YHL: Opetusministeriön talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamisesta

Opetusministeriölle


Lausuntona Opetusministeriön talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamista koskevista henkilöstöpoliittisista periaatteista Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL toteaa seuraavan.

Yleistä

Henkilöstöjärjestöille on varattu mahdollisuus esittää kannanotto henkilöstöpoliittisista periaatteista tehtyyn luonnokseen. On kuitenkin valittaen todettava, että lausunto on pyydetty sellaisena ajankohtana, jona yliopistojen vuosirytmin mukaisesti suuri osa henkilöstöstä on vuosilomalla – todellinen mahdollisuus ottaa perusteellisesti kantaa luonnoksen kirjauksiin on siksi vähintäänkin heikko. Kiireen syytä, sitä miksi päätös hyväksymisestä on välttämätöntä tehdä kesän aikana, ei ole osoitettu.

Yliopistojen hallinnollisen aseman muuttamista koskevat suunnitelmat ovat hallitusohjelman kirjausten mukaisesti pohdittavina. Erityisesti pääkaupunkiseudulle suunnitellun kolmen yliopiston yhdistämissuunnitelma ja siihen liittyvä hallinnollisen aseman muutokseen tähtäävä suunnittelu on lähtenyt vauhdilla liikkeelle
Pääkaupunkiseudun yliopistokeskittymän lisäksi kahden muun kärkihankkeen, Itä-Suomen liittoyliopiston ja Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyön suunnittelu vaativat hankkeissa mukana olevien yliopistojen ja niiden henkilöstön resursseja. Olisi kohtuullista, että näihin tärkeäksi koettuihin hankkeisiin voitaisiin keskittyä kunnolla.

Hallinnollisen aseman muuttamiseen tähtäävät suunnitelmat ovat pohdittavana samanaikaisesti kuin suunnitellaan palvelukeskukseen liittyviä käytännön toimia. Koska yliopistojen tuleva nykyistä itsenäisempi asema antanee niille myös mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelyt itsenäisesti, yhtäaikainen suunnittelu ei ole omiaan innostamaan näiden palvelujen uudelleenjärjestelyä yliopistoissa valtiovallan kaavailemalla tavalla. Tästä syystä olisikin asialle eduksi, että palvelukeskussuunnitelman toteuttamisessa otettaisiin aikalisä - ensin tulisi ratkaista se, minkä tyyppisissä asioissa yliopistot voivat tulevaisuudessa järjestää sisäiset palvelunsa omilla päätöksillään.

Henkilöstöpoliittisia periaatteita, jotka on kirjattu valtioneuvoston periaatepäätökseen henkilöstön asemasta organisaation muutostilanteessa, ei muutosten suunnittelussa ole tarkoitetulla tavalla noudatettu – työryhmiin, joissa muutoksia suunnitellaan, ei ole nimetty riittävästi ja ajoissa henkilöstön edustajia. Myöskään yliopistolain muutosta valmisteleviin työryhmiin ei ole nimetty henkilöstön edustusta, vaikka ohjausryhmässä on muiden sidosryhmien, opiskelijatahon ja yliopistojen ylimmän johdon edustus. Muutos koskettaa kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä, opiskelijoita ja kaikkia henkilöstöryhmiä.

Yksittäisiä huomioita

YHL yhtyy Palkansaajajärjestö Pardian antamaan lausuntoon. Lisäksi YHL korostaa seuraavia periaatteisiin ja niiden käytännön soveltamisiin liittyviä seikkoja.

Siirtymishalukkuuskyselyn toteuttaminen syksyllä 2007 vaikuttaa ennenaikaiselta. Henkilöiden halukkuuteen siirtyä palvelukeskukseen vaikuttaa ensisijaisesti tieto siitä, mitä tehtäviä yliopistot siirtävät palvelukeskuksen hoidettavaksi. Lisäksi työntekijöillä pitäisi ennen vastauksen antamista olla tieto omasta tulevasta tehtävänkuvastaan, ainakin pääpiirteissään.

Tukitoimenpiteenä on esitetty yhden kuukauden palkan maksamista toiselle paikkakunnalle palvelukeskuksen tehtäviin siirtyvälle. Tämä tukitoimenpide ei ehdotuksen mukaan kuitenkaan koskisi Espoon-Helsingin yksikköä. Joitakin opetusministeriön hallinnonalalla työskenteleviä juuri pääkaupunkiseudulle siirtyminen saattaisi kuitenkin houkutella. Samoin tukitoimenpiteeksi esitetty yhteistyö Vaasan, Joensuun ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa rajaa pääkaupunkiseudun pois – pääkaupunkiseudulla erityisesti asumiseen liittyvät tukitoimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä siirtymishalukkuuden lisääjiä. Henkilöstöä tulisi kohdella näissäkin suhteissa tasapuolisesti.

Lähellä eläkeikää olevan henkilöstön osalta suunnitellut toimenpiteet antavat vaikutelman ikäsyrjinnästä: projektitehtävien osoittaminen lyhyehköksi ajaksi saattaisi vielä ollakin järkevä menettely, mahdollisesti myös osa-aikaeläke henkilön itse näin halutessa, mutta keinovalikoimaan liitetty vuorotteluvapaa ei liene järkevä – palkaton kausi alentaa lopullista eläkettä. Ainoa kestävä keino on osoittaa iästä riippumatta niille henkilöille, jotka eivät halua siirtyä palvelukeskuksen työntekijäksi, muita tehtäviä yliopiston sisältä.

YHL ei hyväksy missään olosuhteissa irtisanomisvaihtoehtoa. Vaiheittaista etenemistä kuvaavassa osiossa korostetaan sitä, että työnantajan tulee keskusteluissa tuoda selkeästi esille se, että kieltäytymisestä voi olla seurauksena irtisanominen. Tämän seikan korostaminen kaikissa siirtymistä ja tehtävien järjestelyjä koskevissa vaiheissa on omiaan herättämään henkilöstössä pelkoja eikä tällainen menettelytapa motivoi henkilöstöä. Ensisijainen tarkoitushan on se, että kaikki järjestelyt perustuvat vapaaehtoisuuteen ja vapaaehtoisuus taas voi perustua vain riittävään tietoon tulevista tehtävistä sekä palvelussuhteen ehdoista.

Takuupalkkaoikeuden korvaavasta takuulisästä tulee neuvotella ja tehdä pöytäkirja samassa yhteydessä kuin sopimuksista muutenkin neuvotellaan. Ennen kuin takuulisästä on sovittu yksiselitteisesti, ei voi olettaa henkilöiden ilmoittavan siirtymishalukkuudestaan. Luonnoksessa takuulisän maksamisen edellytykset on kirjattu epäselvästi: tekstistä ei käy ilmi se, miten esim. arvioinnin perusteella vähemmän vaativien tehtävien takuulisä määräytyy. Takuulisän maksaminen ei saa olla sidoksissa siirtymävaiheeseen: vähintään entisen tasoinen palkka tulee taata henkilölle niin kauan kuin hän on palvelukeskuksen palveluksessa – riippumatta siitä, missä toimipisteessä hän työskentelee. Koska palvelukeskuksessa on tarkoitus soveltaa yliopistojen muun henkilöstön palkkausjärjestelmää, tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee myös määräytyä samoilla periaatteilla eikä vaativuustason voi olettaa ainakaan laskevan aikaisemmin arvioidusta.

Yliopistoissa on perinteisesti ollut ja on paljon määräaikaisia palvelussuhteita. Osa näistä määräaikaisuuksista on perusteltuja ja ne liittyvät toiminnan luonteeseen – mm. opinnäytetyön tekijät muodostavat suuren määräaikaisten ryhmän. Ilman perusteltua, lainmukaista syytä on yliopistoissa kuitenkin muuta valtionhallintoa enemmän käytetty määräaikaisia palvelussuhteita. Tähän asiaan on pyritty saamaan aikaan parannusta mm. määräaikaistyöryhmän suunnittelemilla toimenpiteillä: virkamieslain joidenkin pykälien muutoksilla pyrittäisiin velvoittamaan yliopistot tarkastelemaan määräaikaisuuksien perusteita nykyistä paremmin. Luonnoksessa henkilöstö¬poliittisiksi periaatteiksi lyödään näitä hyviä pyrkimyksiä korvalle, kun siinä esitetään talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien määräaikaisuuksien legitimoimista suunnitellun organisaatiomuutoksen perusteella. Pelkästään palvelukeskukseen liittyvät organisaatiomuutokset eivät tätä perustetta YHL:n käsityksen mukaan luo. Mikäli kyseessä on esim. virkavapaalla olevan henkilön tehtävien hoito, tästä voisi syntyä määräaikaisuuden peruste.

Kohdassa 3.3, jossa käsitellään mahdollisuutta virkavapauteen, ei oteta huomioon yliopistojen määräaikaisen henkilöstön suurta osuutta. Kappaleessa todetaan, että virkavapauden myöntäminen koskee vain vakinaisessa palveluksessa olevaa henkilöstöä. Tämä kirjaus kohtelee henkilöstöä epätasa-arvoisesti. Mahdollisuus virkavapauteen tulee taata kaikille, palvelussuhteen laadusta riippumatta. Samoin virkavapausmahdollisuuden pitäisi koskea myös samalla paikkakunnalla olevaan palvelukeskuksen yksikköön siirtyviä: Vaasan, Joensuun ja pääkaupunkiseudun yliopistojen henkilöstöllä pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet kuin muiden yliopistojen henkilöstöllä harkita lopullista siirtymistään.

Periaatepäätöksellä ei voitane rajoittaa tukitoimena annettavan virkavapauden pituutta – yliopisto voi omalla päätöksellään antaa pidemmänkin virkavapauden niin halutessaan.

Palvelukeskus tulee antamaan palveluja suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi yliopistomaailma tarvitsee talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja myös englannin kielellä. Henkilöstöä rekrytoitaessa kielikysymys on tärkeä – suomen- tai ruotsinkielisten palvelujen ei saa nykyisestään huonontua. Välttämättömästä kielitaidosta – onko kaikkien palvelukeskukseen rekrytoitavien välttämätöntä osata kaikkia kieliä – tulisi tehdä jo etukäteen linjaus. Vaaditaanko suomenkielisiltä täydellistä ruotsinkielen taitoa ja päinvastoin ja miten varmistetaan riittävä englanninkielinen palvelu?

Lopuksi

Erityisesti YHL haluaa edelleen korostaa henkilöstöpoliittisten periaatteiden noudattamisen tärkeyttä. Opetusministeriö ei ole asettaessaan erilaisia hallitusohjelmassa kirjattuja muutoksia valmistelevia työryhmiä toiminut valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti jättäessään parhaimman asiantuntemuksen käyttämättä – henkilöstön ei ole sallittu osallistua omaan työympäristöönsä ja asemaansa kohdistuvien muutosten suunnitteluun. Lausunnolla olevan henkilöstöpoliittisia periaatteita koskevan luonnoksen ja sen perusteella tehtävän päätöksen sisällöllä ei ole mitään merkitystä, mikäli sen kirjauksia ei noudateta. Henkilöstöpoliittisten periaatteiden noudattamatta jättämistä ei saa perustella yliopistojen resurssipulalla tai kiireellä. YHL edellyttää, että ministeriö samoin kuin yliopistot toimivat henkilöstöä arvostaen ja sitoutuvat henkilöstöpoliittisten periaatteiden ja toimintatapojen noudattamiseen kaikilta osin.




Helsingissä 29.6.2007


Kerttu Pellinen
puheenjohtaja