiksi tilojen osalta on syönyt, ja syö
edelleen, suurimman osuuden rahalisäyksestä. Opetusministeriö on ehdottanut
ensi vuodelle suurempaa kehysrahan korotusta. Budjettiesityksessä lisäystä
ei näy. Samaan aikaan valtion tuottavuusohjelman
henkilöstövähennysvelvoitteet on päätetty pitää voimassa.
- Ristiriita eri hankkeiden kesken on ilmeinen, sanoo Pellinen.
Valtion palvelukeskushankkeen osana suunnitellaan täyttä vauhtia myös
yliopistojen palvelukeskusta. Samanaikaisesti ollaan valmistelemassa
yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman muuttamista.
- Voi vain kysyä, onko yliopistojen palvelukeskushankkeen jatkaminen
nykyisillä suunnitelmilla järkevää?
Pellinen sanoo ymmärtävänsä, että ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa
luonnollisesti jatkossa koulutuksen suuntaamiseen ja laajuuteen.
Ammattikorkeakouluverkon myötä tulee arvioitavaksi, minkälainen työnjako
yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tulevaisuudessa on. Niukat
resurssit ja nuorten ikäluokkien pieneneminen vievät yliopistoja kohti
laajempaa yhteistyötä ja selkeämpää profiloitumista.
- Kehitys on oikea, sanoo Pellinen. Sen sijaan olen huolissani siitä,
millaisilla arvoilla maamme päättäjät tavoitteitaan määrittelevät.
Tammikuussa julkistetussa Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen
aseman muuttamista koskevassa raportissa (Jääskinen ja Rantanen)
kaavaillaan, että osallistuminen yliopistoyhteisön strategiseen
päätöksentekoon hoidettaisiin yhteistoimintamenettelyssä.
- Palaisimme siis kehityksessä kymmeniä vuosia taaksepäin, ihmettelee
Pellinen.
Yhteistoimintaa on yliopistoissa ollut velvollisuus toteuttaa vuodesta 1988
saakka.
- Tähänkään päivään mennessä kaikki esimiesasemassa olevat eivät vain ole
sisäistäneet sen merkitystä. Viime aikoina menettelyä on jopa pyritty
korvaamaan kuulemistilaisuuksilla ja käytäväkeskusteluilla, sivaltaa
Pellinen.
- Yhteistoimintamenettely on tärkeä osa työyhteisöjen toimintaa, mutta se
ei meille riitä, huomauttaa Pellinen. Haluamme olla mukana päättämässä
yliopistojen henkilöstön asemasta nyt ja tulevaisuudessa.
Viestien ja tekojen jatkuva ristiriita rasittavat Pellisen mukaan
yliopistojen henkilöstöä. Paljon epävarmuutta on ilmassa - onko edessä
muutto vai tehtävien radikaali muuttuminen? Vai peräti työttömyys? Välillä
henkilöstö tuntee olevansa sarja pelinappuloita vaihtuvalla pelilaudalla.
Epävarmuus nakertaa henkilöstön jaksamista ja vaikuttaa siten suuresti myös
tuottavuuteen.
- Palaan alussa esittämääni kysymykseen uudestaan, minkälaisiin eettisiin
periaatteisiin yliopistojen rakennemuutos pohjautuu?
YHL:n seminaari järjestetään 20.9.2007 alkaen klo 12.30 Katajanokan
Kasinolla, Helsingissä. Seminaarissa alustava myös professori Juha Siltala
Helsingin yliopistosta, Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola,
valtiovarainministeriön neuvottelujohtaja Seija Petrow,
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää ja
Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola.
Lisäksi kuulemme Erityisalojen toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja
Tapio Huttulan esitys. Huttula toimii mm. British Councilin
asiantuntijaryhmän jäsenenä.
Anne Nordström
Tiedottaja
Universitas
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto -
Universitetens och forskningssektorns personalförbund YHL ry
Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki
040 511 8655
|
