Hs-mielipidesivulle
Julkishallinnon kehittäjät Petri Virtanen ja Petri Uusikylä kritisoivat
kirjoituksessaan valtionhallinnon tuottavuuden toteuttamistapaa (HS 9.5.2005) ja
toivat selkeästi esille ongelmakohdat, joihin myös yliopistoissa törmätään.
Varatuomari Petri Sjöblom toi kirjoituksessaan (HS 27.5.) esille uuden
yliopisto- ja opintotukilain muutosten toteuttamiseen liittyvät epäkohdat, jotka
lisäävät väistämättä hallintotyötä yliopistoissa.
Päättäjiltä on valtiohallinnon erilaisissa kehittämis- ja tuottavuushankkeissa
kokonaisuuden hallinta karannut käsistä. Yliopistojen toiminta on
työvoimavaltaista, joten toiminnan volyymi on suorassa suhteessa
henkilöstömäärään. Tukitoimintoja voidaan toki järkeistää turhia
päällekkäisyyksiä poistamalla ja turhaa suunnittelua välttämällä.
Myös kaikki ne lisätehtävät, joita eduskunta yliopistoille on säätänyt,
edellyttävät riittävää panostusta henkilöstöön. Samanaikaisesti valtiovalta
sanoo myös panostavansa osaamisen kehittämiseen ja huippututkimukseen. Tähän
yhtälöön ei valtion kehyspäätöksen mukainen henkilöstömäärän vähentäminen sovi.
Kehyspäätöksen mukaan vuoteen 2011 mennessä valtiolta eläkkeelle jäävien tai
muuten palveluksesta poisjäävien tilalle palkattaisiin vain noin puolet. Tämä
johtaisi opetusministeriön hallinnonalalla työskentelevien määrän supistumiseen
lähes 6.000 henkilöllä.
Yliopisto- ja myös opintotukilain uudistukset ovat hyviä esimerkkejä siitä,
miten tuottavuuden nousua tehokkaasti voidaan torpedoida lisäämällä turhaa
byrokratiaa ja työn määrää yliopistoissa. Työn lisäämisen sijaan pitäisi
päättäjien panostaa siihen, että he turvaisivat yliopistojen mahdollisuuksia
hoitaa laissa määrätyt tehtävät laadukkaasti. Kokonaisuudesta irrallaan tehdyt
toimet ovat siten räikeässä ristiriidassa tuottavuusvaatimusten kanssa.
Päättäjiltä voidaan vaatia, että he osaisivat tarkastella päätöstensä seurauksia
kokonaisuutena.
Kerttu Pellinen
puheenjohtaja
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry
|
