Sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta

13.8.2007


Lausuntona ehdotuksesta sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry toteaa seuraavan.

YHL toteaa, että uuden ehdotuksen sisältö on edellistä kypsempi ja tarkempi ja siinä on kiinnitetty huomiota useisiin liiton piirissä huolestuneisuutta aiheuttaneisiin tietosuojan perusteetonta loukkaamista mahdollistaviin seikkoihin. Ehdotus sisältää kuitenkin edelleen puutteita ja YHL haluaa kiinnittää lain valmistelijoiden huomion joihinkin näistä seikoista. Lisäksi YHL kommentoi joitakin vaikeasti avautuvia lain perusteluja.

Lainmuutoksella todetaan haluttavan selkeyttää nykyisen lain säännöksiä sekä turvata yrityssalaisuudet ja kansallinen turvallisuus. On tyydytyksellä todettava, että lain uudessa valmistelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että yhteisötilaajan tulee ensisijaisesti varmistaa luottamuksellisuus sisäisin järjestelyin: määritellään selkeästi se, millä tahoilla on pääsy näihin luottamuksellisiin tietoihin ja varmistetaan käyttölupien rajauksin ja salasanoin sekä ohjein se, että ulkopuoliset eivät näihin tietoihin pääse käsiksi. Tässä yhteydessä esityksen selostuksessa annetaan ymmärtää, että ainoastaan tämä rajattu, erityistä luottamusta nauttiva ryhmä voi olla seurannan kohteena. Myöhemmin lain perusteluista ja itse lakitekstiehdotuksesta kuitenkin käy ilmi, että automaattisella hakutoiminnolla voitaisiin seurata koko yhteisön viestiliikennettä tai verkkokäyttäytymistä.

Mikäli yrityssalaisuuksien tai kansallisen turvallisuuden epäillään vaarantuneen, ensisijaisesti poliisiviranomaisen tulee olla väärinkäytöksiä selvittävä taho. Sisäinen tutkinta sisältää aina huolestuttavia piirteitä.

13a § 2 momentissa todetaan: ”Yhteisötilaaja saa käsitellä tunnistamistietoja automaattisen hakutoiminnon avulla.” ja ”Yhteisötilaaja voi hakea esille ja ottaa manuaalisesti käsiteltäväksi ne tunnistamistiedot, jotka ovat välttämättömiä yrityssalaisuuden paljastamisen ja siitä vastuussa olevien selvittämiseksi.” Mikäli yhteisötilaaja ottaa seurattavakseen tai tutkittavakseen jonkun tietyn tahon, on tämä asia automaattisesti tallennuttava ohjelmallisesti loki- tms. tietoihin mahdollisten asian myöhemmän todennuksen takia. Tämä lokitieto on oltava tietosuojavaltuutetun ja työntekijöiden edustajan käytettävissä.

13d § 1 momentin 2 kohta: ”[Työnantajan] annettava työntekijöiden edustajille vuosittain 13 a ja 13 b §:ssä tarkoitetusta tunnistamistietojen manuaalisesta käsittelystä selvitys, josta tulee käydä ilmi, millä perusteella ja montako kertaa tunnistamistietoja on vuoden aikana käsitelty.”

Työntekijöiden edustajien on saatava tietoon yksityiskohtaisesti sellaiset epäilyt, joissa työntekijän tai virkamiehen viestiliikennettä on seurattu tai tutkittu, mutta mitään väärinkäytöstä ei ole havaittu.

Salassapitosäännökset seurantaa koskien ovat kohtuuttomat ja loukkaavat henkilön yksityisyyttä.
13d § 3 momentti: ”Työntekijöiden edustajien ja 2 momentissa tarkoitettujen työntekijöiden on pidettävä salassa tietoonsa saamat yrityssalaisuuden loukkaukset ja epäilyt yrityssalaisuuden loukkaamisesta koko työsuhteen voimassaoloajan. Virkamiehen ja muun viranomaisen palveluksessa toimivan salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnasta julkisuudesta annetussa laissa(621/1999) ja muualla laissa säädetään. Mitä edellä säädetään, ei estä tietojen luovuttamista valvontaviranomaisille.”

Tämä rajoitus on kohtuuton, sillä mikäli työnantaja on perusteetta, väärin perustein tai lainvastaisesti tutkinut työntekijän tai virkamiehen tietoliikennettä eikä työnantaja ole pakottavasta säännöksestä huolimatta antanut tätä tiedoksi työntekijälle, työntekijöiden edustajilla ja seurannasta vastaavilla työntekijöillä on oltava mahdollisuus valvontaviranomaisen lisäksi raportoida siitä sille henkilölle, jonka tietoliikennettä on tutkittu, jotta hän voi nostaa tarvittaessa mahdollisen oikeusprosessin työnantajan väärinkäytöksien johdosta.

Ehdotuksen 13 c § 2 momentin mukaisesti yhteisötilaajan on laadittava tunnistamistietojen manuaalisesta käsittelystä siihen osallistuneiden henkilöiden allekirjoittama selvitys. selvityksen tulisi sisältää tieto käsittelyn perusteesta, aloitteentekijästä, käsittelijöistä ja ajankohdasta ja kestosta sekä käsittelyyn ryhtymisestä päättäneestä henkilöstä. ”Tieto tästä selvityksestä on annettava henkilölle heti, kun se voi tapahtua käsittelyn tarkoitusta vaarantamatta”. Tässä vaiheessa henkilö voi kääntyä viranomaisen tai ammattijärjestön puoleen varmistuakseen toimien lainmukaisuudesta. Syyteoikeus vanhenee kahden vuoden kuluttua seurannan lopettamisesta. Jos tietoa ei määräyksestä huolimatta henkilölle anneta ja jos luottamushenkilö ei saa ilmoittaa asiasta (ilmeisesti ehdotuksen mukaan myöhemminkään), tulisi joko tietosuojavaltuutetun tai jonkun muun sopivan viranomaistahon valvoa, että tieto seurannasta annetaan välittömästi esteen poistuttua ja riittävän aikaisin syyteoikeuden voimassa ollessa.


32 § Tietosuojavaltuutetun tehtävät, lain perustelut: ”Koska yksi suurimmista yhteisötilaajan ryhmistä ovat yritykset työnantajina, on johdonmukaista, että tietosuojavaltuutettu valvoo myös tämän lain noudattamista.” Koska laillisuuden valvonta on, paitsi jo yleisesti esiin tulleiden väärinkäytösten tai 13 § määriteltyjen kirjallisten suunnitelmien osalta erittäin haastavaa, on kohtuutonta sysätä kaikkea valvontaa tietosuojavaltuutetulle.

Tämän johdosta on erittäin tärkeää, että valmistelutyössä kiinnitetään henkilöstön edustajien tiedonsaantiin asiassa. Näin pystytään puuttumaan mahdollisiin vallitseviin epäkohtiin jo aikaisessa vaiheessa ja suoraan työpaikalla.

Tietosuojavaltuutetulle on annettu avainrooli lain edellyttämien selvitysten ja ilmoitusten valvonnassa. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että lailla ei olisi valvontaviranomaisen tehtäviä lisäävää vaikutusta niin, että se vaikuttaisi valtiontalouteen. Perustelujen mukaan tietosuojavaltuutettu voi kohdentaa resurssejaan jossakin määrin uudelleen. Tätä ei voi pitää realistisena, mikäli tarkoituksena on todella hoitaa valvontatehtävä lakiin kirjatulla tavalla. Mikäli kaikkien valvottavien yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden viranomaisvalvonta keskitetään tietosuojavaltuutetulle, huomattava resurssilisäys on kaiken ymmärryksen mukaan välttämätön. Muutoin yksityisyyden suojaa varmistavat pykälät jäävät todellisen valvonnan puuttuessa toteutumatta.

Toisaalta lain perusteluissa todetaan tällä lailla olevan positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Epäselvimmäksi tästä perustelukohdasta jää toteamus: ”Ehdotus tarjoaa paremmat edellytykset sähköiselle kaupankäynnille ja asioinnille, joilla on kustannus- ja kilpailukykyvaikutusten vuoksi merkitystä taloudelliselle kehitykselle kotimaassa, yritysten kilpailukyvylle, sisämarkkinoiden ja siten koko eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitykselle.” Paitsi, että lain vaikutusta
eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitykseen voi pitää ylimitoitettuna, arvoitukseksi jää se, miten taloudellinen kehitys ja sähköisten palvelujen käyttö tämän lain perusteella lisääntyisi. Suurin osa maksukykyisistä sisämarkkinoiden kuluttajista on jonkun työnantajan palveluksessa. Epäily siitä, että sähköistä viranomais- tai muuta asiointia tai kuluttajan yksityistä verkkokaupan käyttöä seurataan automaattisesti tai manuaalisesti, hidastaa perin tehokkaasti sähköisen asioinnin lisääntymistä. Useilla kansalaisilla on tälläkin hetkellä työnantajan lupa ja myös ainoa käytännön mahdollisuus sähköiseen asiointiin työnantajan laitteilla ja verkossa.

YHL toteaa tyydytyksellä, että laissa määrätyt selvitykset ja menettelytavat – yhteistoimintamenettely ja/tai henkilöstön kuuleminen sekä tiedoksianto tietosuojavaltuutetulle ja henkilöstön edustajille on turvattu sanktioilla. Ehdotuksen mukaan rangaistuksen edellytyksenä olisi teon tahallisuus. YHL:n kannan mukaan velvoitteiden laiminlyönnin tulee olla aina rangaistava, vaikkakin tahallisuuden aste voisi vaikuttaa rangaistuksen suuruuteen. Tahallisuuden astetta arvioitaessa kysymykseen tulisi myös yhteisötilaajan/työnantajan tai sen käytössä olevan juridisen asiantuntemuksen määrä. Erityisesti kansalliseen turvallisuuteen liittyvät tiedot tuskin ovat sellaisten tahojen hallussa, joilla ei ole juridista asiantuntemusta toimia lain mukaan. Myös lain tarkoittamat yrityssalaisuudet lienevät useimmiten sellaisten yritysten hallussa, joilla on riittävä tieto lain velvoitteista.

Erityisesti YHL kantaa huolta henkilöstön mahdollisuudesta asioida luottamushenkilöiden ja muiden edunvalvontatahojen kanssa luottamuksellisesti. 13a §:n perusteluissa todetaan, että ”työnantaja ei myöskään voisi seurata työntekijän tavanomaista sähköpostiliikennettä selvittääkseen onko työntekijä ollut yhteydessä esimerkiksi henkilöstön edustajaan, työsuojeluviranomaisiin tai työterveyshuoltoon”. Itse laissa tällaista rajausta ei ole mainittu. Tämä tulee selkeästi mainita itse laissa.

Perustuslakivaliokunnan perusteluissa todetaan: ”Esitystä laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä käsitellessään valiokunta arvioi työnantajan oikeutta selvittää onko työntekijän sähköpostiosoitteeseen tämän poissa ollessa saapunut tai onko hän välittömästi ennen poissaoloaan lähettänyt tai vastaanottanut työnantajalle tarkoitettuja viestejä, joista työnantajan on toimintojensa turvaamisen takia välttämätöntä saada tieto (PeVL 10/2004 vp). Valiokunta katsoi, että työnantajaa ei voitu pitää sellaisena ulkopuolisena tahona jota vastaan perustuslain 10 §:n säännöksillä luottamuksellisen viestin salaisuudesta on tarkoitus antaa suojaa.”

Valiokunnan kanta on täysin käsittämätön, kun ottaa huomioon esimerkiksi luottamushenkilöille saapuvat viestit, joissa mainituissa prosesseissa työnantaja voi olla neuvotteluvastapuolena. Tämä on mitä selvintä yksilön viestintäsalaisuuteen kajoamista.

Luottamushenkilöiden suoja tulisi myös varmistaa lailla siten, että heidän verkkohakujaan tai yhteydenottojaan viranomaisiin, työterveyshuoltoon tai muihin edunvalvojatahoihin ei ole millään perusteella lupa seurata.



Helsingissä 13.8.2007


Kerttu Pellinen
puheenjohtaja