|
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n mukaan yliopistojen
määräaikaisten palvelussuhteiden käytön perusteissa ei pitäisi olla mitään
epäselvää. Lailliset perusteet määräaikaisuuksille selviää laista sekä
valtiovarainministeriön vuonna 2003 virastoille ja laitoksille lähettämästään
ohjeistuksesta.
Valtion työmarkkinalaitos, valtion pääsopijajärjestöt, yliopistojen johdon ja
hallintohenkilöstön sekä ministeriöiden edustajat kokoontuivat 7. kesäkuuta
Säätytaloon Helsinkiin pohtimaan, miten yliopistojen toiminta, rahoitus ja hyvä
työnantajapolitiikka voidaan yhdistää.
Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan määräaikaisten suhteellinen osuus
henkilöstöstä erityisesti yliopistoissa on edelleen huolestuttavan suuri. Eikä
kehitys ole menossa oikeaan suuntaan.
Valtion työmarkkinalaitoksen keväällä 2004 tekemästä selvityksestä
ilmenee, että valtion virastojen ja yliopistojen henkilöstöstä ns. aidosti
määräaikaisia eli ilman taustavirkaa olevia oli 18,2 prosenttia koko
henkilöstöstä. Yliopistoissa ja korkeakouluissa ns. aidosti määräaikaisia
palvelussuhteita oli peräti 44,6 prosenttia.
Yliopistojen lisääntyvän täydentävän rahoituksen varjolla on puolusteltu
määräaikaisten suurta määrää. Tämä ei kuitenkaan ole laissa säädetty peruste
määräaikaisuudelle. Töiden pätkittäminen jopa kuukauden mittaisiksi
palvelussuhteiksi ei voi olla kenenkään edun mukaista.
YHL vaatii, että nyt on vihdoinkin korkea aika luotettavasti selvittää, kuinka
monella yliopistojen määräaikaisista työntekijöistä on lain mukainen
hyväksyttävä peruste. Yhdessä henkilöstön kanssa tulee jokaiseen yliopistoon
luoda henkilöstöpoliittiset periaatteet, joiden tulee sitovasti ohjata sekä
henkilöstöön että henkilöstöhallintoon liittyvää toimintaa.
Suuri pätkätyöläisten joukko vaikuttaa selkeästi valtion työnantajakuvaan. Ei
ole yhdentekevää, millaisen työantajakuvan valtio itsestään antaa.
Tulevaisuudessa myös valtio joutuu kilpailemaan osaavasta henkilöstöstä.
Valtiotyönantajan määrittelemän henkilöstöpoliittisen lähtökohdan mukaan hyvin
hoidetulla työnantaja- ja henkilöstöpolitiikalla, hyvällä johtamisella sekä
osaavalla ja motivoituneella henkilöstöllä luodaan edellytykset julkisen
hallinnon tuloksellisuudelle ja palvelukyvylle ja siten kansalliselle
kilpailukyvylle. Em. lähtökohtaan ei valtion lukumääräisesti suuri joukko
määräaikaisia palvelussuhteita sovi. Tilanne on pääosin korjaantunut muualla
valtiolla, mutta yliopistoissa se muodosta vielä suuren ongelman.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Kerttu Pellinen, 050-377 7366
tiedottaja Anne Nordström, 040 511 8655
|
